Ajankohtaista kielten ylioppilaskokeista

Tapaamisen aluksi kuultiin ajankohtaisia asioita ylioppilastutkinnosta ja kokeiden jatkuvasta kehittämisestä. Lopuksi kieliyhdistyksillä oli mahdollisuus antaa palautetta kevään kokeista. Monet yhdistykset olivatkin jo lähettäneet palautettaan oman kielensä jaokselle.

Ajankohtaista ylioppilastutkinnosta

Kevään 2023 kokeissa oli 45 600 kokelasta. Tänä keväänä on otettu käyttöön digitaalinen, päivitettävä yo-todistus, joka helpottaa sähköistä asiointia. Todistus sisältää allekirjoituspäivän suoritustiedot ylioppilastutkintorekisteristä ja nimitiedot väestötietojärjestelmästä. Digitodistus on turvallisempi kuin paperinen – sitä ei esimerkiksi voi kadottaa, vaan se on aina haettavissa Opintopolusta. Ylioppilastutkinnon suorittaneet saavat kuitenkin jatkossakin paperisen todistuksen.

Uusi tutkintorakenne on ollut käytössä keväästä 2022 asti. Uutta on, että saman aineen kummankin oppimäärän kokeisiin voi osallistua jo tutkinnon suorittamisen aikana. Tutkintoon voi kuitenkin sisällyttää vain toisen oppimäärän kokeen. Tutkintoon vaadittujen viiden kokeen lisäksi kokelas voi suorittaa yhden tai useamman muun kokeen. Oppivelvollisuuden laajentamisen jälkeen viiteen kokeeseen on voinut osallistua maksutta.

Pääsihteeri Tiina Tähkä kertoi lautakunnan kantaneen huolta siitä, että lyhyen englannin kirjoittaminen yleistyisi pitkän oppimäärän rinnalla tai sijaan. Tämä veisi opettajien ja lautakunnan resursseja ja mahdollisesti vähentäisi entisestään muihin kielten kokeisiin osallistumista. Tähkä kiitteli yliopistojen opiskelijavalintahankkeen uutta todistusvalintaesitystä, jossa lyhyestä englannista saa vähemmän pisteitä kuin muista kielten kokeista. Tämä on hänen mielestään oikea signaali kokelaillekin, sillä hyvää englannin kielen taitoa tarvitaan kaikkialla ja alisuoriutumisesta palkitseminen ei ole järkevää.

Tähkä esitteli tilastoja yo-tutkinnon ainevalinnoista. On muistettava, että tilastot kuvaavat vain ylioppilastutkinnossa suoritettuja kokeita –  tutkintoa voi täydentää myöhemmin eri aineiden ja oppimäärien kokeilla. Lähes kaikki kokelaat suorittavat tutkinnossa pitkän englannin, mutta aiempaa suurempi osuus jättää sen suorittamatta. Vuoden 2018 melkein 96 prosentista pitkän englannin kirjoittajien osuus on vuoteen 2022 mennessä pudonnut hieman vajaaseen 93 prosenttiin. Muita pitkiä vieraita kieliä suorittavat tutkinnossa vain harvat kokelaat. Pitkän venäjän suorittamisessa on hienoista nousua, mutta mukana on äidinkielisiä kokelaita ja kirjoittajamäärä jää yhä alle kahden prosentin. Pitkän saksan suorittajien määrä on vähentynyt vuoden 2008 vajaasta neljästä prosentista vuoden 2022 hieman yli yhteen prosenttiin.

Myös lyhyiden vieraiden kielten suorittaminen on vähentynyt –  lukuun ottamatta lyhyttä englantia, jonka suorittaminen on lisääntynyt. Italiaa, portugalia, latinaa ja saamen kieliä suoritetaan hyvin vähän. Toisen kotimaisen ja muiden vieraiden kielten kuin englannin tilastoissa on havaittavissa pitkä laskeva trendi. Vuonna 2022 toisen kotimaisen suorittaminen oli alimmillaan kaikissa oppimäärissä paitsi keskipitkässä finskassa: pitkän finskan suorittaminen on vähentynyt ja keskipitkän lisääntynyt.

