Uutta yo-tutkinnossa

Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Tiina Tähkä kertoi, että kevään 2024 tutkinnossa oli 137 000 koe-ilmoittautumista, enemmistö maksuttomiin kokeisiin. 9 koepäivän aikana pidettiin 42 koetta, joista suurin osa sekä suomeksi että ruotsiksi.

Ylioppilastutkintolautakunta on julkaissut uuden ohjesivun, joka korvaa lukioille aiemmin pdf-muodossa ja sähköpostitse lähetetyt tutkinnon toimeenpanon ohjeet ja aikataulut. Uusi ohjesivu on lautakunnan verkkosivuilla osoitteessa https://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/tutkinnon-toimeenpano/lukion-ohjeet-ja-aikataulut.

Englanninkielinen yo-tutkinto

Ylioppilastutkintoon liittyviä lakimuutoksia valmistellaan, ja juuri päättyneellä lausuntokierroksella SUKOLkin on antanut kantansa englanninkieliseen yo-tutkintoon ja kuvataiteen, musiikin ja liikunnan suunniteltuihin yo-suorituksiin.

Tiina Tähkä esitteli esitystä englanninkieliseksi yo-tutkinnoksi. Tavoitteena on sivistyksellisten oikeuksien turvaaminen niille, joilla ei ole tarvittavaa suomen tai ruotsin kielen taitoa. Tutkinnon järjestäminen vaatii järjestämisluvan. Myös osallistumisoikeus tutkinnon suorittamiseen on tiukasti rajattu, ja edellytyksenä on riittävä taito englannin kielessä. SUKOLin kannanotossa yksi kysymyksiä herättävä kohta on juuri tämä: miten taito testataan, kuka sen testaa ja mistä rahat?

Mikäli englanninkielinen yo-tutkinto otetaan käyttöön, siinä on sama tutkintorakenne kuin muillakin. Tähkä arveli, että englannin nykyiset yo-kokeet muuttuvat kokonaan kohdekielisiksi, koska ei olisi tarkoituksenmukaista tehdä niistä kolmea eri kieliversiota (suomi, ruotsi ja englanti). Tavoitteena on saada englanninkielistä yo-tutkintoa koskeva lainsäädäntö syksyllä eduskuntaan, jolloin opiskelijaksiotto voisi alkaa 2026 ja tutkinto tulla käyttöön 2028. Tähkä totesi lautakunnassa valmisteltavan sitä, että kaikkiin aineisiin on sensoreita englanninkielisessä tutkinnossa.

Englanninkielisessä tutkinnossa äidinkielen kokeena suoritettaisiin yleensä S2. S2-kokeiden uudistaminen on niin ikään käynnissä. Opetussuunnitelmissa S2 on jo lähestynyt äidinkielen ja kirjallisuuden muita oppimääriä. S2-kokeet järjestettäisiin jatkossa 2-päiväisinä kuten muutkin äidinkieli ja kirjallisuus -kokeet. Tähkä tähdensi kuitenkin, että vaatimustaso ei ole oleellisesti muuttumassa vaan edelleen kyse on kehittyvästä kielitaidosta.

Kuvataiteen, musiikin ja liikunnan yo-suoritukset

Kuvataidetta, musiikkia ja liikuntaa esitetään sisällytettäviksi yo-tutkinnon kokeisiin. Esitys on ollut lausuntokierroksella samassa lukiolakiin liittyvässä kokonaisuudessa kuin englanninkielinen ylioppilastutkintokin. Taito- ja taideaineiden ylioppilaskokeet voitaisiin ottaa käyttöön tutkinnossa 2029.

Tähkä totesi, että vaikutusarvioinnin perusteella taito- ja taideaineen koe voisi jonkin verran vähentää vieraiden kielten ja toisen kotimaisen kielen kokeisiin osallistumista.

