Yliopistojen todistusvalintaa kehitetään – pisteluonnos julkaistu

Valtakunnallinen yliopistojen opiskelijavalintojen kehittämishanke on julkaissut luonnoksen yliopistojen todistusvalinnan uusista pistemalleista 31.3. Luonnos on lausuntokierroksella Otakantaa.fi-palvelussa  21.4. asti. Lausuntokierroksen pohjalta yliopistot kehittävät pisteitystä edelleen. Uudet mallit julkaistaan syksyllä 2023 ja otetaan käyttöön yliopistojen opiskelijavalinnoissa vuonna 2026.

Kieltenopettajia ilahduttaa tieto siitä, että lyhyiden kielten pisteitys nostetaan luonnoksessa reaaliaineiden tasolle. Kysymyksiä kuitenkin herättää edelleen matematiikan suuri painoarvo. Miksi pitkästä kielestä ja pitkästä matematiikasta ei voisi saada samaa pistemäärää niissä hakukohteissa, joissa matematiikan osaaminen ei ole keskeistä?

SUKOLin näkemyksen mukaan luonnoksen muutosesitysten suunta on hyvä, mutta todistusvalinnan pistemallien tulisi vieläkin vahvemmin kannustaa kirjoittamaan muita kieliä englannin lisäksi, jotta vahvistettaisiin alakoulussa alkaneiden kielipolkujen viemistä ylioppilaskirjoituksiin saakka. Toisen asteen maksuttomuus ohjaa kirjoittamaan vain viisi pakollista ainetta, joiden koe on opiskelijalle maksuton. Pistetyökalu ei tässäkään muodossa kannusta nykyistä enempää kirjoittamaan muita kieliä kuin englannin ja toisen kotimaisen. Muun pitkän kielen kuin englannin opiskelijaa tulisi kannustaa kirjoittamaan tämäkin kieli – vaikka sitten lyhyen oppimäärän kokeessa, mihin ylioppilastutkinto antaa mahdollisuuden. Luonnos ottaa askeleen oikeaan suuntaan, mutta kieltenopiskelun monipuolistamiseen se ei riitä.

Äidinkielen, matematiikan ja kielten painoarvo

Jos luonnos hyväksytään, pitkän matematiikan painoarvo vähenee ja äidinkielen kasvaa. Äidinkieli on mukana jokaisessa pistetaulukossa, joita luonnoksessa on 11 kappaletta aikaisemman noin 50 taulukon sijaan. Luonnoksen mukaan äidinkieli olisi myös eniten pisteitä tuottava aine lähes kaikilla aloilla. Ainoastaan tekniikan aloilla ja lääketieteessä pitkästä matematiikasta saisi jatkossakin selkeästi eniten pisteitä. Muilla aloilla pitkän ja lyhyen matematiikan pisteiden eroja on kavennettu.

Pitkän ja keskipitkän kielen pisteitystä ei esitetä muutettavaksi nykytilanteesta. Pitkän kielen painoarvo kuitenkin hieman kasvaa muun muassa matematiikan pistemuutosten myötä. Luonnoksen perusteluissa todetaan, että todistusvalinnan asiantuntijatyöryhmässä on vallinnut vahva yhteinen näkemys pitkän vieraan kielen osaamisen tärkeydestä kaikilla aloilla. Siksi pitkän vieraan kielen painottaminen pisteityksessä äidinkielen, matematiikan ja mahdollisen alakohtaisen painotusaineen ohella on perusteltua. Työryhmän mukaan erityisesti pitkän englannin kielen osaaminen on tärkeää mutta kieliä ei haluta erotella. Luonnoksessa on arvioitu uudistuksen vaikutuksia, ja pitkän kielen kohdalla mainitaan, että jo nykytilanteessa suurin osa yo-kokelaista suorittaa pitkän englannin, joten painoarvon vähäinen nostaminen tuskin lisää lukiolaisten stressiä.

Sen sijaan lyhyt vieras kieli tuottaa jatkossa enemmän pisteitä, mikäli luonnos hyväksytään. Syynä on se, että vieraiden kielten opiskelu on vähentynyt ja yliopistot ovat huolissaan kielitaitoisista osaajista. Huoli kapenevasta kielivarannosta on tullut esiin lähes kaikissa hankkeen käymissä sidosryhmäkeskusteluissa. Tavoitteena on tehdä lyhyen kielen opiskelusta ja yo-kokeesta nykyistä kannattavampaa kielistä kiinnostuneelle lukiolaiselle. Perusteluissa todetaan: ”Lyhyestä kielestä annetaan vähemmän pisteitä kuin pitkästä kielestä, koska ei haluta ohjata kirjoittamaan pitkänä opiskeltua kieltä lyhyenä.” Lyhyestä englannista on jaossa vähemmän pisteitä kuin muista lyhyistä kielistä, koska käytännössä kaikki lyhyen englannin kirjoittajat ovat opiskelleet pitkää oppimäärää. Muista lyhyistä kielistä saisi saman pistemäärän kuin enemmän pisteitä tuottavista reaaliaineista ja lyhyestä englannista saisi saman pistemäärän kuin vähemmän pisteitä tuottavista reaaliaineista.