Suunnitelmissa puhumisen osakoe ja Abitti-sovellus

Tähkä kertoi, että Ylioppilastutkintolautakunta laatii jälleen esityksen nelivuotiseksi ylioppilastutkinnon kehittämis- ja toimeenpanosuunnitelmaksi, jonka opetus-ja kulttuuriministeriö hyväksyy. Valmistelun tukena toimii Ylioppilastutkinnon kehittämisen seurantaryhmä.

Tähkän mukaan seuraavan nelivuotiskauden yhtenä tavoitteena on puhumisen osakokeen edistäminen, jossa kieltenopettajat ovat keskeinen sidosryhmä. Puhumisen osakoe olisi välttämätön, jotta kielikokeet vastaisivat nykyistä paremmin lukion opetussuunnitelman perusteiden tavoitteita. Osakokeen kehittäminen voi kuitenkin alkaa hyvin maltillisesti ja vaiheittain. Puhumisen osuus kokonaispistemäärästä tulee aluksi olemaan hyvin pieni. Arvosteluresurssi ei nykyisestä kasva, ja sekin on otettava huomioon. Joka tapauksessa osakokeen kehittäminen edellyttää erillistä resursointia muun muassa tiedottamiseen ja opettajien koulutukseen. Eri kieliin on laadittava kriteeristö ja kerättävä esimerkkejä ja maamerkkisuorituksia. Myös koejärjestelmää on kehitettävä, jotta se tukee suullisia suorituksia.

Kieliyhdistysten edustajat kysyivät, sisältyisikö puhumisen osakoe kuuteen tuntiin vai tulisiko tutkintoon erillinen suullinen näyttö. Tähkä totesi, että kielivaliokunta ei voi ottaa kantaa yksityiskohtaisiin kysymyksiin mutta hänen näkemyksensä on, että vaikka osakoe olisikin osa muuta kielikoetta, sillä voisi olla oma erillinen tarkemmin määritelty suorittamisaikansa. ”Eihän siitä kovin kauan ole, kun mietittiin samaa kuullunymmärtämisen kannalta”, Tähkä sanoi. On pohdittava, mikä on järkevää lukioiden järjestelyiden ja kokelaiden näkökulmasta. DigiTala-hankkeen pilottisuorituksissa suullisen kielitaidon osoittaminen isossakin salissa on toiminut hyvin, puheensorina ei ole häirinnyt ja suoritukset on saatu kerätyksi.

Abittia on kehitettävä, jotta ylioppilastutkinto voidaan jatkossakin toteuttaa digitaalisena. Tietotekniikka kehittyy nopeasti, ja nykyinen Abitti toimii yhä harvemmassa laitteessa. Usb-tikuista on päästävä eroon, ja tavoitteena on, että uusi Abitti-sovellus on lukioiden ja kokelaiden käytössä 2025. Abitin uudistaminen vaatii erillisrahoitusta.

Päivitetyt arvostelukriteerit

Pasi Pirttisaari, joka toimii saksan jaoksen puheenjohtajana ja yhtenä kielivaliokunnan varapuheenjohtajista, käytti puheenvuoron jatkuvasta kehittämisestä ja etenkin vieraan kielen ja toisen kotimaisen kielen pitkän oppimäärän kirjoitustehtävän päivitetyistä arvostelukriteereistä. Palautteen vastaanotto, työstäminen ja kokeiden jatkuva kehittäminen kuuluu kielivaliokunnan työhön. Kehittämisessä hyödynnetään palautteen lisäksi tutkimustietoa.

