Tilastotietoa kielivalinnoista
Perusopetuksessa on vuosiluokilla 1–5 kielen opetusta kaikille yhteisenä aineena. Yhteisten opintojen lisäksi oppilas voi opiskella toista kieltä vapaaehtoisena aineena. Vuosiluokilla 6–9 opiskellaan yhteisinä aineina kahta kieltä, minkä lisäksi oppilas voi valita valinnaisia kieliopintoja. Lukion kieliohjelmaan voi kuulua myös lukiossa alkavia kieliä.A1-kielestä B3-kieleen
Vieraan kielen opiskelu aloitetaan A1-kielen opinnoilla 1. vuosiluokalla.
Valinnaisen A2-kielen opiskelu alkaa 3., 4. tai 5. vuosiluokalta.
B1-kieli on vuosiluokilla 6–9 opiskeltava yhteinen toinen kotimainen kieli tai englanti. B2 on peruskoulun vuosiluokilla 7–9 alkava valinnainen kieli. B3 on lukiossa alkava valinnainen kieli.
Kielivalinnat vuosiluokilla 1–6
A1-kielten valinnat
Yleisin A1-kieli on englanti. Lukuvuonna 2021–2022 ensimmäisen luokan oppilaista noin 91 prosenttia opiskeli A1-englantia. Seuraavaksi eniten valittuja kieliä ovat suomi (5,5 %), ranska (1,2 %) ja saksa (1,1 %). Yhteensä A1-kieltä opiskelleita oppilaita ensimmäisellä luokalla oli 53982.
Taulukko 1: A1-kieliä 1. luokalla opiskelleet lukuvuonna 2021–2022
| Ainevalinnat yhteensä | Ainevalinnat yhteensä /
oppilaiden lukumäärä* |
|
| Englanti | 4 9104 | 91,0 % |
| Suomi | 2 970 | 5,5 % |
| Ranska | 621 | 1,2 % |
| Saksa | 603 | 1,1 % |
| Ruotsi | 495 | 0,9 % |
| Espanja | 285 | 0,5 % |
| Venäjä | 132 | 0,2 % |
| Kiina | 39 | 0,1 % |
| Viro | 15 | 0,03 % |
| Heprea | 12 | 0,02 % |
* %-osuudet laskettu 1. vuosiluokalla A1-kieltä opiskelleiden määrästä.
Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen
Valinnaiset A2-kielet
Lukuvuonna 2021–2022 alakoulun 5. luokan oppilaista 25,1 prosenttia opiskeli jotain A2-kieltä (vastaava luku vuotta aiemmin oli 25,2 prosenttia, ja vuonna 2019 A2-kieltä opiskeli 28,2 prosenttia 5.-luokkalaisista). Eniten opiskeltuja A2-kieliä olivat englanti (8,6 %), ruotsi (5,6 %), saksa (4,5 %) ja espanja (4,1 %). ”Muu kieli” sisältää A2-kiinan, -saamen ja -viron opiskelijat. Oppilaita 5. luokalla oli yhteensä 61251.
Taulukko 2: A2-kieliä 5. luokalla opiskelleet lukuvuonna 2021–2022
| Ainevalinnat yhteensä | Ainevalinnat yhteensä /
oppilaiden lukumäärä* |
|
| Englanti | 5 250 | 8,6 % |
| Ruotsi | 3 423 | 5,6% |
| Saksa | 2 727 | 4,5 % |
| Espanja | 2 514 | 4,1 % |
| Ranska | 1 113 | 1,8 % |
| Venäjä | 261 | 0,4 % |
| Suomi | 189 | 0,3 % |
| Muu kieli | 22 | 0,04 % |
* %-osuudet laskettu 5. vuosiluokan oppilasmäärästä.
Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen
Kielivalinnat vuosiluokilla 7–9
Lukuvuonna 2021–2022 lähes kaikki (99,6 %) vuosiluokkien 7–9 oppilaista opiskelivat englantia jonkin oppimäärän laajuisena.
