Toimintakertomus

Hyväksytty liittokokouksessa 9.11.2024.

Toimintakertomus

Toimintakaudella 1.7.2023–30.6.2024 alkoi Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry:n 67. toimintavuosi. Toimintakauden aikana SUKOL jatkoi sisäisen toimintansa kehittämistä, toteutti strategiaansa, järjesti elokuussa jäsenille ilmaisen Loisto!-etäkoulutuksen ja toukokuussa valtakunnallisen kielitaitopaneelin aiheesta ”Miten koulutuksellista tasa-arvoa voidaan kehittää kunnissa ja koulutuksen rakenteissa?”, piti yhteyttä yhteistyötahoihin ja otti aktiivisesti kantaa muun muassa kieltenopetusta koskeviin toimiin eri kunnissa ja kaupungeissa sekä hallituksen lakiesityksiin, todistusvalintauudistukseen kieltenopetuksen näkökulmasta ja vieraiden kielten opetuksen tarjontaan ja järjestämiseen. Euroopan komission Suomen-edustusto järjesti 26.–27. syyskuuta Euroopan kielten päivän tapahtumia yhteistyössä eri EU-maiden suurlähetystöjen ja kieli-instituuttien sekä Helsingin keskustakirjasto Oodin, Svenska nu -verkoston, SUKOLin, Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton SKTL:n ja Pohjoismaisen kulttuuripisteen kanssa.

1. Jäsenet, jäsenyhdistykset ja järjestön kehittäminen

SUKOLin jäsenmäärän kehitystä on seurattu tarkasti. Liiton jäsenmäärä on vähentynyt vuodesta 2003 asti, ja toimintakauden jäsenmäärän kehitys oli aiempien vuosien mukainen. 30.6.2024 maksaneiden jäsenten määrä oli 3067 jäsentä. Maksaneiden jäsenten määrä väheni edellisestä vuodesta 87 jäsenellä. Opiskelijajäseniä oli 82.

Kieltenopettajien työllisyysnäkymät ja kieltenopiskelun väheneminen heijastuvat kieltenopettajaopiskelijoiden määrään ja SUKOLin jäsenmäärään.

Liiton yhtenä keskeisenä tehtävänä on jäsenhankintatyön jatkaminen, kehittäminen ja tehostaminen. Liiton hallitus pohti liiton roolia, toimintaa, viestintää, jäsenyyttä ja jäsenhankintaa. Jäsenhankintatyön lisäksi liitto jatkoi jäsenetujen tarjoamista.

Jäsenyhdistyksille järjestettiin yhteinen aivoriihi jäsenhankinnasta ja jäsenten aktivoimisesta liittokokouspäivän aamuna 11.11.2023. Kieliyhdistysten puheenjohtajien ja sihteereiden kanssa tavattiin etäyhteyden avulla 16.1.2024. Paikallisyhdistysten etätapaamisia jatkettiin 13.2.2024. Kieli- ja piiriyhdistysten yhteinen etätapaaminen pidettiin 15.5.2024.

Opiskelijatapaamisia järjestettiin keväällä 2024 etänä Turun yliopiston ja Viikin normaalikoulun kanssa, molemmissa SUKOLia edusti puheenjohtaja Outi Vilkuna. Toiminnanjohtaja Anna Halme edusti liittoa etätapaamisessa Tampereen yliopiston kieltenopettajaharjoittelijoiden kanssa.

Liitto jatkoi opiskelijajäsenille ja vastavalmistuneille jäsenille tarkoitettua toimintaa.

Toimintakaudella järjestettiin mentorointia, johon ilmoittautui 13 jäsentä (6 mentoria ja 7 mentoroitavaa).

1.1 SUKOLin jäsenyhdistykset

Liiton jäsenistö koostui rekisteröidyistä kieltenopettajayhdistyksistä, jotka ovat joko alueellisia tai valtakunnallisia.

Alueelliset yhdistykset – Jäsenmäärä 30.6.2024 (suluissa muutos edellisestä vuodesta)

Espoon–Kauniaisten kieltenopettajat ry 196 (-10)
Etelä-Kymenlaakson kieltenopettajat ry 38 (-6)
Etelä-Pohjanmaan kieltenopettajat ry 127 (-6)
Helsinki–Vantaan kieltenopettajat ry 498 (-11)
Hämeenlinnan seudun kieltenopettajat ry 68 (-3)
Imatran seudun kieltenopettajat ry 25 (+2)
Itä-Uudenmaan kieltenopettajat 34 (-5)
Jokilaaksojen kieltenopettajat ry 44 (-1)
Kainuun kieltenopettajat ry 43 (-2)
Keski-Pohjanmaan kieltenopettajat ry 34 (+3)
Keski-Suomen kieltenopettajat ry 160 (-11)
Keski-Uudenmaan kieltenopettajat ry 96 (-9)
Kouvolan seudun kieltenopettajat ry 46 (0)
Lahden seudun kieltenopettajat ry 89 (-2)
Lapin kieltenopettajat ry 100 (-7)
Lappeenrannan seudun kieltenopettajat ry 45 (-3)
Länsi-Uudenmaan kieltenopettajat ry 44 (0)
Mikkelin seudun kieltenopettajat ry 63 (-3)
Oulun seudun kieltenopettajat ry 160 (-15)
Pirkanmaan kieltenopettajat ry 347 (-26)
Pohjois-Karjalan kieltenopettajat ry 104 (-8)
Pohjois-Savon kieltenopettajat ry 122 (-1)
Satakunnan kieltenopettajat ry 87 (-9)
Södra Finlands svenska språklärare rf 140 (-12)
Turun seudun kieltenopettajat ry 240 (-2)
Österbottens Svenska Språklärarförening rf 65 (-2)

Valtakunnalliset yhdistykset – Jäsenmäärä 30.6.2024 (suluissa muutos edellisestä vuodesta)

Finsklärarföreningen rf 68 (-7)
Suomen englanninopettajat ry 1524 (-61)
Suomen espanjanopettajat ry 137 (-2)
Suomen italianopettajien yhdistys ry 53 (-5)
Suomen ranskanopettajain yhdistys ry 378 (-12)
Suomen ruotsinopettajat ry 1073 (-51)
Suomen Saksanopettajat ry 604 (-31)
Suomen venäjänopettajat ry 124 (-13)

Jäsenyhdistysten lukumäärä 30.6.2024 oli 34.

2. Edunvalvonta

Kieltenopettajien varsinainen edunvalvonta tapahtuu Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n kautta. SUKOL tekee tiivistä yhteistyötä OAJ:n kanssa. Pedagogisten Opettajajärjestöjen Edustajiston toimikunnassa kieltenopettajia edustivat Johanna Juva ja Perttu Ståhlberg. POEn syysseminaari pidettiin 10.–11.11.2023 ja kevätseminaari 26.–27.4.2024.