Pitkän oppimäärän kirjoitustehtävän päivitetyt arvostelukriteerit astuvat voimaan syksyllä 2023. Pirttisaari totesi, että kriteeristö johdonmukaistaa arvostelua. Aikaisemmin mahdollisia pistemääriä on ollut yli 30, uudessa kriteeristössä vain 10. Oikeakielisyys on jaettu kahteen sarakkeeseen arvostelutaulukossa. Edelleen viestinnällisyys on pääkriteeri. Tulossa on maamerkkejä, jotka päivitetään maamerkkiaineistojen sivulle ennen syksyn tutkintokertaa. SUKOL järjestää koulutusta erityisesti saksan, ruotsin ja ranskan opettajille 5.9., ja kieliyhdistykset ovat järjestäneet tai suunnitelleet myös omia koulutuksiaan. Pirttisaari tähdensi, että uudistuksen ei ole tarkoitus tiukentaa eikä lieventää arvostelua ja että keskipitkään ja lyhyisiin kieliin ei ole lähitulevaisuudessa tulossa vastaavaa kriteeristöä.

Uuden asteikon taustalla on pari vuotta kestänyt prosessi. Pirttisaari kertoi kriteeristöä testatun siten, että kolmen tutkintokerran kaikkien kokelaiden suoritukset on muutettu mekaanisesti uuden pisteityksen mukaisiksi ja tämän jälkeen on tutkittu muutoksen vaikutusta arvosanajakaumaan. Todettiin, että oleellista muutosta ei ole vaan tutkinto toimii samaan tapaan kuin ennenkin. Joukko sensoreita on myös testannut kriteeristöä ”koearvostelemalla” kirjoitelmia ja antamalla palautetta, jota käytettiin kriteeristön kehittämistyössä.

Arvosteluohjeet on julkaistu Ylioppilastutkintolautakunnan Määräykset ja ohjeet -sivulla. Pirttisaari nosti esiin muitakin päivitettyjä arvosteluohjeita kuten sen, että jos kirjoitustehtävän pituus ei yllä alamerkkimäärään, tehtävänantoa ei ole noudatettu täysin, joten kokelaan ei ole mahdollista saada korkeimpia pisteitä. Avovastausten merkkimäärärajojen 50 ja 150 väliin on määritelty 100 merkin raja, jonka tavoitteena on vastausten tiivistyminen oleelliseen. Kokeen laatijat valitsevat, mitä merkkimäärää missäkin tehtävässä käytetään, ja ottavat huomioon, että vastauksen täytyy olla kokelaan omin sanoin kirjoitettavissa. Kokelaan on edelleen itse huolehdittava siitä, että vastaus pysyy merkkimäärärajoissa. Pirttisaari kertoi, että merkkimääräylitykset ovat vähentyneet huomattavasti. Kevään 2023 kieliaineiden kokeissa ylitykset olivat yksittäistapauksia. Luonnollisesti eniten ylityksiä oli pitkässä englannissa, jota suoritetaan huomattavasti enemmän kuin muita kielten oppimääriä, mutta siinäkin merkkimääräylityksiä oli kaikissa kokeen tehtävissä ja kaikilla kokelailla yhteensä alle 40 kappaletta.

Keskustelua uusista kriteereistä ja toisen kotimaisen tilanteesta

Pitkän oppimäärän kirjoitustehtävän päivitetyt arvostelukriteerit herättivät runsaasti keskustelua ja palautetta kieliyhdistyksiltä. Etenkin toisen kotimaisen kielen kirjoittajista kannettiin huolta.

Suomen ruotsinopettajien edustajat Eija Heikkala ja Sanna Huuskonen kertoivat opettajakommenteista, joiden mukaan vaikuttaa siltä, että yli 90 pisteeseen yltää vain äidinkielenomaisella, lähes täydellisellä ja todella vivahteikkaalla tekstillä. Englannissa tavoitetaso on korkeampi kuin muissa kielissä, mutta kielten yhteinen pitkän oppimäärän taulukko saattaa ohjata opettajia arvostelemaan muidenkin kielten suorituksia englannin mittapuun mukaan. Pelkona on, että ruotsin kirjoittajien määrä entisestään vähenee. ”Vuoden 2016 katastrofi on heikentänyt ruotsin osaamista”, Heikkala sanoi ja viittasi B1-ruotsin varhentamiseen ja yläkoulun tuntien vähentämiseen. Valtaosalla lukioon tulevista on melko heikot taidot B1-ruotsissa, joten tavoitetason saavuttaminen lukion aikana on haastavaa. Kotimaisten kielten osaajia kuitenkin tarvitaan jatko-opinnoissa ja työelämässä.

