9.11.2026 Lausunto reaalikokeen rakennemuutoksesta

Liittomme edustaa Suomen kielenopettajia varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen ja seuraa tiiviisti lukion ja ylioppilastutkinnon kehitystä erityisesti opiskelijoiden kielivalintojen ja kansallisen kielivarannon näkökulmasta.

Alla esitämme lausuntomme pyydettyjen kysymysten mukaisesti.

1. Lausunnon antaja ja mahdollinen yhteisö, jota edustat

Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry.

2. Mitkä ovat näkemyksenne mukaan tärkeimmät tavoitteet, joita ylioppilastutkinnon reaalikokeen kehittämisellä tulisi tavoitella tulevaisuudessa?

Reaalikokeen kehittämisessä tärkeimpiä tavoitteita tulee olla:

Yleissivistyksen ja laaja-alaisen osaamisen syventäminen: Kokeen tulisi tukea oppiainerajat ylittävää ajattelua ja ilmiöiden kokonaisvaltaista hahmottamista ilman, että yksittäisten aineiden keskeinen oppiainesisältö ja syvällinen tuntemus vesittyvät.

Opiskelijoiden hyvinvoinnin ja kohtuullisen kuormituksen turvaaminen: Tutkinnon rakenteen on säilyttävä selkeänä. Koepäivien ja koetilanteiden määrää ei tule lisätä, ja lukioiden järjestelytaakkaa on helpotettava, ei kasvatettava.

Tutkinnon tasapainoisuus: Reaalikokeen uudistamisen yhteydessä on varmistettava, että tutkintorakenne ei ohjaa opiskelijoita entisestään karsimaan kielten opiskelua.

3. Mitä etuja, mahdollisuuksia, haittoja tai riskejä näette kahden korin mallissa verrattuna nykyiseen reaalikoerakenteeseen?

Mahdollisuudet ja edut: Kahden korin malli voi vahvistaa ilmiölähtöisyyttä ja laaja-alaista yleissivistystä, mikäli korin sisällä opiskelija ohjataan vastaamaan useamman kuin yhden oppiaineen kysymyksiin.

Haitat ja riskit: Mallin suurin haaste liittyy logistiikkaan, järjestämiseen ja kuormitukseen. Kahden laajan korin kokeiden sijoittaminen koetaulukkoon aiheuttaa huomattavaa tungosta tutkintopäiviin.

Kuten liittomme on aiemminkin korostanut, moni lukio – erityisesti samassa rakennuksessa perusopetuksen kanssa toimivat koulut – kohtaa jo nykyisellään haasteita tilojen ja valvojien riittävyydessä. Koepäivien lisääminen tai kokeiden hajauttaminen monimutkaistaa lukioiden arkea kohtuuttomasti.

4. Mitä etuja, mahdollisuuksia, haittoja tai riskejä näette kolmen korin mallissa verrattuna nykyiseen reaalikoerakenteeseen?

Mahdollisuudet ja edut: Kolmen korin malli jakaisi oppiaineet temaattisesti loogisempiin kokonaisuuksiin (A: Ihminen ja maailmankatsomus, B: Luonto, teknologia ja ympäristö, C: Yhteiskunta ja globaali maailma) ja saattaisi helpottaa aineiden välisiä integraatioita.

Haitat ja riskit: Kahden korin (A ja B) kokeiden järjestäminen samana päivänä aiheuttaa opiskelijalle kohtuuttoman valintatilanteen ja lisää tutkinnon monimutkaisuutta. Lisäksi aineiden niputtaminen vaarantaa oppiainekohtaisen syvällisen osaamisen osoittamisen.

5. Kumpi vaihtoehto, kahden korin vai kolmen korin malli, vastaisi paremmin lukiokoulutuksen ja ylioppilastutkinnon tulevaisuuden tarpeisiin? Perustelkaa näkemyksenne.

