1.1 Esi- ja perusopetus ja A1-kielen valinta
Varhaiskasvatuksessa on mahdollisuus herättää positiivinen asenne kielten oppimista kohtaan sekä viestiä huoltajille siitä, että lasten mahdollisuudet oppia uusia kieliä ovat erinomaiset. Kielistrategissa on turvattava oikea-aikainen ja monikielinen viestintä peruskoulujen kielivalinnoista siten, että viesti tavoittaa kaikki kuntalaiset.
Ensimmäinen sitova kielivalinta tehdään lasten esiopetusvuoden aikana, ja huoltajat tarvitsevat valintojen tueksi tietoa ja ohjausta, jotta heillä on mahdollisuudet tehdä valinta tiedon ja toiveidensa perusteella. Kielivalintojen kaventumiseen on osaltaan vaikuttanut laajalle levinnyt virheellinen käsitys siitä, että kaikissa kansainvälisissä tilanteissa pärjää englannin kielellä (Leppänen ym. 2009). Helsingin kaupungin tulee purkaa tätä käsitystä aktiivisella viestinnällä ja ohjauksella huoltajien suuntaan.
Lisäksi Helsingin kaupungin on tarjottava tosiasiallinen mahdollisuus valita A1-kieleksi myös jokin muu kieli kuin englanti kaikissa peruskouluissa. Muiden kielten kuin englannin valintaan tulee ohjata vahvemmin (Pyykkö 2017, s. 34). Tulee luoda käytänteet, joiden avulla tehtyjä valintoja voisi koordinoida tehokkaammin, jotta myös muiden kuin englannin A1-kielen ryhmät muodostuvat.
Helsingin tulee kielistrategiassaan:
- varmistaa oikea-aikainen ja monikielinen viestintä kielivalinnoista kaikille huoltajille
- sitoutua aktiiviseen ohjaukseen, jolla puretaan käsitystä englannin riittävyydestä
- taata tosiasiallinen mahdollisuus valita A1-kieleksi jokin muu kieli kuin englanti kaikissa peruskouluissa
1.2 A2-kieli
Valinnaisten A2-kielten aloittavien ryhmien vähimmäisoppilasmäärää on pienennettävä, jotta pienemmissäkin kouluissa voi opiskella monipuolisesti kieliä. Tässä yhteydessä on varmistettava, että kouluissa noudatetaan Opetushallituksen sekä Helsingin kaupungin paikallisen opetussuunnitelman ohjausta kielten opiskelun keskeyttämisestä. A2-kielen opiskelusta ei tule myöntää vapautusta muista kuin perustelluista syistä kuten opetussuunnitelmassa kuvataan. Lisäksi on turvattava, että jokaisella opinpolulla on mahdollisuus jatkaa aloitettuja A1- ja A2-kieliä. Näin toimittaessa ei perustettujen ryhmien koko pienene vuosien mittaan. Kielivalikoiman monipuolisuus ja valintamahdollisuudet on turvattava yhdenvertaisesti sekä eri oppilaaksiottoalueiden välillä että niiden sisällä. Lisäksi tulee varmistaa, että englannin opiskelu A2-kielenä takaa saman tasoisen englannin kielen taidon kuin A1-oppimääränä opiskelu (ks. kohta laadukkaan opetuksen turvaaminen).
Helsingin tulee kielistrategiassaan:
- pienentää A2-kielten aloittavien ryhmien vähimmäisoppilasmäärää
- varmistaa, että A2-kielen opiskelun keskeyttäminen on mahdollista vain opetussuunnitelman mukaisin perustein
- turvata A1- ja A2-kielten jatkumo vuosiluokilla 7–9 jokaiselle oppilaalle
- turvata yhdenvertaiset kielivalintamahdollisuudet kaikilla oppilaaksiottoalueilla
1.3 B1-kieli
Jokaisessa koulussa, jossa ruotsia voi opiskella A1- tai A2-kielenä, oppilailla on mahdollisuus valita englanti B1-kielenä, jotta näiden oppilaiden mahdollisuudet opiskella halutessaan kaikkia neljää perusopetuksen oppimäärän kieltä toteutuvat.