Merkittävää on se, sisällytettäisiinkö taito- ja taideaineen kokeet pakollisiin kokeisiin vai ei ja säilyisikö pakollisten kokeiden määrä viidessä vai laajennettaisiinko sitä. Esitys herätti keskustelua, ja muun muassa ruotsinopettajien Eija Heikkala ilmaisi huolensa asiasta. SUKOLin kannanotossa esitetään, että ainoastaan erityistehtävän saaneissa lukioissa taito- ja taideaineen kokeen voisi suorittaa yhtenä viidestä pakollisesta kokeesta. Muissa lukioissa koe voisi olla ylimääräinen.

Abitti2 ja suullinen kielitaito

Abittia on kehitettävä, jotta ylioppilastutkinto voidaan jatkossakin toteuttaa digitaalisena. Usb-tikut alkavat olla ongelma nykyisissä laitteissa. Uusi Abitti on tarkoitus saada lukioiden ja kokelaiden käyttöön ensi vuonna, mutta ylioppilaskokeisiin se tulee vasta myöhemmin. Aiheesta voi lukea lisää YTL:n sivuilta: https://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/tutkinnon-toimeenpano/abitti-2-tulevaisuuden-koejarjestelma.

”Lukioiden koejärjestelyt helpottuvat, kun tikkurumbasta päästään eroon”, Tähkä sanoi.  Ylioppilaskokeet järjestetään edelleen suljetussa verkossa, eikä harjoituskokeistakaan ole pääsyä Internetiin. Kokeiden laatiminen ja arviointi oma.abitissa säilyvät ennallaan.

Kenties jo Abitti2:ssa voitaisiin ottaa käyttöön uutena vastaustyyppinä suullinen vastaus. On välttämätöntä taata kokelaalle mahdollisuus tarkistaa tuotos ennen sen lähettämistä.

Suullinen tuottaminen on oleellinen osa kielitaitoa ja opetussuunnitelman tavoitteita. Puhumisen osakoe saadaan todennäköisesti portaittain pitkien ja keskipitkien kielten kokeisiin, mutta uudistus edellyttää vielä paljon suunnittelua ja tiedottamista Tähkän mukaan. Tavoitteena on positiivinen ohjausvaikutus ja työmäärän pitäminen rajallisena. Varsinkin alkuun puhutaan pienistä osuuksista, koska koeaikaa ei olla pidentämässä. Kokelas tuottaa vastausaineistonsa samassa tilassa kuin kaikki muutkin – kenttätestit ovat osoittaneet, että tämä onnistuu häiriöittä.

Katja Mäntylä kertoi toivoneensa, että tässä vaiheessa olisi valmiimpaa ja täsmällisempää kerrottavaa. On kartoitettu kansainvälisiä esimerkkejä ja pohdittu erilaisia vaihtoehtoja. Myös kriteeristöä on pohdittu. Ohjenuorana on, että arvioinnista ei saa tulla liian työlästä. Tehtäväaihioistakin on jo ajatuksia: tehtävätyypit eroavat toisistaan kielen ja oppimäärän mukaan; kaikki kokeet eivät ole samalla muotilla tehtyjä. Tarvitaan kuitenkin mallitehtäviä ja maamerkkisuorituksia sekä opettajille että sensoreille. Heti kun Abitti2 sallii, tarkoitus on lähteä pilotoimaan tehtäväaihioita. Budjetin rajoitusten takia työ ei etene yhtä nopeasti kuin olisi toivottu mutta kuitenkin ”vakaasti harkiten” Mäntylän sanojen mukaan. Tähkä lisäsi, että alkuvaiheen jälkeen hyödynnetään myös sidosryhmäyhteistyötä ja esimerkiksi SUKOLin asiantuntemusta.

Tähkä otti esiin myös sen, millaista valmistelutyötä lautakunnassa tehdään pitkän aikavälin kehittämistä varten. Kokeita ja kokeessa käytettäviä välineitä voidaan kehittää esimerkiksi ottamalla käyttöön oikolukuominaisuuksia, sanakirjoja tai tekoälyn mahdollistamia työkaluja. Vastaavasti tulevaisuudessa voidaan hyödyntää arvostelua tukevia välineitä tai laajentaa keskitetysti arvosteltavia tehtäviä.

