15.6.2026 Vieraiden kielten opetuksen resursointi ja ryhmäkokolinjaukset Tampereen kaupungin lukioissa

Saamamme tiedon mukaan Tampereen kaupungin sivistyspalveluissa ollaan ottamassa 1.8.2026 alkaen käyttöön uudet linjaukset lukion pienten opetusryhmien palkan määräytymisestä ja opintojaksojen korvaavuuksista.

23.4.2026 esitetyn mallin mukaan alle 15 opiskelijan ryhmissä opettajan opintojaksokorvausta leikataan suoraviivaisesti: 9–14 opiskelijaa = 0,75 opintojaksoa; 6–8 opiskelijaa = 0,5 opintojaksoa. Mikäli ryhmässä on 5 opiskelijaa tai vähemmän, opiskelijat ohjataan kokonaan verkko-opintoihin, itsenäiseen opiskeluun tai toiseen lukioon. Abituntien eli opintojaksojen 7–9 kohdalla alle 15 opiskelijan ryhmä puolittaa korvauksen suoraan 0,5 opintojaksoon.

Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry, Pirkanmaan kieltenopettajat ry ja Suomen Saksanopettajat ry ovat vakavasti huolissaan Tampereen lukioiden kieliohjelman kaventumisesta, opiskelijoiden eriarvoistumisesta sekä opetuksen pedagogisen laadun ja opettajien työehtojen heikentymisestä.

Vaadimme, että Tampereen kaupunki arvioi pienten kieliryhmien leikkausmallia uudelleen seuraavien keskeisten perusteiden valossa:

1. Talousvetoiset leikkaukset katkaisevat kielipolut ja kaventavat kielivarantoa

Tampereen malli rangaista opettajaa tai opiskelijaa pienen ryhmäkoon vuoksi opintojaksokorvauksia leikkaamalla (esim. pudottamalla 28,5 opetustuntia 21,4 tai jopa 14,25 tuntiin) johtaa käytännössä siihen, että B2- ja B3-kielten (esim. saksa, ranska, espanja, venäjä) sekä harvinaisemmassa asemassa olevien A-kielten opetusta voi olla mahdotonta järjestää laadukkaasti lähiopetuksena.

Kuten SUKOL ry on Helsingin kaupungille lähettämässään kannanotossa painottanut, vähimmäisryhmäkokojen mekaaninen kiristäminen tai kurssikertoimien leikkaaminen johtaa vääjäämättä perusopetuksessa alkaneiden kielipolkujen katkeamiseen lukioon siirryttäessä. Tampere alueen vetovoimaisena kasvukeskuksena tarvitsee monipuolista kielitaitoa, ja kaupungilla on vastuu kansallisten koulutuspoliittisten tavoitteiden täyttämisestä. Kieltenopetuksen alasajo talousperustein sotii Tampereen omia strategisia tavoitteita vastaan.

2. Verkko-opinnot ja itsenäinen opiskelu eivät saa korvata lähiopetusta

Tampereen esityksessä alle 6 opiskelijan ryhmät velvoitetaan siirtymään verkko-opintoihin tai itsenäiseen suoritukseen. Kielen oppiminen on luonteeltaan vahvasti vuorovaikutuksellinen ja kommunikatiivinen prosessi. Lähiopetuksen korvaaminen verkkokursseilla heikentää dramaattisesti suullisen kielitaidon kehittymistä, opiskelumotivaatiota ja sitoutumista.

SUKOL ry:n tutkimukset ja valtakunnallinen palaute osoittavat opiskelijoiden kokevan etäopetuksen kuormittavammaksi ja pedagogisesti köyhemmäksi. Verkko-opintojen tulisi toimia vapaaehtoisena ja täydentävänä polkuna, ei pakotettuna säästökeinona, jolla opiskelija suljetaan lähiopetuksen ulkopuolelle. Helsingin kaupungin lukioihin perustettu ja jo käytännössä koeteltu hybridimallinen opetus voisi olla toimivin myös Tampereen kokoisessa kaupungissa. Sen sijaan nyt esitetyn mallin mukaisesti järjestetty opetus johtaisi ennemmin tai myöhemmin opetuksen näivettymiseen ja valintojen toteutumattomuuteen.

