Kielten tutkintokoulutuksen tulevaisuus edellyttää muutoksia yliopistojen rahoitusmalliin
SUKOLin ja SARAVEn yhteisissä vaalitavoitteissa esitetään, että yliopistojen rahoitusmallissa on otettava huomioon tieteenalojen väliset erot.Vieraiden kielten tutkintokoulutus edellyttää runsaita opetusresursseja. Tarve tulee huomioida rahoitusmallissa, jotta voidaan turvata monipuolinen ja laadukas kielten korkeimman koulutuksen ja tutkimuksen jatkuvuus Suomessa.
Yliopistojen valtionrahoituksen periaatteet
Yliopistot solmivat opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa nelivuotisen sopimuksen, jossa määritellään yliopistojen valtionrahoituksen periaatteet. Nykyinen sopimuskausi kattaa vuodet 2025–2028.
Yliopistojen nykyinen rahoitusmalli on tulosperustainen, ja siinä tutkinnoista saatu rahoitusosuus riippuu tutkintojen määrän lisäksi niiden koulutusalasta. Lääketieteen, hammaslääketieteen tai eläinlääketieteen koulutusalalla yksi suoritettu tutkinto tuottaa rahoitusmallissa kolme tutkintopistettä. Tekniikassa ja luonnontieteissä yhdellä tutkinnolla saa 1,75 tutkintopistettä, kun taas muilla aloilla (humanistiset alat kuten kielet, yhteiskuntatieteet, kasvatustieteet, oikeustiede ja kauppatieteet) yksi tutkinto tuottaa yhden tutkintopisteen.
Koulutusalakohtaisten kertoimien tavoitteena on kompensoida eri koulutusalojen tutkintokoulutuksen kustannuseroja, mikä on järkevää. Kertoimet korreloivat kuitenkin pelkästään koulutuksen vaatiman infran (erityistilat, laitteet, aineet, tarvikkeet) kustannusten kanssa, kun taas koulutuksen muut kustannukset on sivuutettu. Kielten yliopistollinen koulutus onkin selvä väliinputoaja nykyisessä rahoitusmallissa. Kieliä ei kohdella tasavertaisesti muiden alojen kanssa.
Kieliaineiden yliopistokoulutus toteutuu ‒ myös hakupainekielissä ‒ massaluentojen asemesta pääosin pienryhmissä. Vuorovaikutteinen pienryhmäopetus on välttämätön pedagoginen edellytys laadukkaalle kielten korkeimmalle koulutukselle. Opetus vaatii suurempaa opettajaresurssia moneen muuhun koulutusalaan verrattuna, minkä lisäksi rinnakkaisryhmät kasvattavat yksiköiden tilakustannuksia. Opettajaresurssi rinnastuukin laadukkaan infran merkitykseen toisilla koulutusaloilla. Sekä opettajat että infra ovat olennaisia koulutuksen laatuun mutta myös sen kustannuksiin vaikuttavia tekijöitä.
Rahoitusmallia on kehitettävä
Kun yliopistojen rahoitusmallia uudistetaan seuraavalla hallituskaudella, kehittämisessä tulee tarkastella kriittisesti nykyisiä koulutusalakohtaisia kertoimia ja saattaa ne vastaamaan paremmin koulutuksen järjestämisen todellisuutta.
Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusmallin ansaintalogiikka valuu väistämättä yliopistojen sisäiseen rahanjakoon. Nykyisen rahoitusmallin indikaattoreiden käyttäminen sellaisenaan yliopistojen sisäisessä resursoinnissa saattaa kieliaineet kestämättömään asemaan. Kielten tutkintopistekertymiä ei voi verrata yhteismitallisesti sisäänotoltaan moninkertaisiin ja opetuksessa massaluentoja ja itseopiskelupaketteja laajasti hyödyntäviin tutkinto-ohjelmiin.
Riskinä on, että nykyisen rahoitusmallin mukaan allokoitavat resurssit johtavat tieteenalojen ja osaamisen kaventumiseen Suomessa. Monipuolisen kielten korkeimman koulutuksen ja tutkimuksen jatkuvuus on Suomen kansainvälisen menestyksen kriittinen osa-alue.
Hallitusohjelmatavoitteet 2027–2031
Kirjoittajat: Mika Lähteenmäki, dekaani, venäjän kielen ja kulttuurin professori, Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, ja Leena Kolehmainen, saksan kielen professori, Humanistinen tiedekunta, Helsingin yliopisto.