Kuntavaalien kynnyksellä kannattaa katsoa kauas
Koulutus on kuntien päätehtävä, nyt kun sosiaali- ja terveydenhuolto on siirretty kunnilta hyvinvointialueille. Kielikoulutus on kunnan arvovalinta.Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry:n tavoitteena kuntavaaleissa on, että kunnat vahvistavat kielistrategiassaan kielikoulutusohjelman, joka vastaa tulevaisuuden tarpeisiin.
Kielitaito edistää työelämään kiinnittymistä. Laaja-alainen koulutustarjonta ja kieltenopiskelun jatkumon varmistaminen lisää kuntien veto- ja pitovoimaa, jotka ovat keskeisiä pienenevien ikäluokkien Suomessa.
Kunnat yhteistyöhön
Kun näinä epävakaina aikoina puhutaan kielellisestä huoltovarmuudesta tai työpaikkojen kielivaatimuksista, on selvää, että suomalaiset nuoret ovat eriarvoisessa asemassa asuinpaikan mukaan. Kun yritykset sanovat korostavansa monipuolista osaamista tai puolustusvoimat kertoo tarjoavansa kansainvälisiä työmahdollisuuksia usean kielen osaajille, vain osalla nuorista on ässä takataskussa.
Näin kirjoittaa Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry:n hallituksen jäsen Sari Juvonen SUKOLin blogissa. Juvonen korostaa, että kuntien tulisi tarkastella kielistrategiaansa joustavasti ja etsiä uusia yhteistyömahdollisuuksia, jotta kunnan koko ei rajoittaisi mahdollisuuksia ja nuorilla olisi yhtäläiset mahdollisuudet oppia vieraita kieliä.
Lukio ja ammatillinen toinen aste
Lukion ja ammatillisen toisen asteen kieliopintojen tarjonta ja laajuus herättää huolta. Jatko-opiskeluihin ja työelämään sijoittumisen kannalta on keskeistä, että opiskelijoille turvataan yhtäläiset mahdollisuudet suorittaa oppimäärä ja saada laadukasta opetusta.
Lausunnossaan lukiolain uudistamisesta SUKOL painotti, että muutosten keskelläkin tulisi säilyttää kieltenopetuksen riittävät resurssit, jotta opiskelijoiden kielelliset taidot eivät heikentyisi ja kansalliskielten asema säilyisi vahvana suomalaisessa koulujärjestelmässä.
Erityisesti ammatillisen koulutuksen suorittaneiden todellinen jatko-opintokelpoisuus on vaarassa kieltenopetuksen supistamisen myötä. Maan hallituksen rahoitusleikkausten aiheuttamista säästöistä jopa neljännes kohdistui suoraan koulutukseen. Resurssit eivät riitä turvaamaan työssä ja jatko-opinnoissa tarvittavaa kielitaitoa. Tämä tieto vahvistui kyselystä, jonka SUKOL teki ammatillisen toisen asteen kieltenopettajille syys–lokakuussa 2024. Esimerkiksi toisessa kotimaisessa kielessä ammatillisen toisen asteen opiskelijan olisi saavutettava jatko-opintojen ja työelämän vaatimat valmiudet alle 12 opetustunnissa. Ongelma ei koske ainoastaan toista kotimaista kieltä, vaan useimmat ammatillisen toisen asteen kielten kurssit ovat pelkkä pintaraapaisu.
Oman äidinkielen opetus
Oman äidinkielen hallinta edistää koulun opetuskielen (suomen tai ruotsin) oppimista ja integraatiota ja parantaa koulu- ja työelämävalmiuksia. Tutkimukset osoittavat, että vahva äidinkielen osaaminen voi vaikuttaa myönteisesti yleisiin oppimistuloksiin, koska oppilas pystyy siirtämään äidinkielensä kautta oppimiaan ajattelun ja oppimisen taitoja muihin oppiaineisiin.
Kieli on avain yhteiskunnalliseen osallisuuteen. Kun oppilaat saavat ylläpitää ja kehittää omaa äidinkieltään ja kielellisiä taitojaan, heillä on paremmat mahdollisuudet osallistua aktiivisesti yhteiskuntaan – niin koulussa tai työelämässä kuin vapaa-ajalla. Oman kielen kautta syntyy myös yhteyksiä perheeseen ja yhteisöön, mikä lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja ehkäisee syrjäytymistä.
SUKOL korostaa, että oman äidinkielen opetus tulee taata kunnissa ja ryhmäkoot tulee pitää maltillisina. Kuntien tulee taata oman äidinkielen opetus kaikille sitä tarvitseville oppilaille. Riittävät resurssit ovat edellytys sille, että oman äidinkielen opetuksesta tulee vaikuttavaa ja merkityksellistä. Järkevän kokoiset ryhmät mahdollistavat yksilöllisemmän opetuksen, jossa oppilaan kielelliset tarpeet voidaan ottaa paremmin huomioon. Tämä ei ole vain pedagoginen valinta vaan investointi tulevaisuuteen: oppilas, joka saa laadukasta opetusta, on vahvoilla niin koulussa kuin elämässä.
Kielistrategia ja Suomen turvallisuus
Ajankohtaiset kansainväliset kriisit ovat nostaneet kieli- ja kulttuuriosaamisen tärkeyden uudella tavalla esille. Kielellisestä huoltovarmuudesta huolehtiminen on keskeinen osa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta. Menestyksekäs toiminta kansainvälisissä yhteisöissä, verkostoissa ja projekteissa edellyttää laadukasta ja monipuolista kielitaitoa ja kulttuurien tuntemusta. Tällä hetkellä kuitenkin Suomessa työmarkkinoilta poistuu ihmisiä, joilla on parempi kielitaito kuin sinne tulevilla.
Tutkimuksia ja selvityksiä on tehty paljon, mutta kielikoulutusta ei johdeta tutkimuksen pohjalta. Hankkeiden ja projektien sijaan tarvitaan kestävää kuntarahoitusta. Kieltenopetuksen järjestämisen velvoittavuutta tulisi lisätä ainakin suuremmissa kunnissa. Suomelta puuttuu vieraiden kielten kansallinen strategia, jonka laatimisella on jo kiire.
Kuntavaalien varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 13.4.2025. SUKOL on laatinut omat vaalitavoitteensa: bit.ly/SUKOL_kuntavaalit.