Valtakunnallisten kokeiden tulokset

Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry on vuosikymmenten ajan tuottanut valtakunnallisia kokeita opettajien työn tueksi. Tänä keväänä järjestettiin kokeet perusopetuksen 9. luokan oppilaille englannin, ruotsin, saksan, ranskan ja espanjan kielissä. Vuoden 2026 valtakunnalliset kokeet pidettiin huhtikuun ja toukokuun aikana.

Kokeen kokonaispistemäärä oli 80. Alueellinen pistejako laadittiin tällä kertaa A-englannin ja B-ruotsista. Muista kokeista ja oppimääristä ei voitu laatia alueellista jakoa, koska pistetietoja ei saatu kerättyä tarpeeksi eri alueilta.

Esittelemme alla lopulliset pistetiedot ja opettajapalautteen. Pistetiedot sisältävät pdf-kokeiden, digikokeiden ja digikoetulosteiden tulokset. A-englannin ja B-ruotsin pistelomakkeita palautui SUKOLille eniten. Muissa kielissä ja oppimäärissä hyödynnettiin pääosin digikoejärjestelmästä saatuja anonymisoituja pistetietoja.

Palautelomakkeita palautui SUKOLille vähemmän kuin pistelomakkeita. Palautekoonnit tehtiin A-englannista ja B-ruotsista, joista palautetta tuli riittävästi.

Kiitämme kaikkia palautetta ja pistetietoja lähettäneitä opettajia. Ilman SUKOLiin lähetettyjä pistetilastoja emme voi seurata valtakunnallista tilannetta. SUKOL kehittää valtakunnallisia kokeita vuosittain saadun palautteen pohjalta.

Englannin kokeet

A-englanti (tulokset 5947 oppilaalta)

A1- ja A2-oppimäärän opiskelleiden tulokset on yhdistetty tarkastelussa. Tulokset ovat 5947 oppilaalta. Kokeen keskiarvo koko maassa oli 58,75 (vuonna 2025 keskiarvo oli 44,56). Koetulosten keskihajonta koko maassa oli 14,91 (vuonna 2025 keskihajonta oli 14,70).

Parhaaseen kymmenykseen pääsi saamalla kokeesta vähintään 74 pistettä (vuonna 2025 luku oli 63 pistettä). Heikoin kymmenys sai kokeesta 35 pistettä tai alle (vuonna 2025 heikoin kymmenys sai 25 pistettä tai alle).

Erityispiirteitä aluehallintovirastojen toimialueittain:

Pohjois-Suomi (tulokset 599 oppilaalta)

Pohjois-Suomessa kaikkien oppilaiden keskiarvo oli 60,18 (vuonna 2025 keskiarvo oli 39,15). Keskihajonta Pohjois-Suomessa oli 15,18 (vuonna 2025 luku oli 17,83).

Itä-Suomi (tulokset 916 oppilaalta)

Itä-Suomessa kaikkien oppilaiden keskiarvo oli 56,20 pistettä (vuonna 2025 keskiarvo oli 43,11). Keskihajonta Itä-Suomessa oli 15,45 (vuonna 2025 luku oli 14,54).

Etelä-Suomi (tulokset 2399 oppilaalta)

Etelä-Suomessa kaikkien oppilaiden keskiarvo oli 60,48, joka oli maan korkein alueellinen tulos (vuonna 2025 keskiarvo oli 46,81). Keskihajonta Etelä-Suomessa oli 14,14 (vuonna 2025 luku oli 13,67).

Länsi- ja Sisä-Suomi (tulokset 1191 oppilaalta)

Länsi- ja Sisä-Suomessa kaikkien oppilaiden keskiarvo oli 57,60 (vuonna 2025 keskiarvo oli 42,78). Keskihajonta Länsi- ja Sisä-Suomen alueella oli 16,81 (vuonna 2025 luku oli 14,76).

Lounais-Suomi (tulokset 971 oppilaalta)

Lounais-Suomessa kaikkien oppilaiden keskiarvo oli 57,35 (vuonna 2025 keskiarvo oli 44,74). Keskihajonta Lounais-Suomessa oli 14,19 (vuonna 2025 luku oli 14,45).

Lappi (tulokset 148 oppilaalta)

Lapissa kaikkien oppilaiden keskiarvo oli 57,48 (vuoden 2025 keskiarvo oli 43,09). Keskihajonta Lapissa oli 16,24 (vuonna 2025 luku oli 14,23). Tarkastelussa tulee ottaa huomioon oppilaiden pieni määrä.

Opettajapalautetta A-englannin kokeesta

A-englannin koe sai tänä vuonna kiitosta selkeästä kokonaisuudesta ja kannustavuudesta. Erityisesti kuuntelut ja kirjoitelma koettiin sisällöiltään toimiviksi. Parantamisen varaa jäi luetun ja kuullun ymmärtämisten sekä rakenne- ja sanastotehtävän vaikeustason määrittelyssä, joiden vaikeustaso ei vastannut kaikkien opettajien odotuksia. Pääosin koe oli vastaajien mielestä vaikeustasoltaan edellisvuotta parempi.

