24.9.2026 Euroopan kielten päivä muistuttaa kielitaidon merkityksestä
Tekeillä oleva Helsingin kaupungin kielistrategia on jyrkässä ristiriidassa monikielisyyden juhlapäivän kanssa. Strategialuonnos vaatii perusteellista korjaamista.Syyskuun 26. päivänä vietettävä Euroopan kielten päivä korostaa kieltenopiskelun tärkeyttä, monikielisyyden vaalimista ja kulttuurienvälistä ymmärrystä. Euroopan neuvoston aloitteesta syntyneen teemapäivän keskeisenä tavoitteena on kannustaa kaikenikäisiä ihmisiä opiskelemaan uusia kieliä niin koulussa kuin vapaa-ajallakin.
Monipuolinen kielitaito vahvistaa yksilön toimintaedellytyksiä, tukee kulttuurista moninaisuutta ja avaa ovia kansainvälisille kentille. Monikielisyyden ja laajan kielivarannon vahvistaminen edellyttää pitkäjänteistä ja kunnianhimoista päätöksentekoa paikallistasolla.
Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry tarkastelee Helsingin kaupungin kieltenopetuksen strategiaehdotusta kriittisesti. Helsingin kaupunkistrategia 2025–2029 asetti tavoitteeksi luoda kieltenopetuksen tulevaisuutta määrittävän kielistrategian, mutta annettu luonnos ei SUKOLin mukaan vastaa toimeksiantoon eikä visioi tulevaisuutta. Liiton mielestä luonnos perustuu pitkälti lyhytnäköisiin hallinnollisiin ratkaisuihin ja säästötoimiin, jotka murentavat oppilaiden yhdenvertaisuutta ja katkovat opinpolkuja.
SUKOL edellyttää, että strategia palautetaan valmisteluun ja sen puutteet korjataan olennaisesti. Liitto nostaa esiin seuraavat kriittiset kohdat:
1. Ryhmäkokojen nostaminen syö kielivalikoiman monipuolisuutta
Strategiaehdotuksen keskeisin toimenpide on aloittavan kieliryhmän vähimmäiskoon nostaminen 15 oppilaaseen. Tätä perustellaan taloudellisilla syillä. Ehdotuksen omat tausta-aineistot kuitenkin osoittavat, että tämä raja olisi syksyllä 2025 estänyt useiden A1- ja A2-kielten ryhmien syntymisen (esimerkiksi A2-kielessä 12 ryhmää 95:stä olisi jäänyt syntymättä). Toimenpide toimii siten suoraan kaupungin omaa tavoitetta – A1-kielten valikoiman monipuolistamista – vastaan. SUKOL vaatiikin ryhmäkokorajan nostamisesta luopumista ja A2-kielten aloituskokojen pienentämistä.
2. Opinpolkujen katkeaminen ja keskeytykset A2-kielissä
A2-kielen opiskelun jatkuvuudessa on vakavia puutteita: kolmannella luokalla valinnaisen kielen aloittaneista vain kaksi kolmasosaa jatkaa opintoja yläkouluun. Strategiaehdotus sopeutuu tähän pudotukseen ilmiönä sen sijaan, että se tarjoaisi ratkaisuja opintopolun turvaamiseksi. SUKOL vaatii, että jokaisella oppilaalla on mahdollisuus jatkaa aloitettuja kieliä perusopetuksen loppuun ja että A2-kielen opiskelusta myönnetään vapautus vain opetussuunnitelman mukaisin painavin perustein.
3. Tuntijakomuutokset leikkaavat resurssia valtaosalta
A1-kielen kahden lisätunnin siirtäminen alkuopetuksesta yläkoulun valinnaisen kielen opetukseen poistaa nämä tunnit noin 65 prosentilta ikäluokasta. Väite siitä, ettei kielten opiskelu vähene, on harhaanjohtava, sillä resurssi poistuu kaikille pakollisesta varhaisvaiheesta ja kohdentuu vain pienen osan valinnaiskieliin.
4. Toisen kotimaisen kielen ja kaksikielisen opetuksen rakenteelliset esteet
Jos oppilas valitsee A1-kieleksi toisen kotimaisen kielen, hän joutuu strategiaehdotuksen mukaan vaihtamaan koulua kuudennella luokalta opiskellakseen pakollista lyhyttä B1-kieltä. Tämä rikkoo opinpolun yhtenäisyyttä ja heikentää mielenkiintoa toisen kotimaisen kielen valintaan.
Strategiassa esitetty valintakokeiden palauttaminen heikentää monikielisten ryhmien (suomi–viro, suomi–venäjä ja suomi–kiina) toteutumismahdollisuuksia. Tutkimustieto ei tue pienten lasten testaamista valintakokein.
5. Toisen asteen kieltenopetuksen unohtaminen
Ammatillisen koulutuksen kielitarjontaa käsitellään luonnoksessa vain parilla yleisluontoisella lauseella ilman konkreettisia toimenpiteitä. Tilanteessa, jossa valtakunnallisesti yli 96 % ammatillisista opiskelijoista opiskelee pelkkää englantia, Helsingin tulisi näyttää suuntaa laajemman kielivalikoiman tarjoajana.
Lukiokoulutuksessa lähiopetusta ei tule korvata ensisijaisesti verkkotunneilla, vaan pienempien lähiopetusryhmien muodostaminen tulee mahdollistaa.
Tulevaisuuden kielistrategia tarvitsee aitoa visiota
Euroopan kielten päivän hengessä SUKOL vetoaa Helsingin kaupunkiin, jotta se loisi kielten oppimiselle ja opiskelulle aidosti kunnianhimoisen ja pitkän aikavälin vision. Hallinnollisten leikkausten ja ryhmäkokorajoitusten sijaan kaupungin tulee etsiä uusia rakenteellisia ratkaisuja ja asettaa selkeät mittarit monikielisyyden toteutumiselle. Vain turvaamalla sujuvat opinpolut ja monipuoliset kielivalinnat varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle asti voimme varmistaa, että tulevaisuuden osaajilla on riittävä ja monipuolinen kielitaito.