24.5.2024 Aineopettajaliiton järjestämä tapaaminen

Aineopettajaliiton jäsenjärjestöjen puheenjohtajat oli kutsuttu Opetushallituksen Jarkko Niirasen kanssa tapaamiseen, jossa SUKOLia edusti varapuheenjohtaja Minna Närvä. Tapaamisessa keskusteltiin eri asteiden ajankohtaisista kysymyksistä. 

Lukiokoulutuksen uudistamiseen liittyviä esityksiä on koottu lausuntokierrokselle. Yhteisesti todettiin esitetyn rahoitusjärjestelmän uudistuksen johtavan siihen, että toisia lukioita lähellä olevat pienet lukiot kärsivät mutta toisistaan kaukana olevat pienet lukiot hyötyvät. Esitetty lukiolaisen oikeus tukiopetukseen puhutti; aineenopettajat tähdensivät, että opettajien resurssit ovat rajalliset ja viime metreillä ei voi tukiopettaa ketään läpi yo-tutkinnosta. Maksuttomuuden päättyminen herättää kysymyksiä: Onko mahdollista käytännössä seurata, kuka on oikeutettu mihinkin materiaaliin? Miten toimitaan siinä tapauksessa, että materiaalit ovat olleet opiskelijalle maksuttomia mutta lisenssit ovat umpeutuneet ja niitä tarvittaisiin yo-kokeisiin valmistautumisessa? Lukion erityisopetus vaatisi tulevaisuudessa hallintopäätöksen, ja tässä ei nähty järkiperustetta. Byrokratia lisääntyy, ja rehtoreiden ja erityisopettajien aikaa menee hallintopäätösten hankkimiseen. Aineenopettajien käsitys on, että erityisopetus on nyt toiminut hyvin lukioissa – ongelmana tosin on pätevien eritysopettajien saatavuus.

Peruskoulun oppimisen tuen kokonaisuudistuksessa luovutaan kolmiportaisesta tuenmallista ja pääosaan nostetaan ennaltaehkäisevyys ja yksilökohtaiset toimenpiteet. Keskustelussa todettiin, että tiukka aikataulu muodostaa haasteen. Kaikille pitää tehdä uusi tuen päätös, myös heille, joilla sellainen jo on. Opettajien toiveena on selkeät kuntoisuuskriteerit, jotka määrittäisivät esimerkiksi sen, milloin oppilas on erityispaikkaa tarvitseva, milloin inkluusiokelpoinen.

Nivelvaiheeseen 2. luokalta 3. luokalle on toivottu arviointikriteerejä ja minimiosaamistakuuta, ja tämä tulee OPH:ssa pohdittavaksi. Niiranen mainitsi, että luokallejättäminen on edelleen mahdollista mutta käytännössä sitä ei hyödynnetä, jolloin osaamisvaje siirtyy eteenpäin asteelta toiselle.

Keskustelussa muistutettiin, että kunnan suurin menoerä on koulutus ja kasvatus ja tähän kohdistuu nyt säästöpaineita. Moni uskoi, että säästökohteiden kärkeen nousee opettajien täydennyskoulutus, mikä on karhunpalvelus nuorille opettajille. Opettajakoulutuksessa ei nimittäin edelleenkään saa tarpeeksi valmiuksia esimerkiksi erityisoppilaiden opettamiseen.

B1-lisätunti tulee 7., 8. ja 9. luokalle 1.8., ja tässä huolena ovat lisäyksen käytännön järjestelyt eri puolilla maata. Minna Närvä toi esiin kieltenopettajien muita huolenaiheita: kielivarannon kapenemisen, kieltenopettajien työllisyyden ja esimerkiksi lukioiden puolikkaiden kurssien tilanteen.

Tekoälyn hyödyntämiseen on tulossa suosituksia Opetushallituksesta 31.1.2025.

Tilaisuudessa keskusteltiin myös ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän ja tarjonnan vireillä olevista uudistuksista.

Lue seuraavaksi

Siirry uutishuoneeseen