Ruotsin kokeet

B-ruotsi (tulokset 2750 oppilaalta)

Tulokset ovat 2750 oppilaalta. Kokeen keskiarvo koko maassa oli 48,04 ja oli matalampi kuin edellisenä vuonna (2025 keskiarvo oli 52,91). Koetulosten keskihajonta koko maassa oli 13,69 (vuonna 2025 luku oli 14,39).

Parhaaseen kymmenykseen pääsi saamalla kokeesta vähintään 66 pistettä (vuonna 2025 luku oli 71 pistettä). Heikoin kymmenys sai kokeesta 29 pistettä tai alle (vuonna 2025 heikoin kymmenys sai 32,5 pistettä tai alle).

Erityispiirteitä aluehallintovirastojen toimialueittain:

Pohjois-Suomi (tulokset 344 oppilaalta)

Pohjois-Suomessa kaikkien oppilaiden keskiarvo oli 46,11 (vuonna 2025 keskiarvo oli 48,06). Keskihajonta oli 13,36 (vuonna 2025 luku oli 15,65).

Itä-Suomi (tulokset 270 oppilaalta)

Itä-Suomessa kaikkien oppilaiden keskiarvo oli 47,54 (vuonna 2025 keskiarvo oli 52,91). Keskihajonta Itä-Suomessa oli 13,43 (vuonna 2025 luku oli 14,12). Tarkastelussa tulee ottaa huomioon oppilaiden pieni määrä.

Etelä-Suomi (tulokset 1028 oppilaalta)

Etelä-Suomessa kaikkien oppilaiden keskiarvo oli 50,55 (vuonna 2025 keskiarvo oli 54,75). Keskihajonta Etelä-Suomessa oli 13,67 (vuonna 2025 luku oli 14,03).

Länsi- ja Sisä-Suomi (tulokset 935 oppilaalta)

Länsi- ja Sisä-Suomessa kaikkien oppilaiden keskiarvo oli 47,54 (vuonna 2025 keskiarvo oli 51,02). Keskihajonta Länsi- ja Sisä-Suomen alueella oli 14,00 (vuonna 2025 luku oli 14,51).

Lounais-Suomi (tulokset 576 oppilaalta)

Lounais-Suomessa kaikkien oppilaiden keskiarvo oli 43,55 (vuonna 2025 keskiarvo oli 50,56). Keskihajonta Lounas-Suomessa oli 12,68 (vuonna 2025 luku oli 13,46).

Lappi (tulokset 138 oppilaalta)

Lapissa kaikkien oppilaiden keskiarvo oli 54,78 (vuonna 2025 keskiarvo oli 58,20). Keskihajonta Lapissa oli 11,78 (vuoden 2025 luku oli 13,99). Tarkastelussa tulee ottaa huomioon oppilaiden pieni määrä.

Opettajapalautetta B-ruotsin kokeesta

B-ruotsin koe oli vastaajien mielestä selkeä kokonaisuus, ja kokeessa keskityttiin hyvin perusasioihin. Kokeen aihealueita pidettiin sopivina. Erityisesti kuullun ymmärtäminen koettiin hyväksi. Parantamisen varaa jäi pidemmän kirjoitelman aiheen valinnassa ja lyhyemmän kirjoitelman pisteitysohjeiden antamisessa. Lisähaastetta vaikeustasoon kaivattiin rakenne- ja sanastotehtävässä ja lyhyemmässä kirjoitustehtävässä, vaikkakin kokeen vaikeustaso koettiin muuten sopivaksi.

A-ruotsi (tulokset 390 oppilaalta)

Tulokset ovat 390 oppilaalta. A1- ja A2-oppimäärän suorittaneiden pisteitä tarkastellaan yhdistetysti. Kokeen keskiarvo koko maassa oli 53,60 pistettä (vuonna 2025 49,50). Keskihajonta oli 13,56 (vuonna 2025 luku oli 16,21).

Parhaaseen kymmenykseen pääsi saamalla kokeesta vähintään 68,5 pistettä (vuonna 2025 luku oli 70,5 pistettä). Heikoin kymmenys sai kokeesta 33,5 pistettä tai alle (vuonna 2025 luku oli 27,5 pistettä tai alle).

Ranskan kokeet

A-ranska (tulokset vain 84 oppilaalta)

Keskimääräinen pistetulos oli 52,58 (vuonna 2025 se oli 39,31). Keskihajonta oli 12,91 (vuonna 2025 luku oli 13,33). Paras kymmenys sai vähintään 67 pistettä (vuonna 2025 luku oli 60), kun taas heikoimmin pärjännyt kymmenys sai 35,5 pistettä tai alle (vuonna 2025 luku oli 21 tai alle). Tarkastelussa tulee ottaa huomioon oppilaiden pieni määrä.

