31.10.2025 SUKOL mukana Kieliverkoston lausunnossa

Kieliverkosto on lausunut perusopetukseen valmistavan opetuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (valmistavan opetuksen lisäopetus, äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen oppimäärät) muutoksista. SUKOLin edustaja on ollut mukana lausuntoa valmistelleessa ohjausryhmässä. Koko lausunnon voi lukea täältä: https://www.kieliverkosto.fi/fi/toiminta/kannanotot-lausunnot-ja-muut-materiaalit/2025-10-30-kieliverkoston-lausunto-pops-valo-lisavalo-valmis.pdf

Lausunnon tiivistelmä keskeisistä sisällöistä

Opetussuunnitelmatyön uudistuksen taustalla on tavoite lisätä joustoa valmistavan opetuksen kestoon siten, että se voi jatkua kahteen vuoteen, mikäli tämä katsotaan tarpeelliseksi oppilaan riittävien kielellisten valmiuksien varmistamiseksi. Jousto on tärkeä ja perusteltu. Huolta kuitenkin herättää kuntien sitouttaminen opetuksen järjestämiseen tilanteessa, jossa osa kunnista on luopunut valmistavan opetuksen järjestämisestä tai se toteutetaan täysin tavallisiin luokkiin integroituna ja ilman lisäresursseja, esimerkiksi ilman toista opettajaa. Erityisesti nyt uutena perustettavaa valmistavaa lisäopetusta on tarkasteltava systemaattisesti ja avoimesti, jotta resurssit kohdistetaan tukea tarvitseviin oppilaisiin.

Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen uudistuksessa arvokasta on pyrkimys lisätä oppimäärän valinnan kriittistä arviointia ja rohkaista oppilaan siirtymistä suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän opiskeluun silloin, kun oppimäärän vaihtaminen on hänen kannaltaan perusteltua.

Pidämme työryhmän esityksen lailla erittäin tärkeänä, että siirtyminen oppimäärien välillä on toteutettavissa joustavasti ja että se perustuu jatkuvaan arviointiin ja opettajien yhteistyöhön. S2-opetuksella on kuitenkin myös omat erityistehtävänsä, eikä siirtyminen S1-oppimäärään voi olla sen ainoa prioriteetti tai tehtävä. On huomioitava, että osalle oppilaista S2-oppimäärä on koulupolun loppuun saakka paras vaihtoehto ja myös tätä polkua tulee tukea ja arvostaa sekä opetuksen järjestämisessä että myöhemmissä siirtymissä.

Siirtymät valmistavasta opetuksesta perusopetukseen, valmistavan opetuksen perusopetuksessa järjestettävästä lisäopetuksesta perusopetukseen ja perusopetuksen sisällä oppimäärästä toiseen on kuvattu luonnoksissa joustaviksi. Ne jättävät kuitenkin opettajille runsaasti tulkinnanvaraa siinä, mitä riittävä kielitaito on. Perusteissa on otettava huomioon, että oppilaan kielitaidon ja kielellisten opiskeluvalmiuksien jatkuva sekä monipuolinen seuranta ja arviointi edellyttävät selkeitä sopimuksia siitä, ketkä arviointia toteuttavat sekä missä vaiheissa ja miten arviointia toteutetaan. Esimerkiksi erillinen testi voi toimia tarkoituksenmukaisen oppimäärän arvioinnin apuna, mutta se ei korvata jatkuvaa arviointia. Lisäksi on varmistettava tiedon jakaminen oppilaan huoltajien kanssa oppimäärän valintaa koskevan päätöksenteon tueksi.

Valmistavan opetuksen kannalta pidämme jatkuvaa ja monipuolista arviointia koskevaa kirjausmuutosta selkeyttävänä: on tärkeää tehdä havainnointia ja kerätä näyttöä monipuolisin menetelmin sekä valmistavan opetuksen aikana että sen päättyessä.

Kiitämme kautta linjan pyrkimyksestä ottaa huomioon, että oppilaalla on historiansa kautta monenlaista osaamista eikä vain koulutusjärjestelmän tunnistamia puutteita siinä. Toivomme, että opetussuunnitelmatekstit luetaan vielä kertaalleen tämä mielessä pitäen.