Matkalla Etelä-Ruotsissa
Suomen ruotsinopettajat ry:n kesäkurssi suuntautui Etelä-Ruotsiin ja Kööpenhaminaan.Oli nautinnollista osallistua valmiille kurssille, missä kaikesta oli huolehdittu puolestani. Kieltenopettajana olen tottunut siihen, että olen se, joka hoitaa moninaiset matkajärjestelyt ja toimii ryhmänvetäjänä. Ihanaa vaihtelua siis!
Majoituimme Malmössä ja matkan aikana vierailimme Lundissa, Ystadissa ja Solfieron linnassa Helsingborgissa. Matka avasi silmiäni monella tavoin. En ollut aiemmin tiedostanut, kuinka sotaisa Ruotsin ja Tanskan välinen historia on. Luennot ja museovierailut selvensivät historiaa. Erityisen hienoa oli olla paikan päällä todistamassa koulunsa päättäneiden äänekästä juhlintaa kuin myös toteamassa, ettei tavallinen kansa juurikaan juhli kansallispäivää. EU-vaali-iltaa ja yleisurheilun EM-kisoja oli myös avartavaa seurata ruotsalaisesta näkövinkkelistä. Minulle, tuoreelle ruotsin opettajalle, matka oli tietenkin antoisa myös kielellisesti. Luennoilla kuulimme alueen kielipolitikasta ja opimme muutaman sanan Skånen murretta. Rullaava r-äänne kuulosti hauskalta, ja paikalliset sekoittivat usein ruotsin kieleen tanskalaisia sanoja.
Kukin kesäkurssille osallistunut hankki matkaliput itse, mikä oli varsin onnistunut ratkaisu. Minäkin jatkoin kesäkurssin jälkeen vielä seikkailujani Ruotsissa junailemalla Kööpenhaminasta Tukholmaan. Samalla totesin, että Suomessa valtion omistamat rautatiet taitaakin olla varsin toimiva ratkaisu, sillä Ruotsissa alkuperäinen junani peruttiin ja aikataulua muutettiin peräti kolmesti matkaa edeltävinä päivinä!
Marjo Tallqvist
Perillä Malmössä meitä odottivat mielenkiintoiset esitykset Ruotsin kielipolitiikasta, suomalaisen ajatuksista ja kokemuksista ruotsin kielen polustaan Malmössä ja suomen kielen opettajan huomioita siellä asumisesta ja työskentelystä. Oli todella mielenkiintoista kuulla suurista eroista esimerkiksi lasten opettamisessa ja ohjaamisessa. Läksyjenantokielto on voimassa tietyillä koulualueilla, sillä kaikilla koululaisilla ei ole mahdollisuutta saada apua läksyjen tekoon kotona. Kouluissa on myös tapana keskustella oppilasryhmän kanssa siitä, mitä he haluavat opiskella ja oppia, opetussuunnitelman puitteissa tietenkin. Tästä seuraa, että asioita opiskellaan vähemmän mutta perusteellisemmin.
Ohjelmassa oli myös SRO:n ja Svenska nun kuulumisia, Skånen historiaa sekä tietoa ruotsin kielen edistämisestä ja uusimmasta ruotsalaisesta kirjallisuudesta. Viimeisenä kurssipäivänä oli lähtö Kööpenhaminaan, jossa vierailimme ammattikorkeakoulun pedagogisessa tiedekunnassa. Alakoulun opettajia koulutetaan ammattikorkeakouluissa, kun taas lukio-opettajia koulutetaan yliopistoissa. Yritin parhaani mukaan ymmärtää tanskaksi kerrottuja tietoja lukemisen ja kirjoittamisen valmiuksia vahvistavasta projektista ja uusimmasta lastenkirjallisuudesta.
Aika kului nopeasti, ja sain paljon uusia muistoja matkareppuuni. Kaunis kiitos SUKOLille stipendistä!
Anu Hyypiä
Teksti Anu Hyypiä ja Marjo Tallqvist, kuvat Anu Hyypiä
Kirjoittajat ovat SUKOLin vuoden 2024 jäsenstipendin saajia. Jäsenstipendien hakuaika on vuosittain helmi–maaliskuussa, ja stipendejä voi hakea ensisijaisesti seuraavan kesän koulutuksiin.