Aineopettajaliitto AOL:n hallituksessa SUKOLia edustivat toimintakaudella Kari Jukarainen, varajäsen Tarja Kinnunen, Ari Peltonen, varajäsen Benita Lindström, ja Teemu Helkamäki, varajäsen Outi Vilkuna. AOLin syysseminaari pidettiin Helsingissä 25.11.2023.

Liitto hyödynsi tekemiään kyselyjä edistäessään kieltenopettajien etuja tapaamisissa yhteistyötahojen kanssa sekä antamissaan lausunnoissa ja kannanotoissa. SUKOL korosti toimintakauden aikana useissa yhteyksissä koulutetun kieltenopettajan merkitystä eri opetusasteilla ja monipuolisen kielitaidon kuulumista kaikille.

Eurooppa-päivän hengessä 7.5.2023 SUKOL ry järjesti valtakunnallisen kielitaitopaneelin ”Miten koulutuksellista tasa-arvoa voidaan kehittää kunnissa ja koulutuksen rakenteissa?”, jossa asiantuntijoina olivat Taina Saarinen, Koulutuksen tutkimuslaitoksen johtaja, tutkimusprofessori, Jyväskylän yliopisto; Raisa Harju-Autti, FT, yliopistonlehtori (kasvatustieteet), Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Jyväskylän yliopisto; Mari Sjöström, erityisasiantuntija, Hyvinvointi ja sivistys -yksikkö, Koulutuspoliittinen tiimi, Kuntaliitto; Satu Koistinen, kielen opetuksen ja oppimisen asiantuntija, Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala Helsinki; Jenni Kohl, kaksikielisen opetuksen kehittämishankkeen projektipäällikkö, Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala Helsinki; Päivi Mäki, sivistysjohtaja, FT, Sivistyspalvelut, Limingan kunta; Päivi Mäkinen, kieltenopettaja, FM, Hyvinkään kaupunki; Leena Pulli, kielten lehtori, SUKOL ry:n hallituksen jäsen, FM, Tampereen kaupunki. Paneelin puheenjohtajana toimii SUKOL ry:n varapuheenjohtaja Minna Närvä.

3. Koulutuspolitiikka

SUKOL teki aktiivista kielikoulutuspolitiikkaa kannanotoillaan ja lausunnoillaan, pitämällä puheenvuoroja sekä tapaamalla yhteistyökumppaneita ja muita kielikoulutuksen asiantuntijoita.

Liitto piti esillä monipuolisen kielitarjonnan säilyttämisen ja järjestämisen merkitystä. Vieraita kieliä tulee olla mahdollisuus opiskella monipuolisesti ja tasa-arvoisesti eri puolilla Suomea.

SUKOL korosti eri yhteyksissä kieltenopiskelun voimakkaalla kaventumisella ja opetussuunnitelmapohjaisen kielivarannon heikentymisellä olevan vaikutuksia tasa-arvoiseen työelämään sijoittumiseen, kielitaitoisen ja osaavan työvoiman saatavuuteen, yritysten kilpailukykyyn ja laajemmin yhteiskunnan kulttuuritietouteen, suvaitsevuuteen ja maailmankansalaisuuteen. Ratkaisun avaimet kielitaidon monipuolisuuden lisäämiseen ovat Suomen kieltenopettajien liitto SUKOLin näkemyksen mukaan kieltenopiskelun aloitusvaiheen monipuolissa valinnoissa, joita tuetaan valtiovallan taholta. Kielipolkujen toteutuminen tulee turvata opetuksen järjestäjien yhteistyönä perusopetuksesta toiselle asteelle ja ammatillisiin opintoihin. Koulutuksen ja osaamisen tulisi vastata yhteiskunnan tarpeita tulevaisuudessakin.

SUKOLin lausunnot ja kannanotot toimintakaudella:

20.9.2023 Todistusvalintauudistus kieltenopetuksen näkökulmasta

Yliopistojen todistusvalintojen kritiikkiä keränneet pistemallit uudistuvat vuonna 2026. Tulevaisuudessa äidinkieli on eniten pisteitä tuottava aine aiemman pitkän matematiikan sijaan. Lisäksi pyrkimyksenä on poistaa reaaliaineiden keskinäisiä piste-eroja ja nostaa kielten pisteitystä. Kun uudistuksen jälkeen haetaan opiskelemaan kieliä, vaikkapa saksaa, parhaat pisteet saa äidinkielestä ja kyseisestä kielestä – tämä on askel oikeaan suuntaan. Matematiikka kuitenkin nousee taas esiin kolmanneksi parhaat pisteet antavana. Todistusvalintauudistus ei kannusta toisen asteen opiskelijoita satsaamaan toiseen kotimaiseen kieleen, ja puutteita opiskelijoiden osaamisessa ei pystytä korkeakoulutasolla paikkaamaan. Todistusvalinta tässä muodossaan on käytössä vain yliopistoissa, mutta sen heijastusvaikutukset tuntuvat myös ammattikorkeakouluissa.

9.10.2023 Kansalaisopistojen koulutusleikkaukset ovat uhka kielivarannolle

Hallitusohjelmassa kohdennetaan 25 miljoonan euron säästöt vapaan sivistystyön oppilaitoksiin, mikä vähentää alan rahoitusta jopa 14 prosenttia. Historiallisen suuri leikkaus tuli voimaan heti vuoden 2024 alusta lähtien, mikä tietää kansalais- ja työväenopistoille 12,5 miljoonan euron säästöjä. Säästöt kohdistuvat myös kielten opetukseen. Kansalaisopistot ovat merkittäviä kielikoulutuksen tarjoajia, jotka ovat viime vuosina toteuttaneet noin 400 000 kieliopetustuntia vuosittain. Määrä vastaa noin 17,5 % koko opetustarjonnasta. Joissakin opistoissa ja tietyissä kielissä voi suorittaa yleisiä kielitutkintoja (YKI-tutkinto). Tulevien leikkausten seurauksena opetustarjonta tulee supistumaan, ryhmäkoot kasvamaan ja tuntimäärät vähenemään. Säästöt tulevat kohdistumaan myös kielitarjontaan, mikä voi näkyä osassa opistoista kielivarannon kaventumisena. Kansalaisopistot tekevät yhteistyötä toisen asteen kanssa tarjoamalla lukiolaisille harvinaisempien kielten opetusta. Monet opistot tarjoavat myös opintopisteytettyjä kursseja, joita tarjotaan erityisen paljon nimenomaan kielissä. Opiskelijat voivat todentaa opistopisteillä osaamisensa esimerkiksi työnhaussa tai sisällyttää niitä tutkintoon johtaviin opintoihinsa. Erittäin tärkeä tehtävä vapaalla sivistystyöllä on ollut suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetuksen tarjoamisessa maahanmuuttotaustaisille. Järjestettävä kielikoulutus on nykymuodossaan hyvin saavutettavaa ja opiskelijoiden yhdenvertaisuutta vahvistavaa: koulutuksiin on voinut osallistua työn ohessa, ja hinnaltaan ne ovat olleet laajan väestönosan osallistumisen mahdollistavia. Opiskelijoiden ikähaitari on laaja, ja kieltenopiskelun tavoitteet ovat yksilöllisiä. Laajemman kielitaidon saavutettavuuden tulisi olla jokaisen kansalaisoikeus. Valtiona Suomella tulisi olla strategia, jolla ylläpidettäisiin ja vahvistettaisiin kansalaisten laajempaa kielitaitoa. SUKOL ja KoL katsovat, että Suomen koulutus- ja osaamistasoa tulisi nostaa eikä laskea.

