Toimintasuunnitelma

Hyväksytty liittokokouksessa 9.11.2024.

Tavoiteohjelma 1.7.2024–30.6.2027

Tavoiteohjelma ja toimintasuunnitelma perustuvat SUKOLin kolmivuotiseen strategiaan (1.7.2022–30.6.2025), jossa määritellään järjestön ydintehtävä, tulevaisuuskuva, arvot, tavoitteet ja toimintatavat.

Toimintasuunnitelma 1.7.2024–30.6.2027

Toimintasuunnitelmaan on kirjattu tavoitteet liiton toiminnalle ajalle 1.7.2024–30.6.2025.  Toimintasuunnitelma ohjaa ja suuntaa SUKOLin toimintaa kaikilla sen tasoilla. Toimintasuunnitelman tavoitteita toteutetaan paikallisissa ja valtakunnallisissa yhdistyksissä.

1. Johdanto

Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry on vahva asiantuntijajärjestö, jonka osaamista hyödynnetään valtakunnallisesti. Liitto jatkaa toimikaudellaan kieltenopetuksen asiantuntijana ja keskustelun avaajana ja tuo vaihtoehtoisia ratkaisuja koulutuspoliittiseen päätöksentekoon. Päätöksissä tulee ottaa huomioon, että laaja kielitaito on olennainen osa yleissivistystä ja kaikille kuuluvia työelämätaitoja.

SUKOLin tavoitteena on, että kaikilla koulutusasteilla opiskellaan vieraita kieliä monipuolisesti. Liitto tekee työtä kielivalintojen monipuolistamiseksi ja pyrkii vaikuttamaan opetuksen järjestäjien, oppilaiden ja opiskelijoiden asenteisiin pitkäjänteisen opiskelun tukemiseksi. Liitto edellyttää, että kieliä opettavat pätevät kieltenopettajat.

Toimintasuunnitelmassa määriteltyjen tavoitteiden lisäksi liiton jäsenyhdistyksissä tehdään paljon työtä kieltenopetuksen monipuolistamiseksi ja kieltenopettajien edun valvomiseksi. Valtakunnallisella tasolla tehdään vaikuttamistyötä ja edunvalvontaa sekä palvellaan jäseniä ja aktiiveja esimerkiksi järjestötoimintaan, edunvalvontaan ja jäsenyyteen liittyvissä kysymyksissä.

2. Kielten valtakunnallinen toimintaympäristö

Vieraiden kielten opetuksen toimintaympäristö on Suomessa edelleen haastava. Alueellisesti ja koulutusasteittain tilanne on jopa voimakkaasti heikentynyt, minkä lisäksi kieltenopettajia koulutetaan korkeakouluissa aiempaa vähemmän. Kielivarannon turvaaminen ja kielivalintojen monipuolistaminen vaatii eri tahojen yhteistä tahtoa. Tämä edellyttää opetuksen järjestäjien arvoratkaisuja ja yhteistyötä monipuolisempien kielipolkujen mahdollistamiseksi. SUKOLin näkemyksen mukaan ratkaisun avaimet kielitaidon monipuolistamiseen ovat kuntien käsissä: kielivalintoja tulisi monipuolistaa jo perusopetuksessa, ja valtion tulisi tukea tätä lainsäädännön ja resursoinnin keinoin. Kielipolkujen toteutuminen tulisi turvata opetuksen järjestäjien yhteistyönä perusasteelta toisen asteen loppuun ja jatko-opintoihin asti.

Uudet korkeakoulujen valintakokeet otetaan käyttöön vuonna 2025: tavoitteena on, että yhdellä valintakokeella voi tulevaisuudessa hakea entistä useammalle alalle ja samanaikaisesti useampaan yliopistoon. Todistusvalintauudistus, joka uudistuu 2026, ei kannusta toisen asteen opiskelijoita satsaamaan toiseen kotimaiseen kieleen, ja puutteita opiskelijoiden osaamisessa ei pystytä korkeakoulutasolla paikkaamaan. Todistusvalinta tässä muodossaan on käytössä vain yliopistoissa, mutta sen heijastusvaikutukset tuntuvat myös ammattikorkeakouluissa. Korkeakoulujen kannalta näyttää siltä, että entinen kehityskulku jatkuu: valinnaiset kielet joudutaan aloittamaan alkeista, ja niissä ei onnistuta saavuttamaan sellaista tasoa, joka olisi ”ammatinharjoittamisen ja ammatillisen kehittymisen kannalta tarpeellinen” (Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 1129/2014). Lisähuolta herättävät kansalaisopistojen rahoitukseen kohdennetut leikkaukset, sillä kansalaisopistot ovat merkittäviä kielikoulutuksen tarjoajia, jotka ovat viime vuosina toteuttaneet noin 400 000 kieliopetustuntia vuosittain. Määrä vastaa noin 17,5 % koko opetustarjonnasta. Joissakin opistoissa ja tietyissä kielissä voi suorittaa yleisiä kielitutkintoja (YKI-tutkinto).

