27.5.2024 OPH-tapaaminen

Tapaamisessa käytiin läpi yhteistä huolta kieltenopetuksen kapenemisesta ja taloudellisesta tilanteesta. Kieltenopetusta ja kielten monipuolista osaamista ei arvosteta. Kunnan tai koulun suppean kielivalikoiman taustalla voi olla monitahoisia syitä. Onneksi on myös kohdennettuja varoja kuten toisen kotimaisen kielen kehittämisohjelma, B1-kielen opetussuunnitelman toimeenpanon tuki tai LUKKI-verkoston resurssit lukioiden kieltenopetuksen kehittämiseen.

Perusopetuksessa huolestuttavana trendinä näyttää SUKOLin näkemyksen mukaan olevan se, että A2-kieli hiipuu pois. Aloitusryhmien kokovaatimukset ovat liian suuria, ja päteviä opettajia ei ole. Luokilla 1–6 kieltenopetusta on siirretty luokanopettajille, joiden koulutus ei kuitenkaan sisällä kielididaktiikkaa eikä juuri kielen osaamistakaan. Kieltenopetuksen heikentynyt tilanne näkyy jo yliopistoissa: kieltenopettajan opintoihin ei ole tulokkaita. B1-kielen vuosiviikkotunnin lisäyksen kohdalla on epätietoisuutta siitä, onko tieto tuntilisäyksestä tavoittanut kaikki opetuksen järjestäjät.

Opetushallituksesta kerrottiin, että B1-ruotsin paikalliseen ops-työhön on annettu tukea. Hallitusohjelmassa mainittu kysely etäyhteyksien hyödyntämisestä on tehty ja yhteenveto tuloksista on tulossa elokuussa. Hallitusohjelmassa mainitaan myös lasten ja nuorten kuuleminen muun muassa siitä, miksi he valitsevat tai eivät valitse kieliä. Pohdittiin ideoita siihen, miten voidaan herättää toivoa ja yhteiskunnallista keskustelua. Innostunut ja koulutettu opettaja saadessaan hyvät työskentelyolosuhteet voi vaikuttaa oppilaiden oppimiseen ja osaamiseen, ja tähän on sopivia työkaluja, kuten OPH:sta tulossa oleva LUDOS. SUKOL järjestää paneeleja ja pyrkii tuomaan kieltenopetuksen ja kielivarannon tilannetta laajaan keskusteluun muun muassa median kautta.

Lukiokoulutukseen ja ylioppilastutkintoon liittyviä lainsäädännön muutosehdotuksia on lausuttavana Lausuntopalvelussa. Näihin sisältyy esimerkiksi englanninkielinen yo-tutkinto ja taito- ja taideaineen kokeiden tuominen osaksi ylioppilastutkintoa. SUKOL antaa näistä lausuntonsa. Huolta aiheuttaa se, että vähemmän opiskellaan muita kieliä kuin englantia ja toista kotimaista. Yo-kokeisiin osallistujien määrä laskee kaikissa muissa paitsi englannissa. Ruotsinkielisissä kouluissa suoritetaan yhä enemmän B1-finskan koetta, vaikka käytännössä kaikki opiskelevat finskaa A-kielenä. Yhteiskunta jakautuu: hyvin koulutettujen lapset opiskelevat edelleen monipuolisesti kieliä. Ovatko mahdollisuudet todellisuudessa yhdenvertaisia? Ryhmäkokovaatimukset ja puute pätevistä opettajista vaikeuttaa jatkumoa perusopetuksesta lukioon erityisesti valinnaisissa kielissä. Ruotsin osaamisen taso heikentyy suomenkielisillä opiskelijoilla. SUKOL, Svenska nu ja Suomen ruotsinopettajat ovat tehneet kantelun oikeusasiamiehelle siitä, että Aalto-yliopistossa on vapautettu opiskelijoita toisen kotimaisen opiskelusta tai taidon osoittamisesta (https://sukol.fi/ajankohtaista/oikeusasiamiehelle-toisen-kotimaisen-opiskelusta-vapauttamisesta/).