Alakohtainen painotus

Luonnoksessa pisteitettäviä aineita on lähtökohtaisesti viisi – sama määrä kuin pakollisia kokeita ylioppilastutkinnossa. Aineiden pistemäärät eri mallitaulukoissa pysyvät mahdollisimman pitkälle samoina, mikä helpottaa taulukoiden vertailua. Jos hakijalta puuttuu jokin pisteitettävistä aineista, hän voi silti tulla valituksi, jos aine ei ole alan vaatima kynnysehto ja jos hänen muista aineista saamansa todistuspisteet riittävät opiskelupaikan saamiseen.

Luonnoksen mukaan pisteityksessä otetaan huomioon ala, jolle haetaan. Monet aineet on koottu yhteisiin taulukoihin, mutta niillä voi kuitenkin olla erilaisia kynnysehtoja. Esimerkiksi kirjallisuustieteet, kotimaiset kielet, kulttuuritieteet, taiteiden tutkimus, alkeistasolta alkavat vieraat kielet, oikeustieteet, viestintätieteet ja yhteiskuntatieteet hyödyntäisivät luonnoksen mukaan yhteistä taulukkoa, jossa humanistis-yhteiskunnallisista reaaliaineista saisi enemmän pisteitä kuin muista reaaliaineista. Kirjallisuus- ja viestintätieteissä kynnysehtona on riittävän hyvä äidinkielen arvosana, mutta muissa tämän taulukon aineissa kynnysehtoja ei ole asetettu.

Kauppatieteisiin, kasvatusalalle, logopediaan ja valmennustieteisiin ehdotetaan yhteistä taulukkoa, jossa kaikki reaaliaineet ovat samanarvoisia. Pitkä matematiikka tuottaa toiseksi eniten pisteitä äidinkielen jälkeen, ja pitkästä kielestä saa yhtä paljon pisteitä kuin lyhyestä matematiikasta.

Vieraiden kielten hakukohteissa, joissa vaaditaan kielen aiempaa osaamista, pisteitettäviä aineita olisivat hakukohteen kieli, äidinkieli ja kolme parhaat pisteet tuottavaa ainetta, jotka voivat olla mitä tahansa. Luonnoksen mukaan eniten pisteitä saisi äidinkielestä, toiseksi eniten hakukohteen kielestä ja kolmanneksi eniten pitkästä matematiikasta. Lisäksi kohteissa on opiskeltavaan kieleen liittyviä kynnysehtoja – esimerkiksi englannin opiskelupaikan saamiseen vaaditaan vähintään arvosana E pitkästä englannista.

Kaikki taulukot on julkaistu luonnoksen liiteosiossa.

Yhteiskunnallinen keskustelu on vaikuttanut mallin laadintaan

Yliopistojen opiskelijavalintojen kehittämishanke on pohjannut työnsä tutkimukseen ja sidosryhmäkeskusteluihin. Tavoitteena on ollut entistä selkeämpi pistemalli ja negatiivisten ohjausvaikutusten vähentäminen. Tarkoitus on, että todistusvalinta kannustaa lukiolaisia valitsemaan oppiaineita monipuolisesti oman kiinnostuksensa, tavoitteidensa ja valmiuksiensa mukaan.

SUKOL on tehnyt paljon yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa ja pyrkinyt vaikuttamaan opiskelijavalintojen kehittämiseen. Tuoreeltaan silloisen todistusvalintamallin ongelmia käsiteltiin 25.10.2019 opetusministerin tapaamisessa, johon SUKOL toimitti yhdeksän pedagogisen järjestön yhteisen kirjelmän. Kirjelmässä todettiin, että tulevan opiskelun kannalta olisi hyödyllistä keskittyä jo lukiossa alaan, joka kiinnostaa ja jolle aikoo pyrkiä. Koska pistetyökalu painottaa tiettyjä aineita, oman toivealan opiskelu saattaa jopa heikentää lukiolaisen jatko-opintomahdollisuuksia.

Samassa opetusministerin tapaamisessa SUKOL toi esiin oman huolensa siitä, että todistusvalinta heikentää entisestään opiskelijoiden mahdollisuuksia ja motivaatiota opiskella vieraita kieliä lukiossa. SUKOL teetti 2019 lukion kieltenopettajille kyselyn, jonka vastaajat arvioivat lukion lyhyiden kielten opiskelijaryhmien pienentyneen edellisestä vuodesta 30–45 %. Yliopistojen todistusvalinnan vaikutus näkyi siis lukioiden kielten kursseilla välittömästi. Kyselyn mukaan opiskelijat ovat hyvin tietoisia siitä, mikä heitä hyödyttää jatko-opintojen kannalta, ja tekevät valintansa sen perusteella.

Todistusvalinnan ongelmia on pidetty esillä SUKOLin tapaamisissa ja tiedotuksessa. Sen vaikutuksia lukion kieltenopiskeluun ja kielten yo-kokeisiin osallistumiseen on seurattu aktiivisesti.

Keväällä 2022 SUKOL, Aineopettajaliitto AOL, LUKKI-hanke ja Aasian ja Afrikan kielten hanke esittivät huolensa korkeakoulujen pistetyökalun vaikutuksista lukion ja jo perusasteenkin opintoihin. SUKOL yhteistyökumppaneineen pääsi puhumaan asiasta tiede- ja kulttuuriministerin kanssa 11.3.2022 ja opetusministerin kanssa 17.5.2022.

Elokuussa 2022 SUKOL oli mukana viiden aineopettajajärjestön yhteisessä kannanotossa, jota jaettiin laajalti todistusvalinnasta päättäville tahoille. Viestinä oli, että yliopistojen opiskelijavalinnoissa käytettävää pistetyökalua on muutettava.