Euroopan ja maailman alati muutoksessa olevat poliittiset voimasuhteet ja sodat vaikuttavat vieraiden kielten opetukseen ja opiskeluun Suomessa; Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainaan on erityisesti venäjän kielen opiskelumahdollisuuksia ja opetusta vähennetty voimakkaasti.

Liiton vahvuutena on jäsenkunta, joka muodostuu kaikkien asteiden kieltenopettajista. Tavoitteena on pitää jäsenmäärä vakaana.

3. Mikä SUKOL on ja miten se toimii

Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry:n tarkoituksena on sääntöjen mukaisesti monipuolistaa ja kehittää kieltenopetusta ja vahvistaa sen asemaa, kiinnittää huomiota kieltenopettajien kelpoisuuteen ja työllisyystilanteeseen sekä parantaa kieltenopettajan ammatin arvostusta ja houkuttelevuutta.

SUKOLin tavoitteena on myös nostaa valtakunnalliseen keskusteluun eri koulutuspolkujen monipuolisempaan kielitaitoon, tasavertaisiin kielten opiskelumahdollisuuksiin ja kansalliseen kielistrategiaan liittyviä aiheita.

SUKOLin tulevaisuus:

SUKOL on järjestö, johon kaikki kieltenopettajat haluavat kuulua.

Tulevaisuuskuvaan päästään, kun toimitaan seuraavin tavoin: Puhutaan kieltenopettajien ja kieltenopetuksen puolesta. Vahvistetaan jäsenten yhteisöllisyyttä ja ammatillista identiteettiä. Syvennetään kieltenopettajien ammatillista osaamista ja kansainvälisiä yhteyksiä. SUKOL on jäsentensä tukena ja toteuttaa järjestön strategiaa valtakunnallisesti.

SUKOLin toimintatapoja ovat:

Jäseniä palvellaan ammattitaidolla ja sydämellä.

SUKOL toimii arvojensa mukaisesti: asiantuntevasti, yhteisöllisesti ja ihmisläheisesti.

SUKOLin ydintehtäviä ovat:

• koulutuspoliittinen vaikuttaminen ja edunvalvonta
• tiedottaminen kieltenopetukseen liittyvistä asioista
• jäsenten osaamisen kehittäminen
• jäsenpalvelu

Tavoite 1: Jäsenmäärä pysyy vakaana ja yhä useampi kokee SUKOLin omaksi liitokseen.

SUKOL palvelee jäseniään ammattitaidolla ja sydämellä. Jäsenet ovat tyytyväisiä saamaansa palveluun. Jäsenyyden houkuttelevuus kasvaa erityisesti opiskelevien ja vastavalmistuneiden keskuudessa. Nykyiset jäsenet pysyvät jäseninä.

Tavoitetila toimintasuunnitelmakaudella

Mielikuva SUKOLista on positiivinen, ja toimintaa on kehitetty oikeaan suuntaan.

Jäsenpalvelulle on määritelty tavoitteet, ja jäsentyytyväisyysmittaria käytetään jäsenpalvelutyön arviointiin ja kehittämiseen.

Tavoite on pitää jäsenmäärä vakaana. Kehitetään edelleen jäsenhankinnan keinoja yhteistyössä muiden pedagogisten järjestöjen kanssa.

On luotu opiskelijayhdistysrekisteri, ja yhteydenpito yhdistyksiin aloitetaan.

Mittarit

Kerran vuodessa lähetettävässä jäsenkyselyssä: Jatketaan NPS:n (Net Promoter Score) käyttöä. NPS kertoo, kuinka mielellään jäsenet suosittelevat jäsenyyttä kollegoilleen. Noudatetaan jäsentyytyväisyyslupausta, joka tarkoittaa sitä, että sitoudutaan kehittämään toimintaa jäsenkyselyjen perusteella. Jäsentyytyväisyttä mitataan ankkurikysymyksillä, jotka toistuvat jäsenkyselyssä joka vuosi.

Ideoidaan uusia opiskelijoille suunnattuja jäsenpalveluja. SUKOL näkyy kieltenopiskelijoiden piirissä. Jatketaan aktiivista yhteistyötä LUKKI-hankkeen, Kieliasiantuntijat ry:n, Svenska nun ja muiden toimijoiden kanssa.

Laaditaan jäsenpalvelun tueksi jäsenyysprosessi, jota toteutetaan määrätietoisesti.

Opiskelija liittyvät SUKOLin jäseneksi ja pysyvät jäseninä myös työelämään siirtymisensä jälkeen. Myös eläkkeelle jääneet opettajat haluavat edelleen olla SUKOLin jäseniä.

Tavoite 2: SUKOL on näkyvästi kieltenopetuksen puolestapuhuja.

