12.11.2024 Opetusministerin tapaaminen

SUKOLin kantoja oli toimitettu etukäteen opetusministerille:

Vuosiluokkien 1–6 vieraitten kielten opetus

Vuosiluokilla 1–6 luokanopettaja on kelpoinen opettamaan toista kotimaista kieltä ja vieraita kieliä. Huolta on herättänyt se, että näillä vuosiluokilla kieltenopetusta on siirretty aineenopettajilta luokanopettajille, joilla ei ole kielen erikoistumisopintoja tai täydennyskoulutusta kielen opettamiseen.

SUKOL toteutti yhdessä OAJ:n ja Suomen Luokanopettajat ry:n kanssa syyskuussa 2021 kyselyn, joka käsitteli A- ja B1-kielen opetuksen toteutusta. Kyselyssä vastaajina oli 116 luokanopettajaa ja 413 kielten aineenopettajaa. Tuloksista kävi ilmi, että varhennettua A1-englannin, -ruotsin ja -suomen kielen opetusta oli osoitettu suurelta osin luokanopettajille samoin kuin kuudennella luokalla alkavaa B1-kielen opetusta. Valtaosa näistä luokanopettajista ei ollut suorittanut opettamansa kielen erikoistumisopintoja eikä osallistunut opettamansa kielen täydennyskoulutukseen kyselytutkimusta edeltäneiden kahden vuoden aikana. Tilanne ei ole sittemmin muuttunut.

Vapaaehtoiset ja valinnaiset kielet perusopetuksessa ja lukiossa

Katoavia A2-kieliä opettivat yllä mainitun kyselyn vastaajista lähes yhtä lailla luokan- kuin aineenopettajat. A2-kielten tarjoaminen on opetuksen järjestäjille vapaaehtoista, ja yhä enenevässä määrin niiden tarjoamisesta on luovuttu säästösyihin vedoten. Näin alueellista kielitarjontaa on kavennettu käytännössä minimiin, pelkän englannin opetukseen.

Yläkoulussa alkavat B2-kielet ovat jo lähes kadonneet kielitarjonnasta. Lukiossa kieliä opettavat aineenopettajat, ja valtakielenä on tälläkin asteella englanti.

Jonkin verran yhteistyötä tehdään muiden kunnan koulujen ja oppilaitosten kanssa kieltenopetuksen järjestämiseksi, mutta yhteistyö yli kuntarajojen on hyvin puutteellista ja vaatisi tarmokasta kehittämistyötä kielipolkujen mahdollistamiseksi ja ammattitaitoisen opetushenkilöstön varmistamiseksi.

B1-kielen tuntimäärän lisäämisen vaikutus muiden kielten opiskeluun

Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry esittää tässä yhteydessä myös huolensa B1-kielen tuntimäärän lisäämisen vaikutuksista muiden kielten opiskeluun ja tarjontaan: A1-kielen tarjonta on äärimmäisen kaventunut sitten varhentamispäätöksen, ja käytännössä A1-kielenä on monin paikoin vain englanti. A2-kielten tarjonnan muututtua vapaaehtoiseksi opetuksen järjestäjille on myös näiden opetukseen kohdennettu monin paikoin leikkuria. B2 -kielet ovat käytännössä lähes kadonneet yläkouluista, ja lukio-opetuksessa kielten opiskelu on myös voimakkaasti kaventunut. Laajemman ja monimuotoisemman opetussuunnitelmapohjaisen kielivarannon varmistamiseen tulee valtiovallan taholta kohdentaa vaikuttavia kehitystoimenpiteitä.

Vieraitten kielten opetuksen järjestäminen eri asteilla

Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry on erittäin huolissaan kieltenopetuksen järjestämisestä kokonaisuutena ja kaikilla asteilla. Kielivarantomme kapenee, ja korjausliikkeeseen olisi jo tullut ryhtyä. A1-kielten tarjontaa on monipuolistettava ja vähintään 30 000 asukkaan kunnille saatettava lakisääteiseksi  vähintään kolmen A1-kielen tarjoaminen. Opetuksen järjestäjiä on velvoitettava A2-kielten tarjoamiseen. Vaihtoehtoisesti englanti tulisi saattaa lakisääteiseksi A2-kieleksi kaikille ja A1-kielen tulisi olla muu. Opetuksen järjestäjien välistä yhteistyötä erilaisten kielipolkujen mahdollistamiseksi tulee tukea, ja kieltenopetus kaikilla asteilla tulee osoittaa koulutettujen kieltenopettajien tehtäväksi.

Koulutuksellinen tasa-arvo

Koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisen tavoitteiden tulee näkyä myös kieltenopetuksen saavutettavuudessa ja järjestämisessä. Lasten oikeus saada yhdenvertaista opetusta ei voi riippua siitä, missä kunnassa sattuu asumaan. Väestökehitystyöryhmän aie pilotoida etäopetusta nimenomaan vieraiden kielten opetuksessa ei tue tätä tavoitetta. Etäopetushankkeen sijaan tasa-arvon toteuttamiseksi tulisi velvoittaa opetuksen järjestäjiä nykyistä aktiivisempaan yhteistyöhön kieltenopetuksen suunnittelussa ja opetuksen järjestämisessä. Kieltenopiskelun jatkumo tulisi taata perusopetuksesta toiselle asteelle ja ammatilliseen koulutukseen pätevien kieltenopettajien johdolla.

Kielikoulutusohjelma joka kuntaan

Kuntien tulisi vahvistaa strategiassaan kielikoulutusohjelma, joka vastaa tulevaisuuden tarpeisiin. Opetuksen järjestäjien kannattaa tehdä yhteistyötä erilaisten kielipolkujen mahdollistamiseksi, ja kieltenopetus kaikilla asteilla tulee osoittaa koulutettujen kieltenopettajien tehtäväksi. Monipuoliset kieltenopiskelumahdollisuudet vaikuttavat työvoiman saatavuuteen, yritysten kilpailukykyyn ja laajemmin kunnan houkuttelevuuteen. Ratkaisun avaimet kielitaidon monipuolisuuden lisäämiseen ovat nimenomaan aloitusvaiheen monipuolissa valinnoissa.

Lukion ja ammatillisen toisen asteen kieliopintojen tarjonta ja laajuus on varmistettava

Opiskelijoille on turvattava yhtäläiset mahdollisuudet suorittaa oppimäärä ja saada laadukasta opetusta. Tämä on tärkeää jatko-opiskeluihin ja työelämään sijoittumisen kannalta. Kuntien veto- ja pitovoimaan vaikuttaa laaja-alainen koulutustarjonta ja kieltenopiskelun jatkumon varmistaminen. Kielitaito edistää työelämään kiinnittymistä.

Erityisesti ammatillisen koulutuksen suorittaneiden todellinen jatko-opintokelpoisuus on nykyisellään vaarassa kieltenopetuksen supistamisen myötä. Ammatillisen toisen asteen kieltenopetuksen resurssit eivät riitä turvaamaan työssä ja jatko-opinnoissa tarvittavaa kielitaitoa. Tämä tieto vahvistui kyselystä, jonka SUKOL teki ammatillisen toisen asteen kieltenopettajille syys–lokakuussa 2024.

Oikeus oman äidinkielen opetukseen tulee vahvistaa lailla

Oman äidinkielen opetus edistää integraatiota tukemalla oppilaan sosiaalista ja kulttuurista sidettä omaan taustayhteisöönsä. Oman äidinkielen hallinta voi parantaa oppilaan koulu- ja työelämävalmiuksia. Tutkimukset osoittavat, että vahva äidinkielen osaaminen voi vaikuttaa myönteisesti myös yleisiin oppimistuloksiin, koska oppilas pystyy siirtämään äidinkielensä kautta opittuja ajattelun ja oppimisen taitoja muihin oppiaineisiin. Yhteiskunnallinen osallisuus lisääntyy, kun yksilö pystyy vahvan äidinkielen avulla osallistumaan oman kieli- ja kulttuuriyhteisönsä toimintaan.

Suomelta puuttuu kielistrategia

Tarvitaan tutkimustietoa ja toimenpiteitä, joilla turvataan monipuolisen kieltenopiskelun jatkumo. Hyvällä kielitaidolla ja monipuolisella koulutuksella edistetään työllisyyttä ja pidempiä työuria. Työelämä tarvitsee kielitaitoista työvoimaa, ja muun muassa EU ja Nato tarvitsevat kielitaitoisia virkamiehiä. Monipuolinen kielitaito on myös turvallisuuskysymys. Kriittinen infrastruktuuri edellyttää, että meillä on kielitaitoisia ammattilaisia kaikilla aloilla. Laadukas kieltenopetus edellyttää riittävää rahoitusta.