Toimintasuunnitelma

Hyväksytty liittokokouksessa 8.11.2025.

Tavoiteohjelma 1.7.2025–30.6.2028

Tavoiteohjelma ja toimintasuunnitelma perustuvat SUKOLin strategiaan, jossa määritellään järjestön ydintehtävä, tulevaisuuskuva, arvot, tavoitteet ja toimintatavat.

Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry on vahva asiantuntijajärjestö, jonka osaamista hyödynnetään valtakunnallisesti. Liitto jatkaa toimikaudellaan kieltenopetuksen asiantuntijana ja keskustelun avaajana ja tuo vaihtoehtoisia ratkaisuja koulutuspoliittiseen päätöksentekoon. Päätöksissä tulee ottaa huomioon, että laaja kielitaito on olennainen osa yleissivistystä ja kaikille kuuluvia työelämätaitoja.

SUKOLin tavoitteena on, että kaikilla koulutusasteilla opiskellaan vieraita kieliä monipuolisesti. Liitto tekee työtä kielivalintojen monipuolistamiseksi ja pyrkii vaikuttamaan opetuksen järjestäjien, oppilaiden ja opiskelijoiden asenteisiin pitkäjänteisen opiskelun tukemiseksi. Liitto edellyttää, että kieliä opettavat pätevät kieltenopettajat.

Toimintasuunnitelmassa määriteltyjen tavoitteiden lisäksi liiton jäsenyhdistyksissä tehdään paljon työtä kieltenopetuksen monipuolistamiseksi ja kieltenopettajien edun valvomiseksi. Valtakunnallisella tasolla tehdään vaikuttamistyötä ja edunvalvontaa sekä palvellaan jäseniä ja aktiiveja esimerkiksi järjestötoimintaan, edunvalvontaan ja jäsenyyteen liittyvissä kysymyksissä.

Toimintasuunnitelma 1.7.2025–30.6.2028

Toimintasuunnitelmaan on kirjattu tavoitteet liiton toiminnalle ajalle 1.7.2025–30.6.2026. Toimintasuunnitelma ohjaa ja suuntaa SUKOLin toimintaa kaikilla sen tasoilla. Toimintasuunnitelman tavoitteita toteutetaan paikallisissa ja valtakunnallisissa yhdistyksissä.

1. Kielten valtakunnallinen toimintaympäristö

Vieraiden kielten opetuksen toimintaympäristö on Suomessa edelleen haastava. Alueellisesti ja koulutusasteittain tilanne on jopa voimakkaasti heikentynyt, minkä lisäksi kieltenopettajia koulutetaan korkeakouluissa aiempaa vähemmän. Kielivarannon ylläpitäminen ja monipuolisten kielivalintojen lisääminen vaatii eri yhteistyötahojen yhteistä tahtoa sekä opetuksen järjestäjien arvoratkaisuja ja yhteistyötä monipuolisempien kielipolkujen toteuttamiseksi.

SUKOLin näkemyksen mukaan ratkaisun avaimet kielitaidon monipuolistamiseen ovat kuntien käsissä: kielivalintoja tulisi monipuolistaa jo perusopetuksessa, ja valtion tulisi tukea tätä lainsäädännön ja resursoinnin keinoin. Kielipolkujen toteutuminen tulisi turvata opetuksen järjestäjien yhteistyönä perusasteelta toisen asteen loppuun ja jatko-opintoihin asti.

Uudet korkeakoulujen valintakokeet otetaan käyttöön vuonna 2025: tavoitteena on, että yhdellä valintakokeella voi tulevaisuudessa hakea entistä useammalle alalle ja samanaikaisesti useampaan yliopistoon. Uudistuksen heijastusvaikutukset tuntuvat myös ammattikorkeakouluissa. Uudistus ei kannusta toisen asteen opiskelijoita satsaamaan kieliin, ja puutteita opiskelijoiden osaamisessa ei pystytä korkeakoulutasolla paikkaamaan. Korkeakoulujen kannalta näyttää siltä, että entinen kehityskulku jatkuu: toinen kotimainen kieli ja valinnaiset kielet joudutaan aloittamaan alkeista, ja niissä ei onnistuta saavuttamaan työelämän vaatimaa tasoa. Lisähuolta herättää kansalaisopistojen rahoitukseen kohdennetut leikkaukset, sillä kansalaisopistot ovat merkittäviä kielikoulutuksen tarjoajia, jotka ovat viime vuosina toteuttaneet noin 400 000 kielten tuntia vuosittain. Määrä vastaa noin 17,5 % koko opetustarjonnasta. Joissakin opistoissa ja tietyissä kielissä voi suorittaa yleisiä kielitutkintoja (YKI-tutkinto).

Myös Euroopan ja maailman alati muutoksessa olevat poliittiset voimasuhteet ja sodat vaikuttavat vieraiden kielten opetukseen ja opiskeluun Suomessa. Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainaan on erityisesti venäjän kielen opiskelu ja opetus vähentynyt voimakkaasti.

Liiton vahvuutena on jäsenkunta, joka muodostuu kaikkien asteiden kieltenopettajista. Tavoitteena on pitää jäsenmäärä vakaana.

2. Mikä SUKOL on ja miten se toimii

Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry:n tarkoituksena on sääntöjen mukaisesti monipuolistaa ja kehittää kieltenopetusta ja vahvistaa sen asemaa, kiinnittää huomiota kieltenopettajien kelpoisuuteen ja työllisyystilanteeseen sekä parantaa kieltenopettajan ammatin arvostusta ja houkuttelevuutta. SUKOLin tavoitteena on myös viestiä valtakunnallisesti aiheista, jotka liittyvät monipuolisempaan kielitaitoon, tasavertaisiin kielten opiskelumahdollisuuksiin, kielelliseen huoltovarmuuteen ja kansallisen vieraitten kielten opiskelun strategian tarpeeseen.

SUKOLin tulevaisuus

• SUKOL on järjestö, johon kaikki kieltenopettajat haluavat kuulua.

Tulevaisuuskuvaan päästään, kun toimitaan seuraavin tavoin: Nostetaan valtakunnalliseen keskusteluun kieltenopetukseen liittyviä ajankohtaisia aiheita. Korostetaan pätevän kieltenopettajan merkitystä. Vahvistetaan jäsenten yhteisöllisyyttä ja ammatillista identiteettiä. Syvennetään kieltenopettajien ammatillista osaamista ja kansainvälisiä yhteyksiä. SUKOL on jäsentensä tukena ja toteuttaa järjestön strategiaa valtakunnallisesti.

SUKOLin toimintatapoja ovat:

• Jäseniä palvellaan ammattitaidolla ja sydämellä.
• SUKOL toimii arvojensa mukaisesti: asiantuntevasti, yhteisöllisesti ja ihmisläheisesti.

SUKOLin ydintehtäviä ovat:

• koulutuspoliittinen vaikuttaminen ja edunvalvonta
• tiedottaminen kieltenopetukseen liittyvistä asioista
• jäsenten osaamisen kehittäminen
• jäsenpalvelu

Tavoite 1: SUKOL on näkyvästi kieltenopetuksen puolestapuhuja.

SUKOLin tavoitteet näkyvät entistä enemmän mediassa, ja jäsenet ovat tietoisia tehdystä työstä.

Tavoitetila toimintasuunnitelmakaudella

Kieltenopetuksen nykytila nousee keskusteluun valtakunnallisesti ja paikallisesti. Eri tahot ovat valmiita puolustamaan kieltenopetusta. Koulutuksellinen tasa-arvo toteutuu aikaisempaa paremmin, ja kieltenopetukselle saadaan lisää rahoitusta.

Kannustetaan jäsenyhdistyksiä laatimaan kunnanvaltuustoille aloitteita, joiden pohjana voi käyttää SUKOLin kannanottoja ja kuntalaisaloiteaihioita.

Jatketaan vaikuttamissuunnitelman noudattamista.

Mittarit

• Vuosittaisessa jäsenkyselyssä kysytään ankkurikysymyksillä, miten SUKOL on onnistunut kieltenopetuksen edistäjänä ja kielitaidon monipuolistajana.
• Vuosittaisessa jäsenkyselyssä kysytään, miten SUKOL on onnistunut kieltenopettajien aseman turvaajana.
• Kerätään jäsenyhdistyksiltä tietoa paikallisista kieltenopetukseen liittyvistä valtuusto- ja kuntalaisaloitteista.

Tavoite 2: SUKOL on houkutteleva kaikille kieltenopettajille ja kieltenopettajaksi opiskeleville ja tarjoaa asiantuntijuutta vahvistavaa koulutusta.

Tavoitetila toimintasuunnitelmakaudella

Yhä useampi jäsen voi osallistua SUKOLin laadukkaisiin koulutuksiin, koska hyödynnämme digitalisaatiota koulutusten järjestämisessä. Koulutusten määrä on lisääntynyt 6–8 vuosittaiseen koulutustapahtumaan etäkoulutuksen myötä.

Mittarit

• Oliko koulutuksesta sinulle hyötyä -palaute vähintään 3,4 asteikolla 1–4.
• Määritellään koulutuksille osallistujatavoitteet.
• Koulutuksia markkinoidaan tehokkaasti ja suunnitelmallisesti. Kirjataan eri markkinointitoimet ja niiden vaikuttavuus.