17.10.2024 Kannanotto hallitusohjelman säästökohteisiin: Opettajien kurjistuva Suomi

Hallitusohjelmaan on kirjattu monia säästökohteita, jotka osuvat eri alojen työntekijöihin eri tavoin. Opetus ja koulutus on ala, jolla määräaikaisuuksien ja niiden perusteettoman ketjuttamisen kanssa on ollut aiemminkin ongelmia. Kun samalla ansiosidonnaisen työttömyysturvan työssäoloehto pitenee 12 kuukauteen, yhä useampi määräaikasta opetustyötä tekevä putoaa tämänkin tuen ulkopuolelle. Päivärahan saaminen sidotaan tehtyjen työtuntien sijaan ansaittuun palkkaan, mikä kurittaa lisää määräaikaisia tai matalapalkka-aloilla työskenteleviä. Irtisanomissuojaa kavennetaan myös, mikäli ”asiallinen syy” riittää jatkossa irtisanomisen perusteeksi. Samalla rajoitettaisiin työntekijöiden oikeutta tukilakkoihin ja poliittisiin lakkoihin. Erityistä huolta opetusalla ja kieltenopettajien parissa kannetaan hallitusohjelmaan kirjatusta aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta, joka astuu voimaan vuoden 2024 elokuusta. Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry haluaa nostaa esiin ne kieltenopettajat, jotka opettavat lyhyitä kieliä tai meillä nykyään vähemmän opiskeltuja valtakieliä ja ovat siinä tilanteessa, että opetustunteja ei ole riittävästi ja uudelleen kouluttautuminen on ainoa ratkaisu. Tarvitaan kestäviä keinoja toimeentulon turvaamiseen silloin, kun alanvaihto tai täydennyskoulutus ovat tarpeellisia. Suomella ei ole varaa hylätä työkykyisiä ja työelämään halukkaita uudelleen- tai täydennyskoulutettavia osaajia; tällainen toimintamalli ei mitenkään voi olla kansallisen edun mukaista.

25.10.2023 Kannanotto kieliluokan ja A1-venäjän lakkauttamissuunnitelmiin

Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry:n tietoon saatettiin, että Turussa tehtiin erikoisluokkaselvitystä ja sen yhteydessä pohdittiin Puolalan koulun suomalais–venäläisen kieliluokan lopettamista. Suomalais–venäläisten luokkien lakkauttaminen vaikuttaa siten, että A1-venäjää ei ole enää lainkaan kaupungin kielitarjottimella. Vaikka tällä hetkellä vaikuttaisi siltä, että venäjäntaitoisten eri alojen ammattilaisten tarve olisi vähentynyt, niin todellisuudessa tarve on vain muuttanut muotoaan. Nykyisessä tilanteessa osaajia kaivataan esimerkiksi journalismin, kyberturvallisuuden, maanpuolustuksen, työllisyyspalveluiden ja terveydenhuollon aloilla.

29.1.2024 Turun kaupungin Kasvatus- ja opetuslautakunnan lausuntopyyntö, Toimenpiteet suomenkielisen perusopetuksen kehittämiseksi Turussa vuosille 2024–2025

SUKOL ry haluasi kiinnittää huomiota seuraaviin toimenpide-esityksiin: 1. Valinnaisainetarjonnan lisääminen ja tarjonnan uudelleen arviointi: Aitoja tuloksia kielivarannon monipuolistamiseksi saadaan varmistamalla riittävän laaja ja monipuolinen A1-kielten valikoima sekä mahdollistamalla A2-kielten opiskelu. B2-kieliä on valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaan tarjottava vähintään 4 vuosiviikkotuntia. Esitetyn mukainen lisä valinnaisaineiden tunteihin toimisi siis vain jo aloitetun kielenopiskelun tukena esimerkiksi kielirikasteisina taito- ja taideaineiden tunteina. 2. Kokonaan uudet koulut: Kannustamme uusien koulujen opetussuunnitelmia laadittaessa toteuttamaan painotusluokkia tukemaan Turun kaupungin pormestariohjelman keskeisiä tavoitteita, joita ovat erikoisluokkatoiminnan laajentaminen sekä varhainen kielen oppiminen ja segregaation vähentäminen. 3. Vieraskieliset oppilaat ja erikoisluokat: Tavoite vieraskielisten oppilaiden osuuden kasvattamisesta erikoisluokilla on kannatettava. 4. Kielitarjonnan vahvistaminen ja vieraiden kielten osaamisen lisääminen: Tuemme tavoitetta siitä, että kielitarjontaa vahvistetaan erityisesti keskusta-alueen ulkopuolella. Tulee varmistaa riittävän kattava suunnittelu- ja valmistelutyö pedagogisesti parhaiden ratkaisujen toteuttamiseksi ja kielipolkujen turvaamiseksi. 5. Kieliluokka- ja kielikylpytoiminnan kehittäminen: Kansallisen kriittisen infrastruktuurin varmistamiseen liittyy myös se, että meillä kasvatetaan ja koulutetaan kielitaitoisia ihmisiä toimimaan myöhemmin eri aloilla. Maailmanpoliittiset tilanteet saattavat vaikuttaa jonkin kieliaineen suosioon mutta eivät tosiasiallisesti vähennä kielen taitajien tarvetta kansallisella tasolla. 6. Valintaprosessi ja resurssointi eri kieliluokilla yhdenmukaistetaan: Kannatamme yhdenmukaista testausmenettelyä eri kieliluokkien valintaprosessissa.