B-ranska (tulokset vain 48 oppilaalta)

Keskimääräinen pistetulos oli 61,14 (vuonna 2025 se oli 41,33). Keskihajonta oli 12,40 (vuonna 2025 luku oli 17,73). Paras kymmenys sai vähintään 75 pistettä (vuonna 2025 luku oli 67,5), kun taas heikoimmin pärjännyt kymmenys sai 42,5 pistettä tai alle (vuonna 2025 luku oli 18 tai alle). Tarkastelussa tulee ottaa huomioon oppilaiden pieni määrä.

Saksan kokeet

A-saksa (tulokset 259 oppilaalta)

Keskimääräinen pistetulos oli 48,58 (vuonna 2025 keskiarvo oli 44,52). Keskihajonta oli 16,31 (vuonna 2025 luku oli 16,02). Paras kymmenys sai vähintään 68 pistettä (vuonna 2025 luku oli 65,5 pistettä), kun taas heikoimmin pärjännyt kymmenys sai 22,5 pistettä tai alle (vuonna 2025 luku oli 20,5 pistettä tai alle).

B-saksa (tulokset vain 49 oppilaalta)

Keskimääräinen pistetulos oli 51,30 (vuonna 2025 keskiarvo oli 54,59). Keskihajonta oli 15,17 (vuonna 2025 luku oli 10,57). Paras kymmenys sai vähintään 71 pistettä (vuonna 2025 luku oli 67,5 pistettä), kun taas heikoimmin pärjännyt kymmenys sai 32 pistettä tai alle (vuonna 2025 luku oli 44 pistettä tai alle). Tarkastelussa tulee ottaa huomioon oppilaiden pieni määrä.

Espanjan koe

A-espanja (tulokset 147 oppilaalta)

Keskimääräinen pistetulos oli 54,46 (vuonna 2024 keskiarvo oli 57,30). Keskihajonta oli 14,53 (vuonna 2024 luku oli 10,98). Paras kymmenys sai vähintään 73,5 pistettä (ei tietoja vuodelta 2024), kun taas heikoimmin pärjännyt kymmenys sai 32 pistettä tai alle (ei tietoja vuodelta 2024). A-espanjan kokeen vertailuluvut ovat vuodelta 2024, jolloin koe järjestettiin ensimmäistä kertaa. Tarkastelussa tulee ottaa huomioon oppilaiden pieni määrä.

Arvioinnista

Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta. Perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit erottelevat opintojen aikana suoritetun arvioinnin ja päättöarvioinnin. Päättöarvioinnin tehtävänä on antaa monipuolinen ja luotettava kuva oppilaan osaamisesta suhteutettuna perusopetuksen tavoitteisiin. Arviointi antaa myös tietoa oppilaan menestymisestä oppiaineen tavoitteiden saavuttamisessa.

SUKOLin koetta voidaan käyttää oppilasarvioinnissa, kun mitataan oppimistuloksia. Vaikka koe järjestetään yleensä peruskoulun päättövaiheessa, ei kyseessä ole päättökoe. Vuoden 2026 valtakunnallisten kokeiden tulokset kertovat, miten kokeet onnistuivat mittaamaan oppimistuloksia.

Kokeiden laadinnasta vastasivat kokeneet perusopetuksen kieltenopettajat. Laadinnassa kiinnitettiin huomiota sisältöön, vaikeusasteeseen ja aihepiirien soveltuvuuteen 9. luokan oppilaille. Laadinnassa otettiin huomioon lainsäädäntö, opetussuunnitelman tavoitteet ja Opetushallituksen päättöarvioinnin kriteerit.

Valtakunnalliset kokeet pidettiin huhti–toukokuussa 2026. Koeaika oli 60 minuuttia. Kokeet sisälsivät seuraavat osiot: kuullun ja luetun ymmärtäminen, rakenne- ja sanastotehtävä, kirjoitelma ja kulttuurintuntemus. Lisäksi vapaaehtoisena osiona kokeissa oli oppilaan itsearviointi. Koepaketti sisältää myös erillisen suullisen kokeen osion, jonka opettajat voivat halutessaan pitää. Opettajat saivat pdf-kokeen ja digikoetulosteen yhteydessä pistelomakkeen, jossa kysyttiin taustamuuttujana koulun sijaintia (aluehallintoviraston toimialuetta). Opettajat korjasivat kokeet korjausohjeiden mukaisesti ja merkitsivät oppilaiden saamat kokonaispistemäärät (0–80 pistettä) pistelomakkeeseen. Lomakkeiden palautusmäärät vaihtelivat eri kokeissa, mutta digikokeiden osalta pystyttiin hyödyntämään suoraan digikoejärjestelmästä saatuja pistetuloksia. Lomakkeiden palautusmääriä ja kokeeseen osallistuneiden oppilaiden määriä on tarkasteltu edellä kielikohtaisten tulosten yhteydessä. Toivomme jatkossakin, että koulut lähettävät meille pitämistään kokeistaan pistejakaumatiedot, jotta tulosten kehitystä voidaan seurata luotettavasti.