Euroopan kielten päivää juhlittiin arvokkaasti

Euroopan kielten päivä 26.9. on koko maanosan monikielisyyden juhla, jota vietettiin tänä vuonna jo 25. kertaa. Merkkivuoden kunniaksi järjestettiin juhlaseminaari Suomalais–venäläisellä koululla Helsingissä.

Seminaarissa juhlistettiin kieltenopetusta ja monikielisyyttä musiikkiesityksin, puheenvuoroin ja erilaisin tervehdyksin. Presidentti Tarja Halonen ja professori Pentti Arajärvi osallistuivat juhlaan videotervehdyksen kautta. Videolla heitä haastatteli kieltenopiskelija Mikael Liimatainen. Molemmat haastateltavat korostivat kielitaidon ja vuorovaikutustaitojen merkitystä. Kielitaito on keskeistä omien näkökulmien laajentamisessa ja esimerkiksi siinä, että ei ole riippuvainen yhden kielialueen median maailmanselityksestä. Eniten pelkäämme sitä, mikä on vierasta, Arajärvi sanoi. Kun oppii vieraan kieltä, pelko hälvenee. Tätä kautta kielten oppiminen voi lisätä yhteiskuntarauhaa. Halonen muistutti, että monikielisyys ja -kulttuurisuus on Euroopan rikkaus, ja sille on annettava arvoa. Koko haastatteluvideo on katsottavissa alla.

Ilta-Sanomien palkittu kirjeenvaihtaja Arja Paananen kertoi juhlaväelle, miten syrjäkylän tytöstä tuli Venäjän tuntija. Peruskoulu antoi mahdollisuuden päästä eteenpäin, ja lukion venäjänopettaja teki kielestä seikkailun. Toimittajan työt kiinnostivat Paanasta nuoresta asti, mutta kaukonäköisesti hän valitsi yliopistossa pääaineekseen venäjän kielen, joka avasi uramahdollisuuksia. Juttukeikat veivät ympäri Neuvostoliittoa ja Venäjää, ja työssään hän noudatti samaa periaatetta kuin hänen venäjänopettajansa aikoinaan: innostuksen herättäminen kevyen ja hauskan koukun kautta ja sitten kiinni koviin faktoihin. Ei ole kielen syy, että turvallisuuskoneisto on kaapannut vallan, Paananen muistutti. Aina on ollut hyviä ja huonoja aikoja, ja Suomen kielivarannossa on tärkeää säilyttää venäjän kielen taito. Lyhyet perusuutiset yksinkertaisista tapahtumista voi vaikka tekoäly kääntää, mutta yhteiskuntaa ei voi ymmärtää, jos ei osaa kieltä.

Juhlapaneelissa opiskelija Ivan Kulenko, yliopistonlehtori Outi Veivo ja SUKOLin puheenjohtaja, kieltenopettaja Outi Vilkuna kurkistivat tulevaisuuteen ja keskustelivat kieltenopetuksen utopioista kouluneuvos Jorma Kauppisen johdolla. Panelistit muistelivat omia kokemuksiaan tilanteista, joissa vähäinenkin kielitaito on avannut yhteyksiä muihin. Yhden panelistin Italian matkalla ”va a Milano?” eli ”meneekö Milanoon?” oli kolmen sanan taikalause, joka riitti avuksi liikennekaaoksessa. Jos panelisteilla olisi kaikki valta muuttaa kielikoulutusta, he ryhtyisivät raivaamaan opiskelun rakenteellisia esteitä, sillä tutkimusten mukaan lapset ja nuoret ovat motivoituneita opiskelemaan monipuolisesti kieliä. Päättäjiltä toivottiin pitkäjänteistä suunnittelua ja kielikoulutuksen strategiaa. Vilkuna nosti esiin myös viestijän vastuun: ei pitäisi otsikoida ”englanti on suosituin A1-kieli”, jos itse asiassa mitään muita kieliä ei ole tarjolla.

Tilaisuuden päätteeksi jaettiin Erasmus+-kielihankkeiden eurooppalainen laatuleima ja kunniamaininnat Hangö gymnasiumille, tamperelaiselle Kalevan lukiolle ja Lemin koulukeskukselle. Tilaisuuden pääjärjestäjä oli Opetushallitus. Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry oli yhtenä rinnakkaisjärjestäjänä Kielikoulutuspolitiikan verkoston, Suomalais–venäläisen koulun ja LUKKI-verkoston lisäksi.

Lue myös:
Euroopan kielten päivän virallinen ”motivaatiomanifesti”:
https://edl.ecml.at/en/About-the-day/Motivation-manifesto
Opetushallituksen Euroopan kielten päivän blogiteksti aiheesta ”Kieltenopetuksen tila Suomessa”:
https://www.oph.fi/fi/blogi/euroopan-kielten-paiva-25-vuotta-kieltenopetuksen-tila-suomessa