8.2.2024 Kannanotto Itä-Suomen koulun säilyttämisen puolesta

Alkuvuodesta 2024 saimme liittoon tiedon Lappeenrannan, Imatran ja Joensuun kaupunkien suunnitelmasta lakkauttaa Itä-Suomen koulu kaikissa kolmessa kaupungissa osana palveluverkkomuutosta. Itä-Suomen koulu on yhtenäiskoulu, jossa venäjän kieli ja kulttuuri ovat mukana arjessa esiopetuksesta lukioon. Koulu noudattaa suomalaista opetussuunnitelmaa, ja siellä opiskellaan venäjän kieltä esiopetuksesta alkaen ja englantia 3. luokalta alkaen. Koululla on aktiivista kansainvälistä yhteistyötä. Koulun erityispiirteenä korostuvat kaksikielisyys, kansainvälisyys, yrittäjyys ja yhteisöllisyys. Itä-Suomen koulun lukion erityistehtävänä on antaa opiskelijoilleen hyvä venäjän kielen taito ja venäläisen kulttuurin tuntemus. Lukiolla on erityistehtävä, ja tämän statuksen myötä opetukseen tulee rahaa valtionavustuksena, joka ei ole siirrettävissä muuhun käyttöön, mikäli Itä-Suomen koulu lakkautettaisiin. Koulun lakkauttaminen aiheuttaisi siirtymävaiheessa lisäkuluja, koska eri määrän opetusta saaneille oppilaille olisi annettava lisäopetusta englannin ja ruotsin kielissä. Itä-Suomen koulun lakkauttaminen johtaisi myös tilanteeseen, jossa A1- venäjää ei enää tarjottaisi lainkaan (kaupungin kouluissa on ollut tarjolla vain A2-venäjää, johon ei ole muodostunut ryhmiä). Lakkauttamisen perusteleminen säästöillä on ontuvaa, sillä koulun toimintaa on pidetty edullisena ja tehokkaana. SUKOLin näkemys on, että koulun lakkauttaminen on vuoden 2023 hallitusohjelman vastainen (kpl 8. Uuden aikakauden ulko- ja turvallisuuspolitiikka): ”Hallitus painottaa toimia, joilla ylläpidetään ja kehitetään Suomen Venäjän tuntemusta ja kykyä analysoida Venäjän kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä.” Venäjän kielen taitoisten eri aloilla toimivien henkilöiden tarve on konkreettinen osa kriittistä infrastruktuuriamme.

26.2.2024 Kannanotto Kangasalan kaupungin suunnitelmiin luopua A2-kielen tarjoamisesta

Kangasalla on tähän mennessä tarjottu A1-kielenä vain englantia ja A2-kielenä saksaa, espanjaa, ranskaa ja venäjää. Näistä A2-kielistä ryhmiä on muodostunut saksaan ja espanjaan. Varsinkin espanjan opiskelu on selvästi nosteessa myös Kangasalla, ja tulijoita espanjan ryhmiin olisi enemmän vuosi vuodelta, kuten on tapahtunut myös Tampereen puolella. Kangasalan kielten opettajat ovat tehneet yhteistyötä kielten tarjoamisen lisäämiseksi ja kielisuihkutoiminnan kehittämiseksi. Mikäli Kangasala lopettaa A2-kielen tarjoamisen, on se Tampereen kehyskunnista ainoa, joka ei tarjoa mahdollisuutta A2-kielen opiskeluun. Tulevaisuudessa Kangasalta ei voi siis enää kasvaa monipuolisia kielten osaajia. Sivistyslautakunta teki kokouksessaan 13.22024. päätöksen, että A2-kieliä tarjotaan vielä tänä vuonna, mutta lopullisen päätöksen A2-kielten tarjoamisesta tulevaisuudessa tekee kaupunginvaltuusto kesällä. SUKOL ja Pirkanmaan kieltenopettajat vetoavat A2-kielen puolesta. Kangasalan kaupunkistrategiassa yhtenä kaupungin tavoitteista on olla kasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen edelläkävijä. Tavoitteena on myös kasvattaa suvaitsevia, sivistyneitä ja kansainvälisiä ihmisiä. Kielitaito ja sen mukana opittavat kulttuuri- ja viestintätaidot ovat olennainen osa näitä tavoitteita. Kangasalan kaupungin talous on ollut useamman vuoden tasapainossa. Viime vuonna uutisoitiin edellisen vuoden olleen 1,6 miljoonaa ylijäämäinen. On ymmärrettävää, että tiukemman taloustilanteen edessä säästötoimia on etsittävä laajalla katsannolla, mutta valinnaiskielten opiskelumahdollisuuden tarjoaminen on pohjimmiltaan arvo- ja tahtokysymys.

26.2.2024 Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry:n kannanotto Peruskoulun tulevaisuustyö -hankkeen 1.2.2024–31.12.2025 työryhmän kokoonpanoon

Hankkeen tavoitteena ilmaistaan olevan luoda yhteinen visio tulevaisuutta rakentavalle peruskoululle ja tässä tarkoituksessa arvioida laaja-alaisessa sidosryhmäyhteistyössä pitkän aikavälin yhteiskunnallisia muutoksia sekä näiden heijastumista koulutuksen tavoitteisiin ja koululaisten hyvinvoinnin, oppimisen ja merkityksellisyyden kokemusten tukemisen tapoihin. Tuloksia esitetään voitavan hyödyntää koulutusjärjestelmän kehittämisessä esimerkiksi opetussuunnitelmatyössä ja opettajankoulutuksen sisältöjen suunnittelussa. Hallitusohjelmaan 2023–2027 perustuvaan hankkeeseen osallistuvat nimetty neuvottelukunta ja parlamentaarinen seurantaryhmä sekä seminaarein, verkkokuulemisin ja muissa tilaisuuksissa tavoitettava laaja edustus tutkijoita, asiantuntijoita, koulutuskentän edustajia ja muita osallisia. Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry ilmaisi syvän huolensa siitä, että hankkeen työryhmän kokoonpanossa ei ole mukana kieliasiantuntijaa. Kapeneva kielivarantomme on aidosti merkityksellinen myös strategisen infrastruktuurimme kannalta, ja laajemman kielitaidon saavutettavuuden tulisi olla jokaisen kansalaisoikeus. Valtiona Suomella tulisi olla strategia, jolla ylläpidettäisiin ja vahvistettaisiin kansalaisten laajempaa kielitaitoa. Toivoimme, että vähintäänkin järjestettävissä seminaareissa, verkkokuulemisissa ja muissa tilaisuuksissa tavoitettava laaja edustus tutkijoita, asiantuntijoita, koulutuskentän edustajia sekä muita osallisia olisivat myös kielikoulutuksen asiantuntijoita. Edellytimme, että laajemman kielitaidon merkitys ja toteuttaminen perusopetuksessa otetaan huomioon arvokkaana osana tämän hankkeen työtä.

13.3.2024 Kannanotto opetusministerille kieltenopetuksen ajankohtaisista aiheista

SUKOLin näkemyksen mukaan ratkaisun avaimet kielitaidon monipuolistamiseen ovat kuntien käsissä: kielivalintoja tulisi monipuolistaa jo perusopetuksessa, ja valtion tulisi tukea tätä lainsäädännön ja resursoinnin keinoin. Kielipolkujen toteutuminen tulisi turvata opetuksen järjestäjien yhteistyönä perusasteelta toisen asteen loppuun ja jatko-opintoihin asti. Kielten osaajien väheneminen on uhka huoltovarmuudelle ja heikentää kriittistä infrastruktuuria. Kieltenopetuksen tilanne on uhkaava myös opettajakadon kannalta: Alakoulujen vuosiluokilla 1–6 kieliä opettavat usein luokanopettajat, joilla ei yleensä ole koulutusta kieltenopetukseen. Opettajan kielisuhteen täytyy olla myönteinen, jotta työssä pystyy innostamaan oppilaita kielten oppimiseen. Muihin kieliin kuin englantiin hakeutuu hyvin vähän opettajaopiskelijoita – jopa niin, että opiskelupaikkoja uhkaa jää täyttämättä. Miten taataan riittävä yhteiskunnan kielivaranto tulevaisuudessa, jos kielten osaajia ja kieltenopettajia ei kouluteta? Peruskoulun tulevaisuustyö -hankkeen 1.2.2024–31.12.2025 työryhmässä ei ole mukana kieltenopetuksen asiantuntijaa. Valtiona Suomella tulisi olla strategia, jolla ylläpidettäisiin ja vahvistettaisiin kansalaisten laajempaa kielitaitoa. SUKOL toivoo, että laajemman kielitaidon merkitys ja toteuttaminen perusopetuksessa otetaan huomioon arvokkaana osana tämän hankkeen työtä.

11.4.2024 Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry:n lausunto ylioppilastutkinnon suomi toisena kielenä ja kirjallisuus sekä ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeiden uudistamisesta

Ylioppilastutkintolautakunta uudistaa suomi toisena kielenä ja kirjallisuus sekä ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeita jakamalla yksipäiväiset kokeet kahdelle päivälle kuten suomen tai ruotsin kielen äidinkielen ja kirjallisuuden kokeet ovat. Muutosehdotukset koskevat osittain myös kokeiden rakennetta, tehtäviä ja arviointikriteerejä, ja uudistus lähentää näin suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeita suomen tai ruotsin kielen äidinkielen ja kirjallisuuden kokeisiin. Tämä on perusteltua, sillä oppimäärät ovat lukiokoulutuksessa rinnakkaisia, ja lukion opetussuunnitelman perusteiden uudistuksissa oppimäärien rakenteet ja sisällöt ovat myös lähentyneet toisiaan. Yksipäiväisen kokeen laajentuessa kaksipäiväiseksi myös osallistujien määrä koepäivinä lisääntyy ja tämä tosiasiallisesti vaikuttaa myös koejärjestelyihin sekä tarvittavien valvojien määrään. Koe on edelleen kokonaisuutena työläs arvioitava, joten arvioivien opettajien kuormittumista tulisi pyrkiä vähentämään lisäämällä alustavaan arviointiin osoitettavaa aikaa. Varhaisin ajankohta uudistuneelle tutkinnolle voisi olla kevään 2027 tutkintokerta, jolloin muutoksen tulisi olla tiedossa 1.8.2024 lukion aloittavilla opiskelijoilla. Samoin alustavaa arviointia tekeville opettajille tulee riittävän ajoissa olla tarjolla uudistetusta toisen kielen kokeesta mallikoe tai mallitehtäviä eri tehtävätyypeistä. On tarvetta tarkentaa osallistumisoikeutta suomi toisena kielenä ja kirjallisuus sekä ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeisiin, jotta opiskelijat tulisivat tältä osin yhdenmukaisesti kohdelluiksi. Samalla varmistetaan, että oppimäärän vaihdolla ja hyväksilukemisilla ei tavoitella perusteetonta etua jatko-opintoihin hakeuduttaessa.

24.4.2024 Kannanotto yliopistojen valintakoeuudistukseen

SUKOL ry:n näkemyksen mukaan esitetty valintakokeiden kokonaisuus ei ole toimiva. On mahdollista, että vähemmän opiskellut vieraat lähtötasokielet (saksa, ranska, espanja, italia, venäjä), mahdollisesti myös ruotsi, tulevat ehdotetussa valintakoemallissa syrjäytymään lisää, mikäli esitetty koeaika toteutuu. Muiden oppiaineiden valintakokeissa, joissa hakija voi hakea useaan hakukohteeseen, on vain 0–3 niin sanottua eriytyvää osiota, joten niissä hakija voi hakea useampaan oppiaineeseen tai hakukohteeseen, vaikka koeaika on rajallinen (3 tuntia). Kielissä näitä eriytyviä koeosioita on jopa 13, koska kielitaidon lähtötaso täytyy voida varmistaa. Mikäli kielten kokeet eivät saa lisäaikaa, hakija pystyy käytännössä hakemaan vain yhteen kieleen kerrallaan – ei useaan kohteeseen yhtä aikaa. SUKOLin kanta on, että koska kielissä eriytyviä koeosioita tarvitaan perustellusta syystä enemmän kuin muilla tieteenaloilla, tämä tulee ottaa huomioon ajallisestikin koejärjestelyissä. Yhteinen koe (1 h) + yksi eriytyvä koe (1 h) + toinen eriytyvä koe (1 h) olisi malli, joka kannustaisi osallistumaan kahden kielen eriytyvään kokeeseen. Vielä parempi malli olisi, jos aikaa olisi enemmän (esimerkiksi 5 h), jotta useamman kielen kokeen tekeminen on mahdollista ja jotta malli edes kannustaa tekemään muiden kielten kokeita.

2.5.2024 Kannanotto Jyväskylän yliopiston Humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan suunnitelmaan lakkauttaa espanjan kielen perus- ja aineopintojen tarjoaminen

Suunnitelma osoittaa irrallisuutta alueen omasta koulutustarjonnasta, sillä espanjaa opetetaan laajalti Jyväskylän peruskouluissa ja lukioissa. SUKOL on huolissaan myös muiden kielten opetuksen säilymisestä. Yliopistojen tehtävänä on huomioida valtakunnalliset tarpeet, ja autonomiasta huolimatta yhteistyö voi olla mahdollista esimerkiksi riittävän monipuolisen kieltenopiskelun turvaamiseksi, jotta meillä jatkossakin voi olla päteviä kieliaineiden opettajia. Mikäli haluamme pitää huolta kielivarantomme säilymisestä edes jollakin tasolla, tulee ottaa huomioon, että meillä nyt vähemmän opiskellut kielet tarvitsevat erityistukea. Suomalaisen kielivarannon ylläpitämiseksi ja edistämiseksi on tärkeää kannustaa nuoria opiskelemaan kieliä, ja on hyvin nurinkurista, jos jatko-opintomahdollisuudet katkeavat tai niitä ei ole ollenkaan tarjolla. Kielitaitoiset tulevaisuuden työntekijät ovat merkittävä tekijä myös vientiteollisuudelle, ja Suomen sisällä monikielisyys työpaikoilla on aiempaa runsaampaa. Valtiona Suomella tulisi olla strategia, jolla ylläpidettäisiin ja vahvistettaisiin kansalaisten laajempaa kielitaitoa sekä varmistettaisiin sen saavutettavuus.

21.5.2024 Yliopistojen on kannettava vastuunsa kielikoulutuksen jatkumosta ja laajasta kielivarannosta; SUKOL mukana Kieliverkoston kannanotossa.

Päätökset ja suunnitelmat vähentää yliopistojen kieltenopetusta ovat lyhytnäköisiä yksilöiden koulutuspolkujen, korkeakoulujen vetovoimaisuuden ja laajemmin yhteiskunnan kielivarannon kannalta. Korkeakoulut ovat velvollisia tarjoamaan tutkintoihin kuuluvia kieliopintoja, joten budjettien kiristyessä ollaan valitettavasti valmiita leikkaamaan vapaaehtoisesti opiskeltavista kielistä. Monet opiskelijat saattavat herätä monipuolisen kielitaidon tarpeeseen ja työelämän vaatimuksiin vasta korkea-asteella. Opettajat ja tutkijat ovat aidosti huolissaan kieltenopetuksen tilasta: miten käy Suomen kielivarannon, osaavatko Suomessa asuvat monipuolisesti eri kieliä nyt ja tulevaisuudessa? Kyseessä on noidankehä, jossa kielivalintojen kaventuminen kulkee käsi kädessä opettajankoulutuksen kanssa. Jos yliopistoissa ei kouluteta monipuolisesti aineenopettajia eri kieliin, uhkana on nykyisestä entisestään vahvistuva tilanne, jossa koulutuspolun eri vaiheissa opiskellaan vain englantia ja ruotsia. Tämä trendi heijastuu jo nyt yliopistojen kielten pääaineopintojen hakijamääriin. Suomessa on kuitenkin varmistettava kaikille mahdollisuus opiskella monipuolisesti kieliä eri koulutusasteilla ja läpi koulutuspolun yhteiskunnan monikielisyyden takaamiseksi. Globaalissa maailmassa on pienen kansan etu osata monipuolisesti eri kieliä, eikä kieltenopiskelu voi olla vain harvojen etuoikeus. Kielten opetuksesta leikkaaminen on arvovalinta. Yliopistoilla on suuri autonomia ja siten myös vastuu tekemistään päätöksistä.

4.6.2024 lausunto lukioon liittyvistä lakiesityksistä

1. Oppimisen tuki: Jaamme Suomen lukioiden erityisopettajien yhdistys SLEO ry:n lausunnon näkemyksiä muun muassa siitä, että lukioon hyväksyttävillä tulee olla riittävät edellytykset suoriutua lukion oppimäärän opinnoista ja että lukiolakiin ei saa muotoilla epärealistista koulutuslupausta. Lukion erityisopetus tulee säilyttää tasavertaisesti kaikkien lukio-opiskelijoiden oikeutena, ja se tulee resursoida niin, että jatkumo on varmistettu. Raja aineenopetuksen ja erityisopetuksen välillä on säilytettävä ja nykyisiä kelpoisuusehtoja kunnioitettava. Esitetty hallinnollinen päätös on prosessina täysin turha ja aikaa viepä eikä se tuo mitään uutta jo käytössä oleviin tuen muotoihin. Tiedot tukitarpeista tulee saada siirtymään rajoitteitta perusopetuksesta toiselle asteelle, jotta jouheva ja oppimista tukeva siirtymä on mahdollinen. Parhaan tuloksen saavuttamiseksi oppimisen tuen ja ohjauksen kokonaisuuden tulisi olla ennaltaehkäisyssä.

2. Lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmä: Pienten lukioiden korotuksen uudistaminen ei toteuta tavoitetta lukiokoulutuksen saavutettavuuden parantamisesta. Pienten lukioiden tuki on merkittävä tekijä lukioverkon kattavuuden säilyttämisessä. Ehdotetussa muodossa uudistus kuitenkin heikentää pienehköjen haja-asutusalueella sijaitsevien lukioiden toimintaedellytyksiä. Katsomme siis, että uudistus johtaisi todellisuudessa lukio-opiskelun saavutettavuuden heikkenemiseen.

3. Englanninkielinen ylioppilastutkinto: SUKOL ry ei tässä muodossa ja näine perusteluineen kannata uudistusta. Englanninkielinen ylioppilaskoe edellyttää ehdottomasti englanninkielistä lukiokoulutusta, ja koulutuksen järjestäjän on tarjottava silloin opiskelijoille valtakunnalliset pakolliset ja syventävät kurssit englanniksi, koska koetta ei voi suorittaa ilman kunkin oppiaineen käsitteiden osaamista englanniksi. Tämä taas on taloudellisesti järkevää vain suurissa kaupungeissa. Suomessa on jo melko kattava IB-lukioiden verkosto, ja näiden englanninkielistä lukiokoulutusta ja tutkintoa tulisi paremmin hyödyntää myös englanninkielisen ylioppilastutkinnon perusteluissa kuvatun opiskelijaryhmän kohdalla. Englanninkielinen lukiokoulutus ja ylioppilastutkinto olisi tarkoitettu henkilöille, joiden kielitaito ei riitä näiden suorittamiseen suomen tai ruotsin kielellä. Suomea tai ruotsia (riittävästi) taitamattomien opiskelijoiden englannin kielitaidon taso pitäisi jollakin tavalla testata – ei voi automaattisesti olettaa, että kuka tahansa selviytyy lukio-opinnoista ja ylioppilastutkinnosta englanniksi, jos hän ei selviydy niistä suomen tai ruotsin kielellä. Kuka testaa, miten, milloin, ja mistä tähän saadaan resurssit? Haasteita tuottaa myös aineenopettajien rekrytointi ja materiaalien hankkiminen. Opettajalla on oltava erinomainen englannin kielen taito, ja hänen on saatava antamastaan opetuksesta kielilisä. Suomalaiseen opetussuunnitelmaan sopivia englanninkielisiä opetusmateriaaleja ei ole tarjolla, eikä opettajia voi velvoittaa etsimään, valitsemaan ja muokkaamaan englanninkielisiä oppimateriaaleja ilman, että heille maksetaan siitä asianmukainen korvaus. Englanninkielisen ylioppilastutkinnon kustannukset herättävät huolta, sillä koemuoto on tarkan rajauksen myötä vain pienen opiskelijaryhmän saavutettavissa. Siksi kustannuksia ei pidä sälyttää kaikille ylioppilastutkinnon suorittajille, vaan englanninkielisen ylioppilastutkinnon järjestämiseen pitää tulla erillinen rahoitus. Koe ei saa korottaa perinteiseen tutkintoon osallistuvien koekohtaisia maksuja.

4. Lukiokoulutus ja ylioppilastutkinto: SUKOL ry suhtautuu pääsääntöisesti myönteisesti lukiodiplomien tuloon osaksi ylioppilastutkintoa. Taito- ja taideainekokeen ottaminen osaksi ylioppilastutkinnossa suoritettavia pakollisia viittä koetta siten, että sillä voitaisiin korvata matematiikan, toisen kotimaisen kielen, vieraan kielen tai reaaliaineen koe, ei kuitenkaan näkemyksemme mukaan tue lukion asemaa yleissivistävänä oppilaitoksena. Korostamme huolta kapenevasta opetussuunnitelmapohjaisesta kielivarannosta ja kielten ylioppilaskokeiden tulevaisuudesta, mikäli tämä uudistus toteutuu. Mikäli taito- ja taideaineiden ylioppilaskoe halutaan tuoda osaksi kaikkien suoritettavaa ylioppilastutkintoa, tulee pakollisten aineiden määrä nostaa kuuteen.

3.1 Koulutuspoliittinen yhteistyö

Liitto jatkoi aktiivista vaikuttamista ja yhteistyötä muun muassa eduskunnan, opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen, Ylioppilastutkintolautakunnan, LUKKI-hankkeen, Kesälukioseuran, Kieliasiantuntijat ry:n, Suomen lukiolaisten liiton ja eri pedagogisten järjestöjen kanssa.

SUKOL ry:n jäsenenä Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen koordinoimassa valtakunnallisessa Kielikoulutuspolitiikan verkoston ohjausryhmässä 2021–2024 on puheenjohtaja Outi Vilkuna ja varajäsenenä Eija Venäläinen. Ohjausryhmä tapasi toimintakauden aikana kaksi kertaa ja järjesti Kieliparlamentin 18.4.2024 Helsingissä teemasta ”Kielet kestävän kehityksen ytimessä”, sillä Kieliverkoston vuoden 2024 teemana on kestävä kehitys ja kielikoulutus. Parlamenttiin osallistui noin 70 kielikoulutuksen asiantuntijaa.

Aineopettajaliiton Kari Jukarainen edusti kieliyhdistyksiä Ylioppilastutkintolautakunnan lukioyhteistyöryhmän kokouksessa.

Kesälukioseuran hallituksessa liittoa edusti Kari Jukarainen, joka toimi hallituksen puheenjohtajana.

Liitto on muistanut muita pedagogisia järjestöjä sekä yhteistyökumppaneitaan niiden merkkipäivinä.

3.2 Tapaamiset ja liiton edustaminen eri tilaisuuksissa

26.–27.9.2023 Euroopan kielten päivä 2023

SUKOL oli mukana Euroopan komission Suomen-edustuston järjestämissä tilaisuuksissa 26.–27.9.

Euroopan komission Suomen-edustusto järjesti 26.–27. syyskuuta Euroopan kielten päivän tapahtumia yhteistyössä eri EU-maiden suurlähetystöjen ja kieli-instituuttien sekä Helsingin keskustakirjasto Oodin, Svenska nu -verkoston, SUKOLin, Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton SKTL:n ja Pohjoismaisen kulttuuripisteen kanssa.

26.9.2023 järjestettiin koululaisille ja opiskelijoille tarkoitettu kielikahvila Helsingin keskustakirjasto Oodissa. SUKOLin pöytää tilaisuudessa piti projekti- ja koulutussihteeri Jenna Latvala-Suominen. Kielipäivän iltaa juhlistettiin edelleen Oodissa monikielisellä runotilaisuudella ja paneelikeskustelulla. Näissä läsnä oli SUKOLista toiminnanjohtaja Anna Halme.

27.9.2023 oli vuorossa Hanasaaren kulttuurikeskuksessa seminaari kieltenopettajille ja monikielinen kielten päivän konsertti. Toiminnanjohtaja Halme osallistui konserttitilaisuuteen.

30.9.2023 Tag der deutschen Sprache 2023

Saksanopettajille tarkoitetussa tilaisuudessa järjestettiin materiaalinäyttely, jossa SUKOL oli mukana. Liittoa ja sen tuottamia materiaaleja esitteli tilaisuudessa projekti- ja koulutussihteeri Jenna Latvala-Suominen. Tag der deutschen Sprache on Suomen Saksanopettajat ry:n ja Suomi–Saksa Yhdistysten Liitto SSYL:n yhdessä järjestämä vuosittainen koulutustapahtuma, jossa opettajille on tarjolla luentoja, työpajoja ja ”Messe” eli näyttelytilaisuus. Näyttelyssä erilaiset yhteisöt esittelevät saksan kieleen, saksankielisten maiden kulttuuriin ja saksan opettamiseen liittyvää toimintaansa.

3.11.2023 Opetushallitus yhteistyötahoineen järjesti koulutuksen Helsingin ranskalais–suomalaisella koululla 3.11.

Tapahtuma oli suunnattu kaikkien kouluasteiden kieltenopettajille, ja sitä järjestämässä olivat Opetushallituksen lisäksi LUKKI-verkosto, Kieliverkosto, Helsingin ranskalais-suomalainen koulu, Suomalais-venäläinen koulu, Helsingin eurooppalainen koulu, l’Institut français de Finlande, Goethe-Institut, Suomi–Venäjä-seura, Svenska nu ja SUKOL. Koulutuspäivään saattoi osallistua paikan päällä Helsingin ranskalais–suomalaisessa koulussa tai osittain seuraamalla suoratoistoa pääpuhujien esityksistä ja paneelikeskustelusta. SUKOL osallistui oppimateriaalinäyttelyyn. Liittoa edusti tilaisuudessa toiminnanjohtaja Anna Halme.

15.1.2024 Teemahaastattelu kieltenopetuksen nykytilasta ja kehittämistarpeista Suomessa

SUKOLin edustajat osallistuivat asiantuntijahaastatteluun. Tutkijaryhmä työstää selvitystä kieltenopetuksen nykytilasta ja kehittämistarpeista Suomessa Opetushallituksen ja ajatushautomo Magman toimeksiantona. Laajan verkkokyselyaineiston keräämisen lisäksi selvitystyön tekijät kutsuvat alan toimijoita ja asiantuntijoita osallistumaan teemahaastatteluihin. 15.1.2024 pidetyssä haastattelussa SUKOLia edustivat puheenjohtaja Outi Vilkuna ja toiminnanjohtaja Anna Halme. Tutkijaryhmästä paikalla olivat Jenni Alisaari ja Mikaela Björklund. Haastattelun aiheet liittyivät monipuolisesti kieltenopetuksen nykytilaan ja tulevaisuuteen. Haastattelussa pohdittiin myös, millaisia ristiriitoja on aiemmin tehdyissä selvityksissä ehdotettujen kielenopetuksen kehittämistoimenpiteiden ja tällä hetkellä toteutuvan kielenopetuksen välillä ja miten opettajankoulutusta tulisi kehittää. SUKOLin edustajat toivat vahvasti esiin näkemyksensä siitä, että kielen ja kulttuurin opetusta tarvitaan jatkossakin ja että opetustyöhön tarvitaan päteviä ammattilaisia. Haastattelussa nostettiin esiin rehtorin ja kunnan rooli kieltenopetuksessa ja sen tulevaisuudessa.

24.1.2024 Helsingin yliopiston kieltenopetuksen alumni- ja opiskelijatapahtuma

Varapuheenjohtaja Minna Närvä oli SUKOLin edustajana alumnitapahtuman paneelissa, johon kuuluivat Anu Halvari Opetushallituksesta, Kaisa Hahl Helsingin yliopistolta, Martti Mery Viikin normaalikoulusta ja Minna Närvä SUKOLista. Paneeli keskusteli tulevaisuuden kielitietoisuudesta.

