10.12.2025 Espoon ei tule kaventaa lasten tulevaisuutta yksipuolistamalla kielivalintoja

Arvoisat Espoon kaupungin Kasvun ja oppimisen lautakunnan jäsenet,

Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry ilmaisee syvän huolensa lautakunnan 10.12.2025 kokoukseen tuotavasta esityksestä, jossa Espoon peruskoulujen A1-kielivalintaa oltaisiin kaventamassa yksinomaan englannin kieleen.  Esityksessä ei ole olennaista muutosta aiempaan, ja sen perustelut eivät kaikilta osin kestä lähempää tarkastelua. Ehdotettu ratkaisu on lyhytnäköinen ja siirtää osin päätöksenteon vastuuta rehtoreille. Taustalla on edelleen keinotekoisesti tuotettu huoli oppilaiden tasa-arvoisesta kohtelusta ja lukioon pääsystä.  Esitetty malli uhkaa köyhdyttää espoolaisten lasten osaamista ja on ristiriidassa kansallisten sivistystavoitteiden kanssa

Espoo on perinteisesti ollut kielikoulutusmyönteisyyden edelläkävijä. Nyt kaupunki on vaarassa ottaa askeleen taaksepäin aikana, jolloin monipuolista kielitaitoa tarvitaan enemmän kuin koskaan.

1. Kansallinen tavoite on kielivarannon laajentaminen, ei supistaminen

Maan hallitus ja opetusministeriö ovat jo vuosien ajan pyrkineet monipuolistamaan Suomen kielivarantoa ja varhentamaan kieltenopiskelua. Opetusministeriön selvitys (2017), joka toimi pohjana A1-kielen varhentamiselle 1. luokalle, toteaa yksiselitteisesti, että opiskelu tulisi aloittaa pääsääntöisesti muulla kuin englannin kielellä.

Espoon suunnitelma toimii suoraan tätä kansallista suositusta ja tutkimusnäyttöä vastaan. Lapsen aivot ovat herkimmillään uusien kielten ja äänteiden oppimiselle ennen 8–10 vuoden ikää. Englannin kieli, joka on ympäristössämme alati läsnä, opitaan usein helpommin myöhemminkin, mutta muiden kielten kynnys kasvaa iän myötä.

2. Lukio-ongelmaa ei ratkaista peruskoulun opetusta heikentämällä

Perustelu, jonka mukaan muun kuin englannin kielen A1-valinta vaikeuttaa lukioon pääsyä arvosanojen vuoksi, on väärän lääkkeen tarjoamista oikeaan sairauteen. Kuten Helsingin Sanomat (10.3.2025) raportoi, jopa 76 % espoolaisesta ikäluokasta pyrkii lukioon mutta paikkoja riittää vain noin 66 prosentille.

Keskiarvorajojen nousu johtuu paikkapulasta, ei kielivalinnoista. Oppilaiden keskiarvojen mekaaninen ”optimointi” kielivalintoja rajoittamalla on oireen hoitoa, joka ei ratkaise itse ongelmaa: lukiopaikkojen riittämättömyyttä. On kestämätöntä uhrata lasten kielellinen sivistys ja aivojen kehitystä tukeva monikielisyys tilastollisen hienosäädön alttarille.

3. Jo englantia osaavat lapset ja resurssien tuhlaus

Espoo on kansainvälinen kaupunki. Yhä useampi lapsi osaa englantia sujuvasti jo kouluun tullessaan. On resurssien tuhlausta ja oppimisen ilon tappamista pakottaa nämä lapset opiskelemaan alkeista kieltä, jonka he jo hallitsevat. He voisivat samassa ajassa oppia uuden, ajattelua avartavan kielen, mikä tukisi heidän kehitystään paljon tehokkaammin.

4. Turvallisuus ja huoltovarmuus vaativat kielitaitoa

Kielitaito ei ole vain ”kiva lisä”, se on turvallisuuskysymys. Suomen NATO-jäsenyys, tiivistyvä EU-yhteistyö ja globaalit markkinat edellyttävät muutakin kuin englannin osaamista. Kriittinen infrastruktuuri, diplomatia ja vientiteollisuus tarvitsevat osaajia, jotka ymmärtävät saksaa, ranskaa, ruotsia ja muita kieliä. Kunnilla on tässä portinvartijan rooli: jos Espoo sulkee ovet monipuoliselta kielitaidolta, se heijastuu koko Suomen osaamispääomaan vuosikymmeniksi eteenpäin.

https://vm.fi/-/194055633/selvitys-suomalaisten-maara-eu-viroissa-vaarassa-romahtaa-tilannetta-on-vaikea-korjata-pelkastaan-kansallisin-toimin

Yhteenveto ja esitys lautakunnalle

Sivistys ja osaaminen eivät saa kaventua säästöpaineiden tai tilastokikkailun alla. Monipuolinen kielitaito on pääomaa, jota Espoolla ei ole varaa menettää.

Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry esittää, että Espoon Kasvun ja oppimisen lautakunta:

• Säilyttää monipuolisen A1-kielitarjonnan ja luottaa perheiden kykyyn tehdä lapsilleen sopivia valintoja.
• Ratkaisee juuriongelman vaikuttamalla lukiopaikkojen lisäämiseen, sen sijaan että se keinotekoisesti tasoittaa tietä heikentämällä perusopetuksen laatua.
• Turvaa A2-englannin opetuksen: Varmistetaan, että muun kuin A1-englannin valinneilla on subjektiivinen oikeus laadukkaaseen A2-englannin opetukseen (esim. joustavammilla ryhmäkokovaatimuksilla), jolloin pelko englannin taidon puutteesta poistuu.
• Muistuttaa huoltajia siitä, että kielivalinta on sitova ja ryhmän muodostuessa A2-kieli pysyy oppilaan oppiaineena peruskoulun loppuun saakka. Opiskelua ei voi peruskoulun aikana keskeyttää. Näin varmistetaan jatkuvuus A2-kielen valinneille oppilaille sekä kannustetaan sinnikkyyteen. Myös huoltajat sitoutuvat ylimääräisen kielen valinnassa tukemaan kieliopintoja opiskeluinnon vaihdellessa peruskoulun aikana. Tämä kannustaa perustamaan ryhmiä välyksen minimimäärällä (yksisarjaisissa tai pienemmissä kouluissa sekä Ruusutorpan koulun venäjän ryhmässä 10 oppilasta, muissa kouluissa 12 oppilasta).
• Tarjoaa yläkoulujen kielivalikoimassa tasaisesti kaikkia alakoulussa A-kielinä tarjolla olevia kieliä ja vahvistaa sekä turvaa kielipolkujen toteutumisen.
• Kouluissa perustetaan ryhmät enemmistön valitsemiin kieliin, kun ryhmäkoko on riittävä. Ryhmiä muodostettaessa voidaan enemmistön valitsemaa kieltä tarjota myös toisen vaihtoehdon valinneelle, jos toiseen vaihtoehtoon ei ryhmää muodostu.
• Huoltajien niin toivoessa oppilas voi myös mahdollisuuksien mukaan hakea vaihtoa toisen koulun oppilaaksi, jos omassa koulussa ei oman toiveen mukaista valinnaiskieltä opeteta.

Tutkittua tietoa päätöksenteon tueksi

Aivotutkimus puoltaa monipuolisuutta: Aivotutkija, professori Minna Huotilainen on korostanut, että lapsen aivojen herkkyyskausi (n. 9. ikävuoteen asti) on ainutlaatuinen hetki oppia uusia äännejärjestelmiä. Englannin kielen dominanssi ympäristössä tarkoittaa, että tämä herkkyyskausi hyödynnetään tehokkaimmin nimenomaan muiden, vieraampien kielten (kuten ranska, saksa tai ruotsi) opiskelussa.

Kognitiiviset hyödyt: Kansainvälinen tutkimus (mm. Ellen Bialystok) osoittaa kiistatta, että uuden kielen opiskelu kehittää lasten toiminnanohjausta. Se parantaa keskittymiskykyä, häiriönsietoa ja kykyä vaihtaa tehtävästä toiseen – taitoja, jotka ovat kriittisiä kaikessa oppimisessa ja tulevaisuuden työelämässä.

Kieliverkoston suositus: Jyväskylän yliopiston Kieliverkosto ja Opetushallitus korostavat, että varhennettu kieltenopetus on tehokkainta silloin, kun se laajentaa lapsen kielivarantoa eikä vain vahvista jo opittua.

Tehkäämme päätöksiä, jotka rakentavat siltoja tulevaisuuteen eivätkä pura niitä.