16.6.2026 Lausunto koulujen ja oppilaitosten loma-aikojen muuttamista koskevasta muistioluonnoksesta

Viite: VN/15678/2026 (Lausuntopyyntö koulujen ja oppilaitosten loma-aikoja koskevasta muistioluonnoksesta)

Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry kiittää opetus- ja kulttuuriministeriötä mahdollisuudesta lausua koulujen ja oppilaitosten loma-aikoja koskevasta muistioluonnoksesta.

Muistiossa esitellään malli, jossa peruskoulujen ja lukioiden kesäloman alkamista siirrettäisiin kahdella viikolla eteenpäin kesäkuulle, syyslukukausi aloitettaisiin vasta elokuun puolivälin jälkeen ja pitkää kevätlukukautta kevennettäisiin uudella, huhtikuun loppuun (viikoille 17–18) sijoittuvalla kevätlomalla.

Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry vastustaa esitettyä mallia ja katsoo, että koulujen ja oppilaitosten nykyisiä, vakiintuneita loma-aikoja ei tule muuttaa.

Perustelemme liittomme kielikasvatuksellista, pedagogista ja opettajien työehtoihin liittyvää kantaa seuraavasti:

1. Lukio-opintojen ja ylioppilastutkinnon aikataulullinen mahdottomuus

Esitetty malli koskettaisi voimakkaasti lukioiden opintojärjestelyjä ja ylioppilastutkinnon suorittamisen ajankohtaa. Mikäli lukuvuosi jatkuisi kesäkuun puoliväliin saakka, kevään ylioppilaskokeiden arvostelu- ja tulosprosessi siirtyisi erittäin vaikeaan ajankohtaan keskelle kesää.

Kansainvälisten ja kansallisten kielikokeiden (mukaan lukien ylioppilastutkinnon kuuntelu- ja kirjalliset kokeet) laaja-alainen sensorointi, korjaaminen ja tulosten käsittely vaativat poikkeuksellista tarkkuutta ja riittävästi aikaa ennen jatko-opintoihin hakemista.

Aikataulujen myöhentäminen vaarantaisi korkeakoulujen yhteishaun ja opiskelijavalintojen sujuvuuden, mikä puolestaan asettaisi suomalaiset nuoret epätasa-arvoiseen asemaan.

2. Kevätlukukauden pirstaloituminen ja sen vaikutus vieraiden kielten oppimiseen

Muistiossa ehdotettu uusi kevätloma huhtikuun lopussa (viikoilla 17–18) sijoittuisi pedagogisesti erittäin huonoon ajankohtaan. Kevätlukukausi on muutenkin lyhyt ja katkonainen pääsiäisen, helatorstain ja vapun vuoksi.

Kielen oppiminen on pitkäjänteinen, kumulatiivinen ja jatkuvaa vuorovaikutusta vaativa prosessi. Erityisesti vähemmän opetetuissa kielissä (kuten B2- ja B3-kielet, esim. saksa, ranska, espanja) säännöllinen kontaktiopetus ja kielelle altistuminen ovat elintärkeitä oppimistulosten ja motivaation säilyttämiseksi.

Kevään opintojaksojen pirstominen uudella lomalla juuri ennen lukuvuoden kriittisimpiä loppuvaiheita ja päättöarviointeja katkaisisi opintojen luontevan jatkuvuuden. Se lisäisi myös opiskelijoiden stressiä, kun oppiainesisältöjä jouduttaisiin tiivistämään entisestään.

3. Kieltenopettajien työehtosopimukset ja vuosityöaikajärjestelmät

Loma-aikojen muuttaminen koskettaa merkittävästi opetushenkilöstön palvelussuhteen ehtoja ja vuosityöaikajärjestelyjä, joista sopiminen kuuluu virka- ja työehtosopimusosapuolille.

Kieltenopettajien työmäärä painottuu voimakkaasti kokeiden korjaamisen ja arvioinnin vuoksi nimenomaan loppukevääseen. Lukuvuoden jatkaminen kesäkuun puoleenväliin tarkoittaisi sitä, että opettajat joutuisivat tekemään raskaimman arviointityönsä ajankohtana, jolloin koulujen luokkahuoneiden ja työtilojen sisäilma- ja lämpötilaolosuhteet  ovat usein jo valmiiksi heikot ja aikataulullinen kuormittavuus kova.

OVTES-järjestelmän mukaisten laskennallisten vuosilomien ja muiden vapaajaksojen siirtäminen aiheuttaisi monimutkaisen neuvottelukierroksen, joka loisi epävarmuutta opettajien jaksamiseen jo valmiiksi kuormittavalla alalla.

4. Oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvointi

Vaikka muistion tavoitteena on tukea nuorten hyvinvointia keventämällä kevätlukukautta, SUKOL ry katsoo, että vaikutus olisi päinvastainen. Kevään katkominen ylimääräisillä lomilla ei poista kuormitusta vaan siirtää ja tiivistää sitä haitallisella tavalla. Huhtikuun lopun loma siirtäisi lukuvuoden vaativimmat viikot ja koesuoritukset kesäkuun helteille.

Touko–kesäkuun vaihde on perinteisesti koettu kouluissa henkisesti raskaaksi; lukuvuoden pidentäminen kahdella viikolla kesäkuun puolelle uuvuttaisi sekä oppilaat että opettajat. Toukokuun lopussa ja kesäkuussa Suomen luonto on vehreimmillään ja vedet ovat turvallisia uida – nämä seikat vaikuttavat fyysiseen ja henkiseen terveyteen ja lukuvuodesta palautumiseen sekä oppilailla että opettajilla.

5. Yhteenveto muiden toimijoiden lausunnoista

Kuten useissa muissakin jo esitetyissä lausunnoissa (esim. suuret kaupungit ja opetusalan järjestöt) on tuotu esiin, loma-aikojen siirrolla on laajoja, ketjuttuvia ja vaikeasti ennakoitavia negatiivisia vaikutuksia kuntien operatiiviseen toimintaan (koulukuljetukset, kouluruokailu, kiinteistönhuolto, opiskeluhuolto yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa). Muutoksen kansantaloudelliset tai matkailulliset hyödyt ovat vahvasti spekulatiivisia, eivätkä ne saa ajaa lapsen edun, pedagogisen laadun ja suomalaisen koulutusjärjestelmän toimintavarmuuden edelle.

SUKOL ry:n esitykset:

Säilytetään nykyiset loma-ajat: Koulujen työ- ja loma-ajat tulee pitää nykyisellään, sillä ne muodostavat toimivan, ennustettavan ja pedagogisesti perustellun kokonaisuuden kaikilla koulutusasteilla.

Ei uutta kevätlomaa pirstomaan opetusta: Kieltenopetuksen jatkuvuuden ja laadun turvaamiseksi kevätlukukautta ei tule pilkkoa huhtikuun loppuun sijoittuvalla ylimääräisellä lomalla.

Keskitytään aitoihin hyvinvointitekijöihin: Lasten, nuorten ja opettajien hyvinvointia tulee tukea loma-aikojen siirtelyn sijaan turvaamalla riittävät resurssit lähiopetukseen, pienentämällä ryhmäkokoja ja vahvistamalla oppimisen tukea.

Koulujärjestelmämme ja opiskelijoidemme kielitaitovaranto tarvitsevat tällä hetkellä työrauhaa ja vakautta, eivät keinotekoisia ja hallinnollisesti raskaita loma-aikauudistuksia.

Outi Vilkuna, puheenjohtaja
Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry