25.2.2025 Kannanotto Lahden kaupungin sivistyslautakunnan päätökseen A2-kielten tarjonnan supistamisesta 

Päätös on tehty ilman asianmukaista tiedottamista ja avoimuutta. Kieltenopettajia, rehtoreita, oppilaanohjaajia tai huoltajia ei ole kuultu ennen päätöstä, vaan tieto asiasta tuli julkisuuteen vasta Etelä-Suomen Sanomien uutisessa 17.1.2025 ja sivistyslautakunnan Dynasty-sivuilla vain viikkoa ennen päätöstä. Tämä herättää vakavia kysymyksiä päätöksenteon avoimuudesta ja osallistavasta hallinnosta.

A2-kieliohjelman toteutus ja puutteet

Lahden seudun kieltenopettajat ry:n Etelä-Suomen Sanomissa 9.2.2025 julkaiseman mielipidekirjoituksen mukaan on ilmeistä, että A2-kieliohjelman muutos vuonna 2021 toteutettiin ilman riittävää suunnittelua ja resursointia, jotta se olisi aidosti lisännyt lasten ja nuorten kielivalintoja. Lahdessa ei ole systemaattista kielisuihkutustoimintaa, jossa vieraita kieliä esiteltäisiin perheille ennen kielivalintojen tekemistä, mikä heikentää oppilaiden ja huoltajien mahdollisuuksia tehdä tietoon perustuvia päätöksiä.

Samassa kirjoituksessa todetaan, että kaupungin tasolla ei ole järjestetty valintailtoja ainakaan kahteen vuoteen eikä kielivalintoja ole markkinoitu johdonmukaisesti. Käytännössä vieraita kieliä on esitelty lähinnä niissä kouluissa, joissa työskentelee A2-kielen opettaja, ja kieltenopettajat ovat joutuneet tekemään suuren osan markkinointityöstä oman työnsä ohella, ilman korvausta. Tämä osoittaa, ettei kieltenopetuksen edistämiseen ole ollut tarvittavaa budjettia, strategista suunnitelmaa tai aitoa tahtotilaa. Kirjoittajat toteavat myös, että monissa kouluissa opettajat ovat joutuneet neuvottelemaan erikseen maksullisesta opetusmateriaalista, mikä kertoo siitä, ettei A2-kieliohjelman toimivaan läpivientiin ole alun perinkään varattu riittäviä resursseja. Tämä asettaa kysymyksen siitä, onko nyt tehdyn päätöksen perustana aidosti oppilaiden etu vai pikemminkin taloudelliset säästöpaineet.

Ruotsin kielen opetuksen merkitys ja pitkäaikaiset vaikutukset

Erityisen huolestuttavaa on ruotsin kielen poistaminen A2-kielten joukosta. Lahden kaupunki on perustellut päätöstä sillä, että B1-ruotsi sai yhden lisätunnin ja että kaikki oppilaat opiskelevat jatkossa yhteisen opetussuunnitelman mukaan. Tämä perustelu on kuitenkin virheellinen, sillä A2-ruotsi ja B1-ruotsi eivät ole keskenään vertailukelpoisia. Niiden tavoitteet, laajuus ja sisältö ovat merkittävästi erilaisia: kyseisellä yhden tunnin lisäyksellä ei lisätty sisältöihin uutta, vaan koettiin, etteivät nuoret voi saavuttaa opetussuunnitelmassa määrättyä B1-kielen taitotasoa aiemmalla viikkotuntimäärällä. A-oppimäärän mukainen ruotsin kielen opiskelu antaa oppilaalle vahvemman pohjan jatko-opintoihin. Suomessa Åbo Akademi, Svenska handelshögskolan ja Yrkeshögskolan Novia tarjoavat ruotsin kieltä osaavalle laajemmat opiskelumahdollisuudet. Nuorella on tällöin useampi korkeakoulu, jonne hän voi hakea. Ruotsin kielen lähtötasokokeesta selviytyminen on merkittävästi vaikeampaa B1-tason oppimäärällä. Ruotsalaiseen yliopistoon haettaessa A-oppimäärä täyttää kielitaitovaatimukset ilman erillistä Tisus-kielikoetta tai täydentäviä opintoja toisin kuin B1-ruotsi. Tämä ero selventää, miksi A2-ruotsin poistaminen on oppilaiden jatko-opintomahdollisuuksien kannalta haitallista.

Kielteiset vaikutukset lukion kielitarjontaan ja työelämään

Päätöksellä on kauaskantoisia vaikutuksia myös Lahden lukioiden kielitarjontaan. Lukioiden A-ruotsin ryhmät ovat tähän asti muodostuneet hyvin, ja lukiotason opettajat ovat hämmästelleet päätöstä lopettaa A2-ruotsin tarjonta. Myös opinto-ohjaajat ovat ilmaisseet epäilyksensä päätöksen perusteluista.

Onko todella niin, että 71 oppilasta on liian pieni määrä, jotta A2-ruotsia kannattaisi tarjota? Mitä oppilaiden vanhemmat ovat asiasta sanoneet? Ovatko he olleet tietoisia päätöksestä ennen sen hyväksymistä? Moni kysymys on jäänyt avoimeksi, eikä keskustelua ole käyty riittävän laajasti.

Lahden päätös on osa laajempaa kehityssuuntaa, jossa säästöpaineet kaventavat kuntien kielitarjontaa. Esimiestasolta tuleva viesti, että kieltenopetus ei ole vetovoimatekijä, on huolestuttava näkemys, sillä kansainvälisessä työelämässä monipuolinen kielitaito on merkittävä kilpailuetu. Yhä useammilla aloilla tarvitaan vahvaa osaamista niin vieraissa kielissä kuin toisessa kotimaisessa kielessä. Kielitaito on myös osa kansallista huoltovarmuutta ja taloudellista kilpailukykyä. Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama negatiivinen asenne venäjän kielen opiskelua ja kielitaitoa kohtaan ei muuta sitä, että Venäjä on ja pysyy naapurimaanamme.  Kiina on edelleen maailman mahtavimpia kauppa- ja innovaatiomaita ja potentiaalinen toiminta-alue myös suomalaisille. Tarjoamalla venäjän ja kiinan kieliä mahdollistetaan se, että meillä tulevaisuudessa on eri ammateissa toimivia henkilöitä, jotka hallitsevat näitä tärkeitä kieliä.

Mitä tilanteelle voidaan tehdä?

Tilanne on vakava, mutta siihen voidaan vielä vaikuttaa. Esitämme, että Lahden kaupunki:

1. Käynnistää uudelleen keskustelun A2-kielten tarjonnasta ja ottaa kieltenopettajat, oppilaat ja huoltajat mukaan päätöksentekoprosessiin.
2. Panostaa systemaattiseen kielisuihkutukseen, jossa vieraita kieliä esitellään perheille ennen kielivalintoja.
3. Järjestää kaupunkitasoisia valintailtoja, joissa huoltajat ja oppilaat saavat tietoa kielivalinnoista ja niiden vaikutuksista.
4. Varmistaa riittävät resurssit kielten opetukseen, jotta opettajat eivät joudu tekemään kielten markkinointia ja oppimateriaalihankintoja omalla ajallaan tai ilman tukea.

Sivistys ja osaaminen eivät saa kaventua säästöpaineiden alla. Monipuolinen kielitaito on arvovalinta, joka heijastaa ymmärrystä tulevaisuuden työelämän ja yhteiskunnan tarpeista. Tätä arvostetaan useissa vetovoimaisissa kaupungeissa kuten Tampereella, Oulussa, Turussa ja pääkaupunkiseudulla, ja se näkyy myös kielitarjonnassa ja kielten markkinoinnissa. Työelämä tarvitsee kielitaitoista työvoimaa, ja muun muassa EU ja Nato tarvitsevat kielitaitoisia virkamiehiä. Monipuolinen kielitaito on myös turvallisuuskysymys. Kriittinen infrastruktuuri edellyttää, että meillä on kielitaitoisia ammattilaisia kaikilla aloilla.

Lahden kaupungin tulee arvioida päätöksensä uudelleen ja varmistaa, että sen koulutuspoliittiset ratkaisut tukevat aidosti oppilaiden monipuolista kieliosaamista ja kansainvälisiä valmiuksia.

Outi Vilkuna
puheenjohtaja
Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry

Eija Heikkala
puheenjohtaja
Suomen ruotsinopettajat SRO ry

Taina Lento
puheenjohtaja
Suomen venäjänopettajat ry