Helsingin kaupungin on myös varmistettava, että maahan kesken perusopetuksen muuttaneiden oppilaiden oikeus toisen kotimaisen kielen opiskeluun turvataan ja oppilaille tarjotaan oppimiseen tukea ja opettajille oppimateriaaleja, joiden avulla toisen kotimaisen kielen opiskelu ei edellytä suomen kielen erinomaista hallintaa. Toisen kotimaisen kielen opintojen suorittaminen on edellytyksenä useassa eri tehtävässä työelämään siirryttäessä.
Helsingin tulee kielistrategiassaan:
- varmistaa mahdollisuus opiskella englantia B1-kielenä kouluissa, joissa ruotsia opiskellaan A-kielenä
- huolehtia kaikkien oppilaiden oikeudesta toisen kotimaisen kielen opiskeluun
1.4 Koulutuksellinen tasa-arvo ja painotuspolut (esimerkkinä Keravan malli)
Helsingin nykykäytänteiden mukaisesti huomattavan moni oppilas hakeutuu aloittamansa opinpolun ulkopuolelle siirtyessään vuosiluokalle 7, jolloin heidän alakoulussa aloittamansa A1- ja A2-kielten opinpolut katkeavat. Tämä puolestaan pienentää vuosiluokkien 7–9 jatkavia kielten ryhmiä, mikä kasvattaa niiden oppilaskohtaista hintaa. Kielistrategissa tulee ratkaista tämä kaupungin käytänteiden tuottama rakenteellinen ongelma, joka pienentää kielten ryhmiä perusopetuksen vuosiluokilla 7–9.
Ratkaisuna tähän voisi olla esimerkiksi siirtyminen Keravan mallin mukaiseen perusopetuksen painotuspolkumalliin, jossa jokaiselle oppilaalle taataan yhdenvertainen mahdollisuus valita omaa kiinnostustaan vastaava teemallinen opintopolku (kuten kielet ja vaikuttaminen) omassa lähikoulussaan ilman valintakokeisiin osallistumista. Tämä ehkäisee lisäksi oppilaiden eriarvoistumista, poistaa keinotekoisia luokkajakoja ja lisää kieltenopiskelun vetovoimaa laajasti eri väestöryhmissä.
Helsingin tulee kielistrategiassaan:
- ratkaista rakenteellinen ongelma, jossa painotettuun opetukseen hakeutuminen katkaisee vuosiluokilla 1–6 aloitetut kielipolut
- selvittää mahdollisuutta siirtyä painotuspolkumalliin
1.5 Tuntijako
Perusopetuksen tuntijakomuutoksissa on varmistettava, että vieraiden kielten opetustunnit säilyvät riittävinä ja että valinnaiset A2- ja B2-kielet eivät kilpaile muiden valinnaisaineiden kanssa. Helsingin kielistrategiassa tulee esittää, millä tavalla valinnaisten kielten asema turvataan jatkossa, ja strategiaan tulee sitoutua pitkäjänteisesti, jotta kieltenopiskelun paikallinen ohjaus ja niihin liittyvät päätökset eivät ole tempoilevia.
Helsingin tulee kielistrategiassaan:
- turvata riittävät tuntimäärät vieraille kielille eikä asettaa A2- ja B2-kieliä kilpailemaan muiden valinnaisaineiden kanssa
1.6 Oppimateriaalit
Laadukas ja innostava kieltenopetus edellyttää ajantasaisia ja pedagogisesti laadukkaita oppimateriaaleja. Painettu oppimateriaali tukee syväoppimista ja muistamista digitaalista materiaalia paremmin. Kieltenopiskelussa, jossa oppilaan täytyy samanaikaisesti prosessoida uutta sanastoa, kielioppia ja merkityksiä, on erityisen tärkeää, että oppilaalla on käytössään oppimateriaali, johon hän saa tehdä merkintöjä ja kirjoittaa vastauksiaan. Helsingin tulee kielistrategiassaan turvata kaikkien opetettavien kielten ajantasaiset ja laadukkaat oppimateriaalit sekä varmistaa niiden yhdenvertainen saatavuus kaikissa kouluissa.