Valinnaista B2-kieltä opiskelleiden suhteellinen osuus on laskenut. Vuonna 2021 osuus oli 9,4 % oppilaiden lukumäärästä mutta lukuvuonna 2021–2022 vain 8,5 %. Luku on koko 2000-luvun alhaisin: aiempi alin prosenttiosuus 2000-luvulla oli 8,7 % vuonna 2007.
Lukuvuonna 2021–2022 saksa oli suosituin B2-kieli, mutta senkin opiskelu on hieman vähentynyt vuoden takaisesta (osuus opiskelijoista nyt 3,6 %, vuotta aikaisemmin 4,1 %). 7.–9. luokan oppilaista opiskeli B2-espanjaa 2,2 prosenttia ja B2-ranskaa 1,8 prosenttia. ”Muu kieli” sisältää B2-italian, -japanin ja -kiinan opiskelijat.
Taulukko 3: B2-kieliä 7.–9. luokalla opiskelleet lukuvuonna 2021–2022
| Ainevalinnat yhteensä | Ainevalinnat yhteensä /
oppilaiden lukumäärä* |
|
| Saksa | 6 438 | 3,6 % |
| Espanja | 3 882 | 2,2 % |
| Ranska | 3 195 | 1,8 % |
| Venäjä | 1 122 | 0,6 % |
| Latina | 300 | 0,2 % |
| Englanti | 204 | 0,1 % |
| Ruotsi | 51 | 0,03 % |
| Muu kieli | 69 | 0,04 % |
* %-osuudet laskettu 7.–9. vuosiluokkien oppilasmäärästä.
Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen
Kielivalinnat lukiossa
Lukion tilastot ovat vuodelta 2021. Lukion oppimäärän suorittaneista suurin osa (55,5 %) opiskeli kahta kieltä. Kolmea kieltä opiskeli 34,7 % ja neljää kieltä 6,9 %.
Kun verrataan A-englannin ja ylioppilastutkinnon suorittaneiden lukumääriä, voidaan todeta, että vuonna 2021 ylioppilastutkinnon suorittaneista 91,8 % oli suorittanut englannista A-oppimäärän. A-ruotsin suoritti 6,5 %, A-suomen 3,2 % ja A-saksan 2,8 %. Ylioppilastutkinnon suorittaneita oli yhteensä 30453.
Taulukko 4: Lukion oppimäärän suorittaneiden A-kielivalinnat vuonna 2021
| Ainevalinnat yhteensä | Ainevalinnat yhteensä /
yo-tutkinnon suorittaneiden lukumäärä |
|
| Englanti | 27 945 | 91,8 % |
| Ruotsi | 1 980 | 6,5 % |
| Suomi | 960 | 3,2 % |
| Saksa | 864 | 2,8 % |
| Ranska | 480 | 1,6 % |
| Venäjä | 297 | 1,0 % |
| Espanja | 90 | 0,3 % |
| Kiina | 15 | 0,05 % |
* %-osuudet laskettu ylioppilastutkinnon suorittaneiden määrästä.
Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen
B2- ja B3-oppimäärien opiskelijat yhdistetään usein samaksi opiskelijaryhmäksi lukion aikana. Myös tilastopalvelu Vipusessa B2- ja B3-kielet on tilastoitu yhdeksi ryhmäksi. Kummastakin oppimäärästä on koottu luvut vähintään kuusi kurssia suorittaneista.
Vuonna 2021 B2/B3-kielistä yleisin oli saksa. Ylioppilastutkinnon vuonna 2021 suorittaneista 4,6 prosenttia suoritti B2- tai B3-saksan opinnot. B2/B3-espanjan opinnot suoritti 3,0 prosenttia opiskelijoista. B2/B3-ranskan suorittaneita oli 2,1 prosenttia ja B2/B3-venäjän suorittaneita 1,4 prosenttia.
Lukion oppimäärän suorittaneiden kielivalinnoista on jo saatavilla tietoja myös vuodelta 2022. Lyhyiden kielten suosituimmuusjärjestys on pysynyt samana. B2/B3-saksan ja -ranskan opiskelijamäärä on pysynyt suurin piirtein samana kuin edellisvuonna. B2/B3-espanjan ja -venäjän luvuissa on pieni notkahdus.
Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen