Suomen hiljainen kriisi: kielitaidottomuus

Mielipidekirjoituksessaan (HS 4.4.2025) Teija Kangasvieri toi esille huolen siitä, että suomalaisten kielitaito on heikkenemässä ja että tämä kehitys vaikuttaa negatiivisesti talouteen, turvallisuuteen ja henkilökohtaiseen elämään. Suomen yliopistojen kielikeskusten verkosto (FINELC) ja Suomen kieltenopettajien liitto (SUKOL)  jatkavat keskustelua suomalaisten kielitaidosta ja siitä, miksi monipuolinen kielitaito ei ole vain yksilön etu vaan kansallinen välttämättömyys.

Kielten opiskelun mahdollisuudet ovat kaikilla koulutusasteilla vähentyneet, ja suomalaisten vieraitten kielten taito on voimakkaasti kapeutunut. Yhä harvemmat opiskelevat koulussa englannin ja toisen kotimaisen kielen lisäksi muita kieliä, vaikka heillä lähtökohtaisesti olisikin halua opiskella kieliä laajemmin.

Monikielisyys avaa ovia työpaikkoihin eri maissa ja kansainvälisissä yrityksissä. Laaja kielitaito helpottaa verkostoitumista ja yhteistyötä kansainvälisten kollegoiden kanssa. Työnantajat arvostavat monikielisiä työntekijöitä, koska nämä voivat toimia tehokkaasti monikulttuurisissa ympäristöissä ja tuoda lisäarvoa yritykselle.

Kieli on tiiviisti sidoksissa kulttuuriin. Kieltä oppiessa opitaan myös kulttuurisia merkityksiä, jotka heijastavat kulttuurin arvoja ja tapoja. Laaja kielitaito lisää empatiaa, kriittistä ajattelua ja kulttuurista lukutaitoa – taitoja, jotka ovat välttämättömiä sekä työelämässä että yhteiskunnallisessa vuorovaikutuksessa.

Kielitaidolla on suuri merkitys kansainvälisten suhteiden luomisessa ja ylläpitämisessä. Kun Suomi syventää yhteistyötään Euroopan unionin sisällä, esimerkiksi saksan, ranskan ja espanjan hallinta tulee entistä tärkeämmäksi. Nämä kielet sujuvoittavat viestintää, parantavat diplomaattisia suhteita ja tukevat Suomen aktiivista roolia Euroopan politiikassa ja taloudellisessa toiminnassa.

Laaja ja monipuolinen kielitaito on tärkeää myös tutkimustiedon monipuolisen ymmärtämisen kannalta.  Yliopistoissa kielitaitoisten hakijoiden määrän väheneminen on heikentänyt suomalaisten mahdollisuuksia osallistua kansainväliseen huippututkimukseen.

Myös medialta vaaditaan kieli- ja kulttuuriosaamista, jotta erilaiset vaikutusyritykset pystytään tunnistamaan. Maailmankuvamme kapenee vaarallisesti, jos olemme vain englanninkielisten medialähteiden varassa.

Kyky käyttää useita kieliä on keskeinen osa modernia, kansainvälisesti kilpailukykyistä yhteiskuntaa. Edistämällä monikielisyyttä ja laajaa kielitarjontaa voimme varmistaa, että tulevat sukupolvet saavat taidot, jotka ovat välttämättömiä globalisoituneessa maailmassa. On työskenneltävä aktiivisesti sen puolesta, että kaikilla koulutusasteilla tarjotaan monipuolisesti kieliopintoja ja opiskelijoilla on mahdollisuus opiskella myös muita kieliä kuin englantia ja toista kotimaista kieltä. Kieltenopetuksen vahvistaminen varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin on investointi tulevaisuuteen, ja jokaisella tulee olla mahdollisuus kehittää kielitaitoaan taustastaan ja elämäntilanteestaan riippumatta.

Suomi tarvitsee kielitaitoisen kansan, joka pystyy vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Monipuolinen kielitaito on yksi tärkeimmistä koulussa opittavista taidoista, ja sen merkitystä ei voi liikaa korostaa. On aika toimia ja varmistaa, että jokaisella suomalaisella on mahdollisuus kehittää kielitaitoaan ja siten vahvistaa Suomen asemaa kansainvälisenä toimijana.

Outi Vilkuna, puheenjohtaja
Suomen kieltenopettajien liitto

Emmi Huttunen, puheenjohtaja
Suomen yliopistojen kielikeskusten verkosto, Taideyliopisto

Lyhyempi versio on julkaistu otsikolla ”Monipuolinen kielitaito on kansallinen välttämättömyys” Helsingin Sanomissa 31.5.2025 (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000011262259.html).