Kumpikaan korimalli ei sellaisenaan ratkaise lukiokoulutuksen nykyisiä haasteita ilman merkittäviä sivuvaikutuksia.

Jos korimalliin päädytään, kolmen korin malli on sisällöllisesti ja teemoiltaan perustellumpi, sillä se ryhmittelee aineet luontevampiin kokonaisuuksiin. Kummankin mallin toteutuksessa on kuitenkin varmistettava, että koejärjestelyt eivät lisää lukioiden hallinnollista taakkaa eikä opiskelijoiden kokeiden hajauttamistarvetta eri koepäiville.

6. Millaisia vaikutuksia korimalleilla olisi opiskelijoiden a) ainevalintoihin, b) ylioppilastutkinnossa kirjoitettaviin aineisiin, c) opiskelumotivaatioon, d) kuormittavuuteen ja hyvinvointiin?

Ainevalinnat ja kirjoitettavat aineet: Jos reaaliaineista muodostetaan laajempia korikokonaisuuksia, opiskelijat todennäköisesti lukevat ja kirjoittavat reaaliaineita entistä enemmän, sillä yhdessä kokeessa voi hyödyntää useamman aineen opintoja.

Kuormittavuus: Laajat korikokeet voivat lisätä lukuaikaista kuormitusta, kun opiskelijan on hallittava useamman aineen oppimääriä samanaikaisesti.

7. Millaisia vaikutuksia korimalleilla olisi a) yleissivistykseen sekä b) opiskelijoiden mahdollisuuksiin osoittaa osaamistaan ylioppilastutkinnossa?

Yleissivistys: Korimallilla voisi olla myönteisiä vaikutuksia yleissivistykseen, varsinkin jos korin sisällä opiskelijan tulee vastata useamman kuin yhden oppiaineen kysymyksiin. Tämä kannustaisi opiskelemaan lukio-opintojen aikana laaja-alaisesti eri reaaliaineita.

Osaamisen osoittaminen: Haasteena on varmistaa opiskelijoiden oikeusturva. Eri opintopolun valinneiden kokelaiden suoritusten vertailtavuus ja samanlaatuisuus eri vuosina saattaa vaarantua laajoissa teemakokeissa.

8. Millaisia vaikutuksia korimalleilla olisi a) kielten opiskeluun, b) ylioppilastutkinnossa kirjoitettaviin kieliin ja c) kansalliseen kielivarantoon?

Liittomme haluaa tuoda tähän kysymykseen erittäin painokkaan viestin:

Ei vaikutusta kielten aseman paranemiseen: Jos reaalikoeuudistuksen taustalla on toive tai huoli kielten opiskelun romahtamisesta ja sen pysäyttämisestä, tämä uudistus ei tule muuttamaan tilannetta parempaan suuntaan. Kielten opiskelijoiden tai kieliä kirjoittavien määrään reaalikokeen korimallilla ei ole merkitystä.

Päinvastainen riski kielivarannolle: Opiskelijat lukisivat reaaliaineita todennäköisesti entistä enemmän. Kun tähän yhdistetään syksyllä 2029 toteutuvat taito- ja taideaineiden ylioppilaskokeet, muiden kuin englannin kielen kirjoittajien määrä ei ainakaan lisääny.

Opiskelija saa vaadittavat viisi koeainetta helposti kasaan esimerkiksi yhdistelmällä: äidinkieli + pitkä kieli / matematiikka + kaksi reaaliainetta + taito-/taideaine. Tällöin vapaaehtoiset, valinnaiset kielet (kuten B2-, B3- ja A2-kielet) jäävät entistä varmemmin pois valinnoista, mikä rapauttaa kansallista kielivarantoa edelleen.

9. Millaisia vaikutuksia korimalleilla olisi a) jatko-opintovalmiuksiin, b) korkeakoulujen opiskelijavalintojen näkökulmasta ja c) työelämän tuleviin osaamistarpeisiin?

