Tilastotietoa kielivalinnoista
Perusopetuksessa on vuosiluokilla 1–5 kielen opetusta kaikille yhteisenä aineena. Yhteisten opintojen lisäksi oppilas voi opiskella toista kieltä vapaaehtoisena aineena. Vuosiluokilla 6–9 opiskellaan yhteisinä aineina kahta kieltä, minkä lisäksi oppilas voi valita valinnaisia kieliopintoja. Lukion kieliohjelmaan voi kuulua myös lukiossa alkavia kieliä.A1-kielestä B3-kieleen
Vieraan kielen opiskelu aloitetaan A1-kielen opinnoilla 1. vuosiluokalla.
Valinnaisen A2-kielen opiskelu alkaa 3., 4. tai 5. vuosiluokalta.
B1-kieli on vuosiluokilla 6–9 opiskeltava yhteinen toinen kotimainen kieli tai englanti. B2 on peruskoulun vuosiluokilla 7–9 alkava valinnainen kieli. B3 on lukiossa alkava valinnainen kieli.
Kielivalinnat vuosiluokilla 1–6
A1-kielten valinnat
Yleisin A1-kieli on englanti. Lukuvuonna 2023–2024 ensimmäisen luokan oppilaista noin 90 prosenttia opiskeli A1-englantia. Seuraavaksi eniten valittuja kieliä ovat suomi (5,5 %), ranska (1,2 %) ja ruotsi (1,0 %). Yhteensä A1-kieltä opiskelleita oppilaita ensimmäisellä luokalla oli 51177.
Taulukko 1: A1-kieliä 1. luokalla opiskelleet lukuvuonna 2023–2024
| Ainevalinnat yhteensä | Ainevalinnat yhteensä /
oppilaiden lukumäärä* |
|
| Englanti | 46 464 | 90,1 % |
| Suomi | 2 868 | 5,6 % |
| Ranska | 690 | 1,3 % |
| Ruotsi | 522 | 1,0 % |
| Saksa | 495 | 1,0 % |
| Espanja | 330 | 0,6 % |
| Venäjä | 108 | 0,2 % |
| Kiina | 12 | 0,02 % |
| Viro | 6 | 0,01 % |
| Heprea | 6 | 0,01 % |
* %-osuudet laskettu 1. vuosiluokalla A1-kieltä opiskelleiden määrästä.
Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen
Valinnaiset A2-kielet
Lukuvuonna 2023–2024 alakoulun 5. luokan oppilaista 26,4 prosenttia opiskeli jotain A2-kieltä (vastaava luku lukuvuonna 2021–2022 oli 25,1 prosenttia, ja vuonna 2019 A2-kieltä opiskeli 28,2 prosenttia 5.-luokkalaisista). Eniten opiskeltuja A2-kieliä olivat englanti (7,9 %), ruotsi (5,6 %), espanja (5,1 %) ja saksa (5,0 %). ”Muu kieli” sisältää A2-kiinan, -saamen, -viron ja -norjan opiskelijat (luvussa on vaihteluväli, koska hyvin pienet oppilasryhmät on ilmoitettu muodossa ”1–4”). Oppilaita 5. luokalla oli yhteensä 61362.
Taulukko 2: A2-kieliä 5. luokalla opiskelleet lukuvuonna 2023–2024
| Ainevalinnat yhteensä | Ainevalinnat yhteensä /
oppilaiden lukumäärä* |
|
| Englanti | 4 869 | 7,9 % |
| Ruotsi | 3 420 | 5,6% |
| Espanja | 3 126 | 5,1 % |
| Saksa | 3 069 | 5,0 % |
| Ranska | 1 563 | 2,5 % |
| Venäjä | 261 | 0,3 % |
| Muu kieli | 52–58 | 0,08 % |
| Suomi | 24 | 0,03 % |
* %-osuudet laskettu 5. vuosiluokan oppilasmäärästä.
Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen
Kielivalinnat vuosiluokilla 7–9
Lukuvuonna 2023–2024 lähes kaikki (99,4 %) vuosiluokkien 7–9 oppilaista opiskelivat englantia jonkin oppimäärän laajuisena.
Valinnaista B2-kieltä opiskelleiden suhteellinen osuus on laskenut. Vuonna 2021 osuus oli 9,4 % oppilaiden lukumäärästä mutta lukuvuonna 2023–2024 vain 7,8 %. Luku on koko 2000-luvun alhaisin.
Lukuvuonna 2023–2024 saksa oli suosituin B2-kieli, mutta senkin opiskelu on hieman vähentynyt (osuus opiskelijoista nyt 3,2 %, kun esimerkiksi lukuvuonna 2020–2021 se oli vielä 4,1 %). 7.–9. luokan oppilaista opiskeli B2-espanjaa 2,3 prosenttia ja B2-ranskaa 1,7 prosenttia. ”Muu kieli” sisältää B2-ruotsin, -suomen, -italian, -japanin, -norjan, -saamen ja -viron opiskelijat (luvussa on vaihteluväli, koska hyvin pienet oppilasryhmät on ilmoitettu muodossa ”1–4”).
Taulukko 3: B2-kieliä 7.–9. luokalla opiskelleet lukuvuonna 2023–2024
| Ainevalinnat yhteensä | Ainevalinnat yhteensä /
oppilaiden lukumäärä* |
|
| Saksa | 6 045 | 3,2 % |
| Espanja | 4 305 | 2,3 % |
| Ranska | 3 270 | 1,7 % |
| Venäjä | 456 | 0,2 % |
| Latina | 336 | 0,2 % |
| Englanti | 195 | 0,1 % |
| Muu kieli | 94–106 | 0,05 % |
* %-osuudet laskettu 7.–9. vuosiluokkien oppilasmäärästä.
Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen
Kielivalinnat lukiossa
Lukion tilastot ovat lukuvuodelta 2023–2024. Lukion oppimäärän suorittaneista yli puolet (57,4 %) opiskeli kahta kieltä. Kolmea kieltä opiskeli 30,6 % ja neljää kieltä 5,7 %.
Lukuvuonna 2023–2024 lukion oppimäärän suorittaneista 99,1 % oli suorittanut englannista A-oppimäärän (vähintään 12 opintopistettä / 6 kurssia). A-ruotsin suoritti 5,7 %, A-suomen 3,5 % ja A-saksan 2,0 %. Lukion oppimäärän suorittaneita oli yhteensä 28926.
Taulukko 4: Lukion oppimäärän suorittaneiden A-kielivalinnat lukuvuonna 2023–2024
| Ainevalinnat yhteensä | Ainevalinnat yhteensä /
lukion oppimäärän suorittaneiden lukumäärä* |
|
| Englanti | 28 656 | 99,1 % |
| Ruotsi | 1 659 | 5,7 % |
| Suomi | 1 002 | 3,5 % |
| Saksa | 579 | 2,0 % |
| Ranska | 357 | 1,2 % |
| Venäjä | 258 | 0,9 % |
| Espanja | 78 | 0,3 % |
| Kiina | 1–4 | 0,01 % |
| Saame | 1–4 | 0,01 % |
| Viro | 1–4 | 0,01 % |
* %-osuudet laskettu lukion oppimäärän suorittaneiden määrästä.
Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen
Lukuvuonna 2023–2024 B2/B3-kielistä yleisin oli espanja. Lukuvuonna 2023–2024 lukion oppimäärän suorittaneista 7,2 prosenttia suoritti B2- tai B3-espanjan opinnot (vähintään 6 opintopistettä / 3 kurssia). B2/B3-saksan opinnot suoritti 6,9 prosenttia opiskelijoista. B2/B3-ranskan suorittaneita oli 4,1 prosenttia ja B2/B3-venäjän suorittaneita 2,0 prosenttia.
Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen