Nollasta on vaikea vähentää

SUKOLin lukiokysely vahvisti, että valinnaiskielten opiskelu on vähentynyt entisestään. Todistusvalinnan uusilta kriteereiltä odotetaan paljon. Samalla kuitenkin nostaa päätään huoli yliopistojen tulevasta valintakoeuudistuksesta, joka näyttää edelleen heikentävän kielten tilannetta.

SUKOLin lukiokyselyssä opettajia pyydettiin arvioimaan, opetetaanko heidän omassa lukiossaan kieliä enemmän, vähemmän vai yhtä paljon kuin ennen. Toisena teemana kyselyssä oli todistusvalinnan vaikutukset kielten opiskelemiseen.

Kielten ryhmät ja vertailua vuoden 2019 kyselyyn

Lyhyiden valinnaiskielten ryhmiä on vähemmän kuin ennen lähes puolessa vastaajien lukioista (46,3 %). Hieman yli kolmannes (36 %) vastasi, että lyhyiden kielten ryhmiä on yhtä paljon kuin ennen. Pienessä määrässä lukioita (3,4 %) ryhmiä on enemmän kuin ennen; sama määrä vastasi, että lyhyitä kieliä ei opeteta ollenkaan.

Pitkien A-kielten tilanne on pysynyt ennallaan. 40,5 % vastanneista sanoi, että heidän lukioissaan muiden pitkien kielten kuin englannin ryhmiä on yhtä paljon kuin ennen. 17 %:n lukioissa pitkien kielten ryhmiä on vähemmän ja 3 %:n lukioissa enemmän kuin ennen. Melkein kolmannes (28,5 %) vastasi, että heidän lukioissaan ei opeteta muita pitkiä kieliä kuin englantia.

SUKOLin aiemmassa lukiokyselyssä syksyltä 2019 vastaajat kertoivat, että heidän lukioissaan pitkien A-kielten opiskelijaryhmät olivat pienentyneet. Osassa lukioista ei opetettu enää A-kieliä, koska valintoja oli vain muutama. A-kielen opiskelijat ohjattiin tällöin lyhyiden kielten ryhmiin. Toisaalta samassa vuoden 2019 lukiokyselyssä vastaajista lähes 30 % kertoi, että oppilaitoksessa ei ole lyhyiden kielten ryhmiä. Niissä oppilaitoksissa, joissa ryhmiä oli, ryhmät olivat usein pienempiä kuin vuotta aikaisemmin.

Opiskelumahdollisuudet vaihtelevat

Lukiokyselyn vastaajilta kysyttiin, ohjataanko opiskelijat suorittamaan opintoja muualla, jos oppilaitoksessa ei synny kielten ryhmiä. Lähes puolet vastasi, että opiskelijoita voidaan ohjata verkko- tai etäopetukseen. Vähemmän mainintoja saivat kaupungin muut lukiot, vapaa sivistystyö ja täysin itsenäinen opiskelu.

Lukiot ovat hyvin epätasa-arvoisia keskenään, ja rehtoreilla ja opetuksen järjestäjillä on paljon valtaa. Joissakin lukioissa kielten ryhmiin satsataan ja niitä perustetaan pienemmälläkin opiskelijamäärällä. Toisaalla taas kursseja puolitetaan esimerkiksi tämän vastauksen mallin mukaan:

Jos opiskelijoita on ns. liian vähän, annetaan opetusta 60 %, eli 40 % itsenäistä työskentelyä ja opiskelua. Opiskelija saa kuitenkin koko opintojakson pistemäärän, opettaja 60 % palkasta.

Todistusvalinnan ja valintakoeuudistuksen vaikutukset

Yliopistojen todistusvalinnan uudet pistemallit otetaan käyttöön 2026. Uusien pistemallien toivotaan lisäävän ja monipuolistavan erityisesti lyhyiden kielten opiskelua. Monet opettajat kantavat kuitenkin huolta toisesta kotimaisesta kielestä:

De flesta studerar A-finska, men fortfarande lönar det sig att skriva medellång finska för t.ex. tvåspråkiga studerande eftersom ett L ger mera poäng än ett E i A-finska.

Ei vaikuta ainakaan positiivisesti. Edelleenkin lyhyestä matikasta saa moneen opiskelusuuntaan enemmän pisteitä kuin esim. B-ruotsista.

SUKOLissa on seurattu huolestuneena suunnitelmia yliopistojen tulevasta valintakoeuudistuksesta, joka astuu voimaan 2025 ja joka näyttää edelleen heikentävän kielten tilannetta. Muiden oppiaineiden valintakokeissa, joissa hakija voi hakea useaan hakukohteeseen, on vain 0–3 niin sanottua eriytyvää osiota, joten niissä hakija voi hakea useampaan oppiaineeseen tai hakukohteeseen, vaikka koeaika on rajallinen (3 tuntia). Kielissä näitä eriytyviä koeosioita on jopa 13, koska kielitaidon lähtötaso täytyy voida varmistaa. Mikäli kielten kokeet eivät saa lisäaikaa, hakija pystyy käytännössä hakemaan vain yhteen kieleen kerrallaan – ei useaan kohteeseen yhtä aikaa, vaikka se on kuitenkin ollut valintakoeuudistuksen keskeinen tavoite. SUKOLin kanta on, että koska kielissä eriytyviä koeosioita tarvitaan perustellusta syystä enemmän kuin muilla tieteenaloilla, tämä tulee ottaa huomioon ajallisestikin koejärjestelyissä.