Kieltenopetus kehittyy SUKOLin jäsenten kannalta myönteiseen suuntaan. SUKOLin tavoitteet näkyvät entistä enemmän mediassa, ja jäsenet ovat tietoisia tehdystä työstä.

Tavoitetila toimintasuunnitelmakaudella

Kieltenopetuksen nykytila nousee keskusteluun valtakunnallisesti ja paikallisesti. Eri tahot ovat valmiita puolustamaan kieltenopetusta. Koulutuksellinen tasa-arvo toteutuu aikaisempaa paremmin, ja kieltenopetukselle saadaan lisää rahoitusta.

Kannustetaan edelleen jäsenyhdistyksiä laatimaan valtuustoaloitteita, joiden pohjana voi käyttää SUKOLin kannanottoja. Laaditaan tarpeen mukaan valtuustoaloiteaihioita paikallisyhdistysten kautta kunnanvaltuutetuille käytettäviksi. Pohditaan tehdyn kartoituksen perusteella kansalaisaloitteen laatimista kieltenopetuksesta.

Jatketaan vaikuttamissuunnitelman noudattamista.

Mittarit

Vuosittaisessa jäsenkyselyssä kysytään ankkurikysymyksillä, miten SUKOL on onnistunut kieltenopetuksen edistäjänä ja kielitaidon monipuolistajana.

Vuosittaisessa jäsenkyselyssä kysytään, miten SUKOL on onnistunut kieltenopettajien aseman turvaajana.

Kerätään jäsenyhdistyksiltä tietoa paikallisista valtuustoaloitteista.

Tavoite 3: SUKOL tehostaa viestintäänsä jäsenten suuntaan ja näkyvyyttään eri medioissa

Tavoitetila toimintasuunnitelmakaudella

SUKOL viestii kiinnostavasti työstään ja sen tuloksista. SUKOLin viestintä jäsenille on säännöllistä ja sisällöltään monipuolista.

Toteutetaan viestintästrategiaa ja -suunnitelmaa ja viimeistellään mediasuunnitelma.

Mittari

Vuosittaisessa jäsenkyselyssä kysytään, kokevatko SUKOLin jäsenet saavansa liitolta kiinnostavaa tietoa.

Tavoite 4: SUKOLin yhdistysrakenne ja luottamushenkilöhallinto ovat toimivia ja selkeitä

Tavoitetila toimintasuunnitelmakaudella

Liiton hallitus toimii ammattimaisesti, ja hallituksen jäsenet ja varajäsenet kokevat roolinsa tärkeäksi. Hallitustyöskentely motivoi, ja siihen sitoudutaan. Jatkuvuus hallituksessa on hyvällä tasolla. Työnjako hallituksen ja toimiston välillä on selkeä.

Tavoitteena on, että jatkossa jäsenyhdistykset ovat nykyistä toimivampia ja aktiivisempia. Kannustetaan jäsenyhdistysten hallituksia ottamaan käyttöön luottamushenkilöiden oppaat (julkaistu 3/2023).

SUKOL tarjoaa apua paikallisyhdistyksille, jotka haluavat yhdistyä.

Koordinoidaan yhdistysten yhteistyötä esimerkiksi koulutusten markkinoinnissa jäsenistölle.

Digitaalisten välineiden käyttö on aktiivista kaikessa toiminnassa.

Mittari

Järjestetään 3 etätapaamista toimintakaudessa piiri- ja kieliyhdistysten kanssa. Yksi tapaamisista on kaikkien yhdistysten yhteinen.

Tavoite 5: SUKOL on houkutteleva kaikille kieltenopettajille ja tarjoaa ajanmukaista koulutusta.

Tavoitetila toimintasuunnitelmakaudella

Yhä useampi jäsen voi osallistua SUKOLin laadukkaisiin koulutuksiin, koska hyödynnämme digitalisaatiota koulutusten järjestämisessä. Koulutusten määrä on lisääntynyt 6–8 vuosittaiseen koulutustapahtumaan etäkoulutuksen myötä.

Mittarit

Oliko koulutuksesta sinulle hyötyä -palaute vähintään 3,4 asteikolla 1–4.

Määritellään koulutuksille osallistujatavoitteet.

Koulutuksia markkinoidaan tehokkaasti ja suunnitelmallisesti. Kirjataan eri markkinointitoimet ja niiden vaikuttavuus.

Strategian päivittäminen

Aloitetaan uusi SUKOLin strategiatyö kaudelle 1.7.2025–30.6.2028

Tavoitetila toimintasuunnitelmakaudella

Muodostetaan strategiatyöryhmä, kerätään jäsenkyselyllä palautetta SUKOLin strategian toteutumisesta ja tärkeäksi koetuista painopistealueista uuden strategiatyön tueksi, ja esitellään strategia liittokokouksen hyväksyttäväksi marraskuussa 2025.