Oikeusasiamiehelle toisen kotimaisen opiskelusta vapauttamisesta

Kantelun sisältö

Eduskunnan oikeusasiamiehelle on tehty kantelu, jossa Hanasaaren Svenska nu -verkosto, Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry ja Suomen ruotsinopettajat ry pyytävät laillisuusvalvojaa tarkastelemaan Aalto-yliopiston toiminnan lainmukaisuutta asiassa, jossa on kyse opiskelijoiden vapauttamisesta toisen kotimaisen kielen opinnoista. Kantelijat ovat olleet asiasta yhteydessä suoraan yliopistoon ja saaneet vastauksen rehtori Ilkka Niemelältä. Kantelun mukaan rehtori Niemelä toteaa vastauksessaan, että opiskelija voidaan vapauttaa ruotsin kielen taidon osoituksesta esimerkiksi, jos hän ei ole suorittanut vaadittua lukion oppimäärää toisen kotimaisen kielen opintoja ja jos opiskelija on kirjoittanut ruotsin kielen ylioppilaskirjoituksissa ja saanut siitä alemman arvosanan kuin magna cum laude.

Kantelun mukaan Aalto-yliopiston rehtorin julkilausuma menettely opiskelijoiden vapauttamisessa toisen kotimaisen kielen suorittamisesta on lain vastainen. Valtioneuvoston yliopistojen tutkintoja koskevan asetuksen 794/2004 kielitaitoon liittyvässä pykälässä (6 §) todetaan, että ”yiopisto voi erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan 1 momentissa säädetyistä kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan”. Perusteita voivat olla alemmilla koulutusasteilla myönnetty vapautus toisen kotimaisen kielen opinnoista, opiskelijan diagnosoidut lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet tai opiskelijan alle kahden vuoden mittaiset toisen kotimaisen kielen opinnot. Opiskelijan heikko kielitaito ei kuitenkaan ole laissa määritelty peruste vapauttaa opiskelija ns. virkamiesruotsista. Aalto-yliopiston linja luo kantelun mukaan opiskelijalle kannustimen olla suorittamatta lukion oppimäärää toisen kotimaisen kielen opintoja. Lisäksi on kantelun mukaan ennen kuulumatonta, että alemman arvosanan kuin cum laude ruotsin kielen ylioppilaskirjoituksissa suorittanut voisi automaattisesti vapautua ruotsin kielen taidon osoituksesta kolmannelle asteelle siirryttäessä. Aalto-yliopiston menettely muodostaa kantelun mukaan korkeakoulukentällä huolestuttavan ennakkotapauksen, joka voi saada kauaskantoisia seurauksia opiskelijoiden tulevaisuuden kannalta.

Opetus- ja kulttuuriminiesteriön lausunto

Eduskunnan oikeusasiamies on pyytänyt opetus- ja kulttuuriministeriötä toimittamaan kantelun tutkimiseksi tarvittavan selvityksen Aalto-yliopistolta ja antamaan lausunnon menettelyn asianmukaisuudesta suhteessa kantelussa viitattuun sääntelyyn.

Lausunnossaan opetus- ja kulttuuriministeriö toteaa selvityksen tulosten osoittaneen, että käytänteet vaihtelivat suuresti sekä yksittäisten korkeakoulujen että korkeakoulusektorien välillä. Opiskelijoita ei kohdeltu tasavertaisesti eri korkeakouluissa, mikä herätti kysymään, olisiko mahdollista luoda yhteisiä käytänteitä ruotsin osaamisvaatimuksista vapauttamiseksi niiden korkeakouluopiskelijoiden kohdalla, joiden ruotsin kielen taito ei yllä korkeakoulujen tutkintotodistusmerkintöihin oikeuttavalle B1-tasolle. Tulokset osoittivat selkeästi tarpeen yhtenäistää eri korkeakoulujen käytänteitä. Vaikka korkeakouluilla on erittäin suuri autonomia ja mahdollisuus tulkita asetuksia omalla tavallaan, olisi selvityksen mukaan opiskelijoiden oikeusturvan kannalta tärkeää, että samoilla pohjatiedoilla ruotsin opintoja suorittavia opiskelijoita kohdeltaisiin eri korkeakouluissa samalla tavalla. Jos vapautusperusteena käytettäisiin sitä, että opiskelija ei korkeakoulussa suoritettavien ruotsin opintojen alkuvaiheessa ole tasolla B1, suurin osa korkeakouluopiskelijoista pitäisi selvityksen mukaan vapauttaa. Siksi heikkoa lähtötasoa ei ole suositeltu tällaiseksi yhteiseksi vapautusperusteeksi. Sen sijaan esimerkiksi aikaisempien opintojen kokonaan puuttumista voisi selvityksen mukaan pitää tällaisena vapautusperusteena.

Aalto-yliopiston selvityksestä ilmenevällä tavalla kantelijoiden käsitys siitä, että Aalto-yliopisto vapauttaisi opiskelijan toisen kotimaisen kielen kielitaitovaatimuksista myös silloin, kun opiskelija on suorittanut ylioppilastutkinnon toisen kotimaisen kielen kokeen huonommalla arvosanalla kuin magna cum laude, perustuu ministeriön mukaan väärinkäsitykseen.

Oikeusasiamiehen vastaus

Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan Aalto-yliopiston linjaus vapauttaa toisen kotimaisen kielen kielitaitovaatimuksista säännönmukaisesti kaikki sellaiset opiskelijat, jotka eivät ole suorittaneet kokonaan pakollista lukion oppimäärää (vähintään 5 kurssia), ”näyttää etääntyvän kielitaitovaatimuksista vapauttamista koskevan säännöksen tarkoituksesta”. Vaikka ministeriön kannan voidaan tulkita ilmentävän jonkinasteista kriittisyyttä yliopiston linjausta kohtaan, ministeriö ei kuitenkaan oikeusasiamiehen näkemyksen mukaan ole asetuksen valmistelusta vastuullisena tahona pitänyt linjausta sisältönsä puolesta ainakaan selkeästi asetuksen vastaisena.

Oikeusasiamiehen käsityksen mukaan nyt ei ole kyse niinkään yksittäisen yliopiston menettelystä, joka antaisi aihetta jatkotoimenpiteisiin, vaan ennen muuta voimassa olevaa sääntelyä koskevasta rakenteellisesta kysymyksestä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tehtävä on perustuslain 68 §:n nojalla arvioida, millaista konkreettista täsmentämistä sääntely tarvitsee, minkä vuoksi oikeusasiamies on edellä esittänyt lähinnä alustavia näkökohtia eikä tässä yhteydessä katso aiheelliseksi ottaa asiaan enemmälti kantaa.

Toimenpiteet

Eduskunnan oikeusasiamiehestä annetun lain 11 §:n 2 momentin mukaan oikeusasiamies voi tehtäväänsä hoitaessaan kiinnittää valtioneuvoston tai muun lainsäädännön valmistelusta vastaavan toimielimen huomiota säännöksissä tai määräyksissä havaitsemiinsa puutteisiin sekä tehdä esityksiä niiden kehittämiseksi ja puutteiden poistamiseksi. Oikeusasiamies saattaa edellä sääntelystä esittämänsä käsitykset opetus- ja kulttuuriministeriön tietoon ja esittää sen harkittavaksi toimenpiteitä sääntelyn uudistamistarpeiden arvioimiseksi. Oikeusasiamies pyytää ministeriötä ilmoittamaan 28.2.2023 mennessä, mihin toimenpiteisiin hänen päätöksensä on antanut aihetta.