Helsingin tulee kielistrategiassaan:
- varmistaa, että kaikissa kouluissa on käytössä ajantasaiset ja pedagogisesti laadukkaat oppimateriaalit
- varmistaa, että oppilailla on käytössä painettuja oppimateriaaleja, joihin he voivat tehdä merkintöjä ja kirjoittaa vastauksiaan
1.7 Laadukkaan opetuksen turvaaminen
Kieltenopetusta ei tule säästösyistä siirtää luokanopettajille ilman vaadittavaa aineenopettajapätevyyttä. Kielistrategiassa on turvattava laadukas kieltenopetus säilyttämällä kielten lehtorien tehtävät ja varmistamalla, että kaikkien kieliaineiden kieltenopetuksesta myös alakouluissa vastaa kielten aineenopettaja.
Laadukas kieltenopetus edellyttää kielipedagogisesti laadukasta opetusta juuri alakoulussa, sillä varhaisvaiheen kokemukset ja oppiminen on erityisen tärkeää. Varhaisvaiheessa annettu opetus vaikuttaa oppilaan ääntämisen oppimiseen, asenteeseen ja motivaatioon kielten opiskelua kohtaan. Opettajan kielitaidolla ja innostuksella on suora yhteys oppilaiden motivaatioon ja haluun jatkaa kielen opiskelua myöhemmin. Kielten aineenopettajat vastaavat usein myös kielivalinnoista tiedottamisesta ja kielten näkyvyydestä kouluissa.
Tällä vähäisellä säästötoimella on huomattavat vaikutukset kieltenopetuksen laatuun, kielten näkyvyyteen kouluissa ja kielivarantoon sekä paikallisesti että kansallisesti. Laajemmin tarkasteltuna kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tekninen säästötoimi vaikuttaa laajasti Helsingin kielelliseen elinvoimaisuuteen.
Helsingin tulee kielistrategiassaan:
- varmistaa, että kieliä opettavat pätevät kielten aineenopettajat myös alakoulussa
1.8 Lukujärjestystekniset ratkaisut
Kielen oppiminen vaatii säännöllistä ja usein toistuvaa altistusta opiskeltavalle kielelle. Kielten tunteja ei tule sijoittaa iltapäivien marginaalitunneille tai kasata viikon loppuun raskaiksi kaksoistunneiksi, sillä se heikentää oppilaiden jaksamista ja vähentää kielivalintojen houkuttelevuutta ja siten opinnoissa menestymistä.
Helsingin tulee kielistrategiassaan:
- edellyttää, että kielten oppitunnit sijoitetaan lukujärjestykseen oppimisen kannalta tarkoituksenmukaisesti
1.9 Perusopetuksen oman äidinkielen opetuksen turvaaminen
Monikielisen Helsingin suuri voimavara ovat monikieliset oppilaat. Kielistrategiassa on erotettava selkeästi toisistaan monikielinen ohjaus (tukitoimet) ja perusopetusta täydentävä oman äidinkielen opetus. Tutkimukset osoittavat, että oman äidinkielen vahva hallinta tukee muiden kielten kuten suomen ja ruotsin oppimista sekä vahvistaa oppilaan kouluidentiteettiä. Tätä opetusta ei saa kaventaa säästösyistä, vaan sen asema on turvattava osana kaupungin monikielistä pääomaa.
Helsingin tulee kielistrategiassaan:
- erottaa selkeästi monikielinen tuki ja oman äidinkielen opetus toisistaan
- turvata oman äidinkielen opetuksen resurssit säästötoimista riippumatta
