Miten kasvattaa oppilaiden kykyä sietää pettymyksiä?

Helsingin Sanomissa 24.8.2026 luokanopettaja kertoi vanhempien lisääntyneistä vaatimuksista, joiden taustalla usein on se, että halutaan välttää lapselle aiheutuvia epämukavuuksia tai pahaa mieltä. Myös aineenopettajat ovat havainneet, että pettymysten sietokyky on heikentynyt nykyluokissa. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun nykykoulusta, oppilasaineksen muutoksista ja kasvatusvastuista.

FT, dosentti Peppi Taalas Jyväskylän yliopistosta toteaa, että oppilas- ja opiskelija-aines on hyvin moninaista. Kaikenlaisille oppijoille pitäisi opetuksessa tarjota mahdollisuuksia siihen, että he pystyvät asettamaan tavoitteita ja saavuttamaan niitä. Tämä taito ei ole itsestään selvästi kaikkien oppijoiden hallussa. Nykyään koululaiset ja opiskelijat myös tuovat opetustilanteisiin merkityksellisyyden hakemista ja tunteita, joille aiempina vuosikymmeninä ei ole ollut sijaa koululuokassa.

Taalas puhui SUKOLin järjestämässä jäsenkoulutuksessa. Koulutuksessa tarkasteltiin minäpystyvyyttä ja toimijuutta – kahta käsitettä, joiden avulla voidaan selittää sitä, mitä koululuokassa tapahtuu. Minäpystyvyys liittyy käsitykseen omasta kyvystä tehdä yksittäisiä asioita. Toimijuus taas on laajempi käsite. Siihen sisältyy oma-aloitteista suunnittelua, ehdottamista, aloittamista, kykyä epäonnistua ja selviytyä siitä. Minäpystyvyys on toimijuuden rakennusaine. Käsitys itsestä oppijana vaikuttaa siihen, mitä omasta osaamisesta ymmärretään ja miten omia tavoitteita pystytään rakentamaan. Onnistumisen kokemukset vahvistavat merkityksellisyyttä ja motivaatiota, jotka puolestaan auttavat pääsemään yli pettymyksistä.

”Kaiken keskiössä on opettajan oma toimijuus ja merkityksellisyyden kokemus. Siitä pitää pitää huolta”, Taalas totesi. SUKOLin koulutuksen keskusteluosuudessa kieltenopettajat pohtivat, millaisissa tilanteissa opettaja itse kokee olevansa pystyvä ja toimiva. ”Tyytyväisyys ja minäpystyvyys ovat suurimmillaan opettajan ja oppilaiden yhteisessä flow-tilassa, kun ei huomaakaan, että tunti loppuu ja välitunnin kuuluisi alkaa”, tamperelainen peruskoulun kieltenopettaja totesi.

Koulusta puhutaan ja kirjoitetaan paljon negatiivisesti, mutta kieltenopettajat totesivat, että enemmistö oppilaskohtaamisista on positiivisia. ”Yläkoululaisille ope on muuten dinosauruksesta seuraava, mutta kahdenkeskinen myönteinen palaute saa yläkoululaisenkin silmät loistamaan”, eräs opettaja sanoi.

Lue lisää Loisto!-koulutuksesta Tempuksesta 4/2026.