Ruotsin jaoksen Raili Hildén ja Marita Härmälä totesivat, että ruotsin osaaminen on eriytynyt vahvasti jo perusopetuksessa ja erot säilyvät lukion loppuun asti. Hildén muistutti, että pitkien oppimäärien asteikko ei ole absoluuttinen vaan sitä on tulkittava oppimäärän tavoitteita vasten. Pitkässä ruotsissa on eri tavoitetaso kuin pitkässä englannissa, ja siksi 94 pisteeseen yltää ruotsissa vähäisemmällä osaamisella. Pasi Pirttisaari huomautti, että kannattaa tutustua maamerkkiaineistoihin, jotka päivitetään YTL:n sivuille ennen syksyn tutkintoa. Maamerkkiaineistojen ja kriteeristöjen lukeminen rinnakkain auttaa huomaamaan, mitä missäkin oppimäärässä mihinkin pistemäärään vaaditaan.

Koepäivien sijoittelun vaikutukset

Tiina Tähkä kertoi, että lautakuntaan oli tullut etenkin saksan ja ranskan opettajilta toiveita englannin pitkän ja lyhyen oppimäärän testaamisesta yhtenä koepäivänä ja muiden kielten kokeiden järjestämisestä toisena päivänä. Yhtenä syynä on se, että monet kokelaat valitsevat pitkän englannin uusimisen sen sijaan, että he osallistuisivat muun A-kielen kokeeseen. Tähkä kysyi, miltä ehdotus kuulostaa kieliyhdistysten edustajien mielestä.

Suomen Saksanopettajien Johanna Snellman vastasi, että englannin uusimisen on havaittu yleistyneen, ja tämä johtaa siihen, että vaikkapa pitkä saksa jää kokonaan suorittamatta tai vaihtuu lyhyeksi. Suomen ranskanopettajain yhdistyksen Eija Raitala kertoi, että ranskanopettajissa keskustelua tästä aiheesta ei ole kovin paljon käyty. Kaikki keinot, joilla motivoidaan kirjoittamaan useampia pitkiä kieliä, ovat kuitenkin tervetulleita. Uusin ongelma on viiden aineen maksuttomuus, joka johtaa ylimääräisten kielten pois jättämiseen. Voisiko tätä ratkaista esimerkiksi jakamalla stipendejä kielten kirjoittajille? Maksuttomuuden taustalla on oppivelvollisuuden jatkaminen toiselle asteelle ja poliittinen keskustelu uudistuksen kustannuksista. Tähkä kertoi, että viiden maksuttoman aineen rakenteella haluttiin turvata tutkinnon suorittaminen kaikille mutta ei antaa kokelaille avointa piikkiä.

Tähkä totesi, että koepäiviä ei ole helppo lisätä tutkintoon, koska esimerkiksi OAJ vastustaa valvontavelvollisuuden kasvattamista. Jos kielten koepäivät järjestettäisiin uudestaan siten, että englanti olisi yhtenä päivänä ja kaikki muut kielet toisena, vaarana voisi olla, että kahden lyhyen kielen suorittaminen vähenisi entisestään. Marja Sallila Suomen englanninopettajista sanoi, että yhdistyksellä ei ole tähän kantaa. Kaikki uudistukset täytyy pohtia tarkkaan, koska on tärkeää, että lyhyiden kielten asemaa ei heikennetä.