3. Opiskelijoiden yhdenvertaisuus vaarantuu

Uusi resursointimalli asettaa Tampereen lukiot ja niiden opiskelijat eriarvoiseen asemaan. Suurissa lukioissa tai erityistehtävälukioissa kieliryhmät saattavat täyttyä helpommin yli 14 opiskelijan rajan, jolloin he saavat täysimääräistä lähiopetusta (1 opintojakso / 28,5 tuntia). Pienempien lukioiden opiskelijat tai vähemmän opetettuja valtakieliä valinneet sen sijaan pakotetaan opiskelemaan itsenäisesti tai vajailla tuntimäärillä.

Yhdenvertaisuus ei toteudu, jos oikeus laadukkaaseen ja täysimääräiseen kontaktiopetukseen riippuu siitä, minkä koulun opiskelija on valinnut tai kuinka monta muuta opiskelijaa on sattunut valitsemaan saman kielen.

4. Pedagoginen mahdottomuus ja opettajien kohtuuton työtaakka

Tampereen mallissa esitetyt vaihtoehdot opetustuokioihin (esim. 9–14 opiskelijan ryhmässä vain 17 kpl 75 minuutin oppitunteja normaalin 22,8 sijaan tai 6–8 opiskelijan ryhmässä vain 11,4 oppituntia) luovat pedagogisesti kestämättömän tilanteen. Lukion opetussuunnitelman mukaisia laajoja sisältöjä ja tavoitteita on mahdotonta saavuttaa, jos lähiopetusaikaa leikataan kolmanneksella tai puolella.

Tämä siirtää vastuun opiskelusta opiskelijan itsenäiselle vapaa-ajalle ja lisää opettajan taakkaa, kun hänen odotetaan saavuttavan samat oppimistulokset murto-osalla oppituntiajasta – samalla kun hänen palkkaustaan (opintojaksokorvausta) pienennetään. Lisäksi abien kohdalla (opintojaksot 7–9) alle 15 hengen ryhmän puolittaminen 14,25 opetustuntiin ja yo-kokeen valvonnan epääminen omalta opettajalta (koe tehdään toisessa ryhmässä ilman oman opettajan valvontaa) heikentää opiskelijoiden tukea heidän tärkeimmässä valmistautumisvaiheessaan. On myös hyvin merkillistä, että nimenomaan opintojen päättövaiheessa ryhmäkokovaatimusta pidetään korkeampana eikä pyritä kannustamaan täysimääräiseen paneutumiseen ja oppimisen osoittamiseen ylioppilaskokeen kautta.

Yhteenveto ja vaatimukset

Tampereen kaupungin esittämä pienten ryhmien leikkausmalli ajaa lukioiden vieraiden kielten opetuksen umpikujaan, murentaa opettajien työehtoja ja asettaa opiskelijat eriarvoiseen asemaan.

Esitämme, että Tampereen kaupunki:

Luopuu opintojaksokorvausten ja opetustuntien suoraviivaisesta leikkaamisesta opiskelijamäärien perusteella erityisesti vieraiden kielten (A-, B2- ja B3-kielet) kohdalla.

Harkitsee uudelleen esitettyjä ryhmäkokovaatimuksia ja erityisesti abikurssien osalta pyrkii takaamaan lukio-opiskelijoille yhdenvertaisen oikeuden riittävään lähiopetukseen, jotta opetussuunnitelman tavoitteet voidaan saavuttaa.

Määrittelee verkko- ja etäopinnot vain lähiopetusta täydentäviksi, ei sitä korvaaviksi rakenteiksi.

Ottaa huomioon laajemman yhteiskuntavastuunsa Pirkanmaan johtavana koulutuksen järjestäjänä ja asettaa pedagogisen laadun sekä monipuolisen kielivarannon säilyttämisen lyhytnäköisten taloussäästöjen edelle.

Monipuolinen kielitaito on Tampereen ja koko Suomen tulevaisuuden elinehto. Sitä ei pidä murentaa lukiokoulutuksen kielipolkuja heikentämällä.

Outi Vilkuna, puheenjohtaja
Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry

Leena Pulli, puheenjohtaja
Pirkanmaan kieltenopettajat ry

Kirsi Aaltonen-Kiianmies, puheenjohtaja
Suomen Saksanopettajat ry