Ketkä kyselyyn vastasivat

Kysely lähetettiin marraskuussa 2023 SUKOLin jäsenrekisterin kautta niille jäsenille, jotka ovat ilmoittaneet opettavansa lukiossa. Vastauksia saatiin 205, eli vastausprosentti on hieman alle 13. Vastaajista 54,6 % työskentelee kunnan, kaupungin tai kuntayhtymän lukiossa alle 50 000 asukkaan kunnassa. 28,8 % työskentelee kunnan, kaupungin tai kuntayhtymän lukiossa yli 50 000 asukkaan kunnassa. 13,2 % työskentelee säätiön, yhdistyksen tai yliopiston ylläpitämässä lukiossa yli 50 000 asukkaan kunnassa.

Det är svårt att minska från noll

SUKOL:s gymnasieundersökning bekräftade att studierna av valfria språk har minskat avsevärt. Det finns stora förväntningar på de nya kriterierna för betygsurvalet. Samtidigt oroar man sig ändå för den kommande reformen av inträdesproven till universiteten, som ser ut att ytterligare försämra situationen för språken.

I SUKOL:s enkät tillfrågades lärarna om deras gymnasium undervisar i fler, färre eller lika många språk som tidigare. Det andra temat i enkäten var hur språkstudierna påverkas av kriterierna för betygsurvalet.

Språkgrupper och jämförelse med enkäten år 2019

I nästan hälften av de svarande gymnasierna (46,3 %) finns det färre korta valfria språkgrupper än tidigare. Drygt en tredjedel (36 %) uppgav att antalet korta språkgrupper är detsamma som tidigare. Ett litet antal gymnasieskolor (3,4 %) har fler grupper än tidigare; samma antal svarade att inga korta språk alls undervisas.

Situationen för långa A-språk har förblivit oförändrad. Av de tillfrågade uppgav 40,5 % att antalet andra A-språk än engelska i deras gymnasieskolor är detsamma som tidigare. I 17 % av gymnasieskolorna är antalet långa språkgrupper lägre än tidigare, och i 3% av gymnasieskolorna är antalet högre än tidigare. Nästan en tredjedel (28,5%) uppgav att inga andra långa språk än engelska undervisas på deras gymnasieskolor.

I SUKOL:s föregående enkät till gymnasierna hösten 2019 rapporterade respondenterna att antalet studerande i A-språk hade minskat i deras gymnasier. I vissa gymnasier undervisades inte längre A-språk eftersom de som hade valt ett A-språk inte var många. I stället hänvisades de som önskade studera ett A-språk till grupper i korta språk. Å andra sidan svarade nästan 30 % av de tillfrågade i samma undersökning 2019 att det inte fanns några undervisningsgrupper i korta språk i deras skola. I de gymnasier som hade grupper var grupperna ofta mindre än året innan.

Studiemöjligheterna varierar

De som svarade på gymnasieenkäten tillfrågades om de studerande hänvisas annanstans om inga språkgrupper startas på skolan. Nästan hälften av de svarande uppgav att eleverna kan hänvisas till nät- eller distansstudier. Andra gymnasieskolor, fria bildningen och helt självständiga studier fick färre omnämnanden.

Gymnasieskolorna är mycket ojämlika och rektorer och utbildningsanordnare har mycket makt. I vissa gymnasieskolor satsar man på språkgrupper och inrättar sådana även med färre elever. I andra fall halveras kurserna, till exempel i enlighet med detta svar:

Jos opiskelijoita on ns. liian vähän, annetaan opetusta 60 %, eli 40 % itsenäistä työskentelyä ja opiskelua. Opiskelija saa kuitenkin koko opintojakson pistemäärän, opettaja 60 % palkasta.

Effekterna av reformen av urvalsprocessen och urvalsproven

Nya poängsättningsmodeller för universitetsantagningen införs 2026 och förhoppningen är att de nya poängsättningsmodellerna kommer att öka och diversifiera studierna i framför allt korta språk. Många lärare är dock bekymrade över det andra inhemska språket:

De flesta studerar A-finska, men fortfarande lönar det sig att skriva medellång finska för t.ex. tvåspråkiga studerande eftersom ett L ger mera poäng än ett E i A-finska.

Ei vaikuta ainakaan positiivisesti. Edelleenkin lyhyestä matikasta saa moneen opiskelusuuntaan enemmän pisteitä kuin esim. B-ruotsista.

SUKOL har med oro följt planerna på den framtida reformen av högskoleprovet, som kommer att träda i kraft 2025 och som verkar ytterligare försvaga situationen för språken. I andra ämnen, där sökande kan ansöka till fler än ett huvudämne, finns det bara 0–3 avsnitt som skiljer åt, så att sökande kan ansöka om mer än ett ämne eller inriktning, även om den tid som ges för provet är begränsad (3 timmar). I språk finns det upp till 13 avsnitt som skiljer, eftersom det är nödvändigt att kunna verifiera startnivån för språkkunskaper. Om språkproven inte ges extra tid, kan den sökande i praktiken endast söka till ett språk åt gången – inte till flera samtidigt, trots att detta har varit ett centralt mål för reformen av urvalsproven. SUKOL:s ståndpunkt är att eftersom det finns ett motiverat behov av mer åtskiljande examensdelar i språk än i andra ämnen, bör detta beaktas i tidtabellen för proven.

De som svarade på enkäten

Enkäten skickades ut i november 2023 via SUKOL:s medlemsregister till de medlemmar som har uppgett att de undervisar i en gymnasieskola. Av de svarande arbetar 54,6 % i en kommunal gymnasieskola i en kommun med färre än 50 000 invånare. 28,8 % arbetar i en kommunal gymnasieskola i en kommun med fler än 50 000 invånare. 13,2 % arbetar i en stiftelse-, förenings- eller universitetsdriven gymnasieskola i en kommun med fler än 50 000 invånare.