Tavoite 3: Jäsenmäärä pysyy vakaana, ja yhä useampi kokee SUKOLin omaksi liitokseen.

SUKOL palvelee jäseniään ammattitaidolla ja sydämellä. Jäsenet ovat tyytyväisiä saamaansa palveluun. Jäsenyyden houkuttelevuus kasvaa erityisesti opiskelevien ja vastavalmistuneiden keskuudessa. Nykyiset jäsenet pysyvät jäseninä. Eläkkeelle siirtyvät jäsenet pysyvät jäseninä.

Tavoitetila toimintasuunnitelmakaudella

Mielikuva SUKOLista on positiivinen, ja toimintaa on kehitetty oikeaan suuntaan. Jäsenpalvelulle on määritelty tavoitteet, ja jäsentyytyväisyysmittaria käytetään jäsenpalvelutyön arviointiin ja kehittämiseen. Tavoite on pitää jäsenmäärä vakaana. Arvioidaan jäsenhankinnan keinoja, seurataan tuloksia ja pohditaan mahdollisia jatkotoimenpiteitä. On luotu opiskelijayhdistysrekisteri, ja yhteydenpitoa yhdistyksiin on säännöllisesti.

Mittarit

• Kerran vuodessa lähetettävässä jäsenkyselyssä: Jatketaan NPS:n (Net Promoter Score) käyttöä. NPS kertoo, kuinka mielellään jäsenet suosittelevat jäsenyyttä kollegoilleen. Liiton jäsentyytyväisyyslupaus tarkoittaa, että sitoudutaan kehittämään toimintaa jäsenkyselyjen perusteella. Jäsentyytyväisyttä mitataan ankkurikysymyksillä, jotka toistuvat jäsenkyselyssä joka vuosi.
• Ideoidaan uusia opiskelijoille suunnattuja jäsenpalveluja. SUKOL näkyy kieltenopiskelijoiden piirissä. Jatketaan aktiivista yhteistyötä muun muassa Kieliasiantuntijat ry:n, SaRaVen ja muiden toimijoiden kanssa.
• Jäsenyysprosessia toteutetaan määrätietoisesti.
• Opiskelijajäsenten määrä on kasvanut ja jäsenten eroamiset ovat vähentyneet. Myös eläkkeelle jääneet opettajat haluavat edelleen olla SUKOLin jäseniä.

Tavoite 4: SUKOL viestii tehokkaasti jäsenten suuntaan ja näkyy eri kanavissa.

Tavoitetila toimintasuunnitelmakaudella

SUKOL viestii kiinnostavasti työstään ja sen tuloksista. SUKOLin viestintä jäsenille on säännöllistä ja sisällöltään monipuolista. Toteutetaan viestintästrategiaa ja mediasuunnitelmaa.

Mittari

• Vuosittaisessa jäsenkyselyssä kysytään, kokevatko SUKOLin jäsenet saavansa liitolta kiinnostavaa tietoa.

Tavoite 5: SUKOLin jäsenyhdistysten toiminta on houkuttelevaa ja toiminnan jatkuvuus turvattua.

Tavoitetila toimintasuunnitelmakaudella

SUKOLin ja jäsenyhdistysten rooleja on selkiytetty jäsenille.

Liiton hallitus toimii ammattimaisesti, ja hallituksen jäsenet ja varajäsenet kokevat roolinsa tärkeäksi. Hallitustyöskentely motivoi, ja siihen sitoudutaan. Jatkuvuus hallituksessa on hyvällä tasolla. Työnjako hallituksen ja toimiston välillä on selkeä.

Tavoitteena on, että jatkossa jäsenyhdistykset ovat toimivia ja aktiivisia. Paikallisyhdistyksille on laadittu toimenpideohjelma, jolla näitä kannustetaan ja autetaan kehittymään. On myös laadittu ohjeistus siitä, miten paikallisyhdistykset voivat halutessaan yhdistyä. SUKOL ry:n toimisto auttaa tarvittaessa yhdistymisprosessin laatimisessa, ja hallitus tukee yhdistysstipendillä tarvittavien sääntömuutosten tekemistä Patentti- ja rekisterihallituksessa.

Kannustetaan jäsenyhdistysten hallituksia ottamaan käyttöön luottamushenkilöiden oppaat, joissa strategiaa jalkautetaan (julkaistu 3/2023).

Koordinoidaan yhdistysten yhteistyötä esimerkiksi koulutusten markkinoinnissa jäsenistölle.

Digitaalisten välineiden käyttö on aktiivista kaikessa toiminnassa.

Mittari

• Järjestetään 3 etätapaamista toimintakaudessa piiri- ja kieliyhdistysten kanssa. Yksi tapaamisista on kaikkien yhdistysten yhteinen.