Pitkän kielen kirjoitelman arvostelu

Uusi arvostelu on ollut käytössä kahdella tutkintokerralla. Pasi Pirttisaari kertoi, että kevään 2024 tutkinnosta ei ole vielä analyyseja mutta syksyn 2023 arvostelua tutkittiin vertaamalla kolmeen edeltäneeseen tutkintokertaan ja tulokset olivat rohkaisevia. Arvostelun yhdenmukaisuus parani, ja kahta parasta pistemäärää annettiin enemmän kuin aikaisemmin. Aiemmilla tutkintokerroilla sensorit olivat hieman useammin laskeneet kuin nostaneet pisteitä, mutta syksyllä 2023 pistelaskut ja -nostot olivat samalla tasolla. Pirttisaaren mukaan tuntuma saksan jaoksessa on, että kirjoitussuorituksista on keväällä 2024 annettu hieman parempia pistemääriä kuin aiemmin, mikä tietenkin osaltaan nostaa arvosanojen pisterajoja. Katja Mäntylä totesi, että samanlainen ennakkotulkinta on englannin jaoksessa, mutta varmuus saadaan, kun analyysit syksyllä valmistuvat.

Tapaamisessa keskusteltiin vilkkaasti alustavan arvostelun pistemäärien muuttamisesta ja kentän kriittisistä äänistä. Ylioppilastutkintolautakunnasta korostettiin, että kakkossensoria käytetään hyvin herkästi. Koejärjestelmäkin ohjaa tähän korostamalla eri väreillä isompia muutoksia.

Marja Sallila totesi, että opettajilla on aito halu ymmärtää, miksi pisteet muuttuvat. On mahdollista, että viestinnällisyyden tai tekstin rakentamisen kriteerit eivät ole täysin auenneet opettajille. Pasi Pirttisaari esitti, että kysymykseen ”minkä viestin pitää välittyä?” oikea vastaus on: ”tehtävänannon mukaisen viestin”. Katja Mäntylä vinkkasi miettimään sujuvuutta ja jouhevuutta tekstin suunnittelun näkökulmasta: 94 pisteen tekstissä kokonaisuus on suunniteltu ja lukijan työ ei katkea missään kohtaa siihen, että pitää ihmetellä, mistä jokin ajatus tekstiin tuli. 84 pisteen teksti voi olla esimerkiksi sanastollisesti oikeinkin hyvä mutta koostua vaikkapa kolmesta toisestaan irrallisesta kappaleesta. Kielivaliokunnan edustajat kiittelivät opettajien ammattitaitoa ja totesivat, että sensorit voisivat ehkä hieman useammin merkitä kirjoitelman viimeiseen lauseeseen lyhyet perustelut, mikäli pistemäärään on ollut tarvetta kajota.

*****

Kevättapaaminen järjestettiin etänä 24.5.2024.

Tapaamisen osallistujat:

Kielivaliokunta: Katja Mäntylä (englanti); Minna Intke (espanja); Juha Karvonen (ranska); Raili Hildén ja Marita Härmälä (ruotsi); Pasi Pirttisaari (saksa); Natalia Jánosi (venäjä)

Ylioppilastutkintolautakunta: pääsihteeri Tiina Tähkä ja tutkintosihteeri Anna Hatva-Jokinen

Kieliyhdistykset: Marja Sallila (englanti), Hanna-Tuulia Karppinen (espanja), Alexander Hindrén (finska), Eija Raitala (ranska), Eija Heikkala ja Sanna Huuskonen (ruotsi), Johanna Snellman (saksa), Taina Lento (venäjä)

SUKOL: puheenjohtaja Outi Vilkuna ja toiminnanjohtaja Anna Halme