Laaja-alaisempi ilmiöiden hallinta tukee akateemisia jatko-opintovalmiuksia. Toisaalta korkeakoulujen todistusvalinnan pisteytyksen on pysyttävä selkeänä ja reiluna, jotta laaja korimallikoearvosana ei hämärrä opiskelijan osoittamaa ainekohtaista erityisosaamista (esim. syvällinen fysiikan tai historian osaaminen).

10. Millaisia pedagogisia, hallinnollisia, teknisiä tai taloudellisia vaikutuksia korimallien käyttöönottoon liittyisi?

Hallinnolliset ja logistiset haasteet: Lukioiden resurssit ovat äärirajoilla ylioppilastutkinnon koejärjestelyissä. Valvojien riittävyys ja sopivien tilojen puute ovat jo nyt jokakeväinen ja -syksyinen ongelma.

Erityisesti lukioissa, jotka toimivat samoissa tiloissa yläkoulujen kanssa, liikuntasalit ja erikoistilat joudutaan sulkemaan muulta opetukselta pitkiksi ajoiksi. Uudistus ei saa lisätä koepäivien määrää eikä vaatia monimutkaisempia tila- ja valvontajärjestelyjä.

11. Arvioikaa mahdollisuuksien mukaan korimallien vaikutuksia

Yhdenvertaisuus ja opiskelijoiden hyvinvointi: Koekokonaisuuksien turha paisuttaminen tai pirstaloiminen voi lisätä opiskelijoiden stressiä. Yhdenvertaisuus edellyttää, että kokeet ovat tasapuolisesti arvioitavissa oppilaitoksesta riippumatta.

12. Muut huomiot reaalikokeen ja ylioppilastutkinnon kehittämisestä

SUKOL ry haluaa esittää reaalikoeuudistuksen rinnalla seuraavat keskeiset huomiot lukion kieliainekokeiden kehittämisestä ja ylioppilastutkinnon yleisistä raameista:

Kokeiden pituus ja rakenne:

Nykyinen 6 tunnin koeaika on riittävä ja sopivan pituinen. Kokeita ei tule jakaa osiin eikä missään nimessä eri päiville.

Koetaulukossa on jo nyt tungosta, eikä koepäivien hajauttaminen ole lukioiden logistiikan kannalta mahdollista.

Kielten kokeiden rakenne ja kehittämistarpeet:

Suullisen kielitaidon osio: Tuleva suullisen kielitaidon testiosio on erittäin tervetullut uudistus viestinnällisempään suuntaan, sillä kielten kokeiden suurin ongelma on tähän asti ollut kirjallisen osion liiallinen korostuminen. Suullisen taidon osio tulee kuitenkin sovitella tiiviisti nykyisen mittaisen kokeen raameihin.

Essee: Kielenopettajat haluavat ehdottomasti säilyttää esseen / laajemman kirjallisen tuottamisen osion tehtävävalikossa, sillä se mittaa syvällistä kielellistä ilmaisukykyä.

Kytkös lukion opetussuunnitelmaan (LOPS): Toivomme kokeisiin selkeämmin lukion opetussuunnitelman perusteisiin liittyvää testimateriaalia (esim. tiettyjä teemasanastoja sekä keskeisiä rakenteita kuten passiivi, aktiivi ja ehtovirkkeet). Tämä mahdollistaisi opiskelijalle tavoitteellisen valmistautumisen ilman tunnetta siitä, että kokeessa testataan satunnaista sanastoa mahdottoman laajasta alasta.

Eriytyminen ja opiskelijoiden oikeusturva: Kokeiden kehittämisessä on tärkeää varmistaa, että myös heikomman kielitaidon omaavilla opiskelijoilla on mahdollisuus osoittaa osaamistaan ja saavuttaa alimmat arvosanat. Samalla kokeen tulee tarjota riittävästi haastetta ja soveltavia tehtäviä lahjakkaille kielenkäyttäjille.