Kevään 2023 kokeet

Tilaisuudessa käytiin läpi myös koekohtaista palautetta ja tämän kevään tehtävien pisteityksiä. Todettiin kaikkien yhteinen huoli suomen kielen rappeutumisesta, joka ei koske ainoastaan maahanmuuttajataustaisia kokelaita.

Raili Hildén totesi, että sensorit pyrkivät ymmärtämään ”huonoa suomea”, koska tiedetään, että kokelaista enenevä määrä on ei-äidinkielisiä. Sanaston puutteet haittaavat kuitenkin jo äidinkieleltään suomenkielistenkin suoriutumista avotehtävistä. Johanna Snellman mainitsi, että joillekin kokelaille vieraita termejä ovat esimerkiksi ohjaustanko ja suksisauva. Erilaiset hahmotushäiriöt ovat myös tavallisia, ja vaikeuksia voi aiheutua vaikkapa saksankokeen pitkistä sanoista. Lyhyen kielen kokeeseen saksanopettajat toivoisivat arkipäivän kieltä, hauskuutta ja rentoutta, sillä viesti kaupallisten alojen saksan tarpeesta on menossa läpi nuorisolle. Kiinnostuneita saksanopiskelijoita on, mutta ylioppilaskokeen maine ei aina motivoi. Esimerkiksi tämän kevään kokeessa yhden n-kirjaimen unohtaminen Orangensaft-sanan keskeltä tarkoitti pisteiden menettämistä. ”Lingvistinä toki ymmärrän tämän, mutta pikkutarkkuus laskee osallistumismotivaatiota”, Snellman sanoi. Hän toivoi, että viimeistään suullisessa osakokeessa aikanaan rohkeat mutta eivät aivan niin tarkat viestijät saavat palkintonsa.

Tiina Tähkä kertoi, että usein pienistä tehtävistä ei saa välipisteitä vaan joko täydet tai nollan reliabiliteettiperiaatteen takia. Kokeiden validiteetti viittaa siihen, mittaako koe sitä, mitä on tarkoitettu, ja reliabiliteetti siihen, annetaanko samoista asioista pisteitä samalla tavalla. Lukion kurssikokeissa voidaan palkita kaikesta osaamisesta, mutta tutkinnossa on panostettava tehtävien laadintaan ja pidettävä pisteidenanto yksiselitteisenä. Raili Hildén painotti samaa: ylioppilastutkinnon kaltaisissa kokeissa johtava periaate on reliabiliteetti eli kaikkien kokelaiden kohtelu samalla tavalla.

Tähkä totesi, että aineopettajajärjestöjen asiantuntemus on lautakunnalle tärkeää. Hän pahoitteli sitä, että palautteeseen ei useinkaan voi vastata muuten kuin vain kiittämällä. Koesalaisuuden takia tulevista kokeista ei voi antaa lupauksia, ja tutkinto on hidas laiva kääntymään, mutta kaikki palaute otetaan huomioon.

*****

Kevättapaaminen järjestettiin etänä 30.5.2023.

Tapaamisen osallistujat:

Kielivaliokunta: Arja Nurmi, englannin jaoksen varapj; Minna Intke Hernandez, espanjan jaoksen toinen pj; Juha Karvonen, ranskan jaoksen toinen pj; Raili Hildén, ruotsin jaoksen toinen pj ja kielivaliokunnan varapj; Marita Härmälä, ruotsin jaoksen toinen pj; Pasi Pirttisaari, saksan jaoksen pj ja kielivaliokunnan varapj; Elisabet Rappu, venäjän jaoksen pj

Ylioppilastutkintolautakunta: pääsihteeri Tiina Tähkä ja tutkintosihteeri Anna Hatva-Jokinen

Kieliyhdistykset: Marja Sallila (englanti), Hilkka-Roosa Nurmi (espanja), Heli Arima (italia), Eija Raitala (ranska), Eija Heikkala ja Sanna Huuskonen (ruotsi), Johanna Snellman (saksa), Taina Lento (venäjä)

SUKOL: toiminnanjohtaja Anna Halme