Tapaaminen opiskelijavalintojen kehittämisestä
SUKOLin ja Yliopistojen opiskelijavalintojen kehittämishankkeen edustajat tapasivat etänä ja keskustelivat todistusvalinnan pistetyökalun kehittämisestä. SUKOLia edustivat puheenjohtaja Outi Vilkuna ja toiminnanjohtaja Anna Halme, ja hankkeen edustajina tapaamisessa olivat projektipäällikkö Tanja Juurus ja koordinaattori Milla Rautakorpi.Tapaamisessa käytiin läpi kehittämishankkeen tilannetta ja keskusteltiin erityisesti kielten asemasta opiskelijavalinnoissa. Kieltenopettajien kannalta uutiset olivat varovaisen myönteisiä.
Yliopistojen opiskelijavalintojen kehittämishankkeen aikataulu
Tanja Juurus kertoi Yliopistojen opiskelijavalintojen kehittämishankkeesta. Tutkimuspohjaisessa hankkeessa kehitetään todistusvalinnan pistetyökalua, valintakokeita ja opiskelijavalintojen aikatauluja. Tavoitteena on järjestelmä, joka on hakijan kannalta selkeä ja mahdollistaa hakemisen useammalle alalle samanaikaisesti.
Hankkeessa tutkimus on käynnissä ja asiantuntijatyöryhmä on aloittanut työnsä marraskuussa 2022. Opiskelijavalinta-aiheinen webinaari järjestetään 16.2., ja otakantaa.fi-sivu on auki 16.2.–16.3. Webinaari on avoin sidosryhmien edustajille.
Työryhmän luonnos valmistuu maaliskuun lopussa, ja lausuntokierros käydään huhtikuussa. Huhtikuussa 4.4. järjestetään myös toinen, sidosryhmille avoin webinaari, jossa käsitellään todistusvalinnan pisteitysluonnosta.
Unifi-koulutusvararehtorit antavat esityksensä pisteityksestä 17.5. Yliopistojen täytyy tehdä päätökset 31.8. mennessä, jotta niistä voidaan tiedottaa syyskuussa. Syksyllä 2023 lukion aloittavat opiskelijat saavat näin hyvissä ajoin tietää, miten he hakeutuvat jatko-opintoihin 2026, jolloin uudet pistemallit astuvat voimaan.
Keskustelua kielten asemasta
Outi Vilkuna totesi, että vaikka kieltenopiskelu on vähentynyt muutenkin erilaisten rakenteellisten muutosten takia, lukionopettajien viestien perusteella todistusvalinnan jälkeen tilanne on huonontunut entisestään. ”Huolena on se, miten opiskelijavalintojen kehittämisessä otetaan huomioon kielitaitonäkökulman turvaaminen”, Vilkuna sanoi.
Tanja Juurus kertoi, että kielitaitonäkökulma on tullut esiin monessa yhteydessä. Asiantuntijatyöryhmässä oli keskusteltu kielten tilanteesta ja todettu, että kielet ovat tärkeitä alalla kuin alalla. Esimerkiksi teknisen alan edustaja oli todennut, että matematiikkaa ja luonnontieteitä opitaan korkeakoulussa mutta kieliä ei näillä aloilla niinkään. Eri alojen edustajat ovat yksimielisiä siitä, että kielten painoarvo nykyisessä todistusvalinnassa on väärä. ”Vaikka emme olisi aiheuttaneet kielten aseman heikentymistä todistusvalinnalla, miksi emme korjaisi asiaa, kun siihen on mahdollisuus”, Juurus totesi. Todistusvalinnan ohjausvaikutus on erittäin voimakas, ja sitä ei kenties osattu ennakoida, kun ensimmäisiä pistemalleja luotiin.
Juuruksen mukaan lähinnä on keskusteltu kielten pisteityksen nostamisesta reaaliaineiden tasolle ja lyhyiden kielten pisteiden nostamisesta lähemmäs pitkiä kieliä. ”Kyseessä on kumulatiivinen taito. Nykyiset pisteet eivät vastaa työmäärää, joka kielten opiskeluun kuluu”, Juurus sanoi. Kielet ovat mahdollisesti yhtenä teemana helmikuun webinaarissa, jonka ilmoittautuminen aukeaa tammikuussa (https://blogs.helsinki.fi/valintahanke/osallistu-opiskelijavalintojen-kehittamiseen/).
Outi Vilkuna tiivisti keskustelua seuraavasti: ”Ongelman monimuotoisuus on tiedostettu, ja kielet pyritään ottamaan huomioon pistemallissa. Erityisesti pyritään nostamaan lyhyiden kielten asemaa.” Vilkuna muistutti, että pitkien kielten monipuolinen osaaminen on myös tärkeää ja siitä tulisi palkita. Kieliä tarvitaan kaikilla aloilla, ja myös yliopistot joutuneet paineeseen kielikoulutuksen tarjoamisessa. Huoli kielitaitoisten osaajien riittävyydestä tulevaisuudessa on yhteinen.
Lisätietoa Yliopistojen opiskelijavalintojen kehittämishankkeesta: https://blogs.helsinki.fi/valintahanke/