13.3.2024 Tapaaminen kieltenopetuksen ajankohtaisista asioista 13.3.2024

Etätapaamiseen osallistuivat opetusministerin erityisavustaja Lisa Palm sekä Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry:n puheenjohtaja Outi Vilkuna ja toiminnanjohtaja Anna Halme. SUKOLista oli etukäteen toimitettu ministeriöön tapaamisen aiheita ja liiton näkemyksiä niistä. Tapaamisessa keskusteltiin seuraavista aiheista:

• perusopetuksen A1-kielivalintojen monipuolistaminen ja A2-kielten tarjonta
• kuka opettaa kieliä alakoulujen vuosiluokilla 1–6?
• yleissivistävän koulun kaventunut kieltenopiskelu vaikuttaa yliopisto-opintoihin hakeutumiseen
• Peruskoulun tulevaisuustyö -hanke 1.2.2024–31.12.2025: SUKOLista on oltu suoraan yhteydessä työryhmään ja saatu vastakaikua, joten toiveena on, että kieltenopetuksen asiantuntemusta tullaan kuulemaan työryhmän työssä
• toisen kotimaisen tilanne on hälyttävä jopa ruotsinkielisissäkin kouluissa
• etäopetuksen lisääminen (mainittu myös hallitusohjelmassa)

14.3.2024 Tampereen yliopiston opiskelijatapaamisessa toiminnanjohtaja Anna Halme esitteli liiton toimintaa ja vastasi opiskelijoiden kysymyksiin etäyhteyden avulla. Läsnä paikan päällä paikallisyhdistyksen toimintaa esittelemässä oli Pirkanmaan kieltenopettajat ry:n edustaja, SUKOLin hallituksen jäsen Leena Pulli.

3.4.2024 3.4.2024 Kielilähettiläät ry:n 5-vuotisjuhla

Kielilähettiläät ry juhlisti 5-vuotista toimintaansa Helsingissä yhteistyökumppaneidensa kanssa. Toiminnanjohtaja Anna Halme osallistui juhlaan SUKOLin edustajana. SUKOL on välittänyt tietoa Kielilähettiläiden toiminnasta jäsenilleen muun muassa Tempus-lehden sivuilla. Kielilähettiläille on myös myönnetty Vuoden kieliteko -palkinto vuonna 2022.

15.4.2024 Aineopettajaliiton ja OAJ:n erityisasiantuntijoiden tapaaminen

Aineopettajaliitto AOL oli kutsunut OAJ:n erityisasiantuntijoita tapaamiseen, johon osallistui myös OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto. SUKOLin puheenjohtaja osallistui tapaamiseen ja toi esiin kieltenopettajien kantoja. Hän nosti esille Jyväskylän yliopistossa keväällä 2023 valmistuneen tutkimuksen, jonka mukaan nuoret arvostavat monipuolista kielitaitoa ja haluavat oppia kieliä laajentaakseen maailmankuvaansa; motivaatiota kielten opiskeluun kyllä on, joten syyt kielivalintojen kapenemiseen löytyvät muualta. AOLin hallituksen edustaja Kari Jukarainen ja Outi Vilkuna totesivat yhdessä valtakunnallisen tilannekuvan vaikuttavan siltä, että ainoa aidosti vaikuttava toimi saattaa tässä tilanteessa olla pakko esimerkiksi lainsäädännön tai rahoituspohjan ohjauksen kautta, jos A1- ja A2-kielten tarjontaa halutaan monipuolistaa.

18.4.2024 Kieliparlamentti 2024: Kielet kestävän kehityksen ytimessä

Kieliverkosto järjesti 14. valtakunnallisen Kieliparlamentin Helsingissä. SUKOLia edusti puheenjohtaja Outi Vilkuna. Tapahtuman teemana oli ”Kielet kestävän kehityksen ytimessä”, ja siihen osallistui noin 70 kielikoulutuksen asiantuntijaa.

25.4.2024 puheenjohtaja Outi Vilkuna osallistui etänä Turun yliopiston kieltenopettajaksi opiskelevien tilaisuuteen ja esitteli liiton toimintaa.

26.4.2024 puheenjohtaja Outi Vilkuna esitteli liiton toimintaa Helsingin yliopistolla kieltenopettajaksi opiskeleville Viikin norssin etätapaamisessa.

6.5.2024 Kielet, kriisit ja turvallisuus -paneelikeskustelu

Osana Kielitieteen päivien juhlavuoden ohjelmaa maanantaina 6.5.2024 Jyväskylän yliopiston Lähde-rakennuksessa järjestettiin suurelle yleisölle suunnattu paneelikeskustelu. Siinä pureuduttiin kielitaidon ja kulttuuriosaamisen merkitykseen nykyisessä maailmantilanteessa ja pohdittiin, mitä kielitaito tarkoittaa yhteiskunnan turvallisuuden ja kansainvälisissä verkostoissa menestymisen kannalta. Aiheesta keskustelemaan oli kutsuttu eri alojen asiantuntijoita, ja SUKOLia edusti puheenjohtaja Outi Vilkuna. Todettiin, että kieli- ja kulttuuritaidot ovat osa strategista huoltovarmuutta. Jo nytmoniin tehtäviin ei ole riittävästi tai kilpailuksi asti hakijoita kielitaitovaatimusten takia, vaikka vaatimukset eivät olisi kovin korkealla tasolla. Suomen edun kannalta on olennaista, että koulutusjärjestelmämme pystyisi tuottamaan riittävän määrän asiantuntijoita, joilla on vahva kieli- ja kulttuuriosaaminen. Nyt kehitys menee päinvastaiseen suuntaan. Kielikoulutuksen supistukset kaikilla asteilla ovat ristiriidassa työelämän kasvavien kieli-, kulttuuri- ja viestintätarpeiden kanssa. Outi Vilkuna nosti esille rakenteellisia esteitä, joita on monimuotoisemman kielenopetuksen mahdollistamisen tiellä.

7.5.2024 Kieliä kaikille – Kielitaitopaneeli 2024: ”Miten koulutuksellista tasa-arvoa voidaan kehittää kunnissa ja koulutuksen rakenteissa?”

Etänä järjestetyn kielitaitopaneelin aihe kumpusi kielitaidon yksipuolistumisesta ja heikentymisestä, josta liitossa ja koko yhteiskunnassa kannetaan kasvavaa huolta. Kielitaidon puutteilla on vaikutuksia tasa-arvoiseen työelämään sijoittumiseen, ja työnantajien näkökulmasta se vaikuttaa kielitaitoisen ja osaavan työvoiman saatavuuteen ja yritysten kilpailukykyyn kansanvälisillä ja eurooppalaisilla markkinoilla. Tilanne on huolestuttava myös laaja-alaisemman kulttuuritietouden, suvaitsevaisuuden ja maailmankansalaisuuden näkökulmista. Ratkaisun avaimet kielitaidon monipuolisuuden lisäämiseen ovat SUKOLin näkemyksen mukaan nimenomaan aloitusvaiheen monipuolissa valinnoissa, joita tuetaan valtiovallan taholta. Kielipolkujen toteutuminen tulisi turvata opetuksen järjestäjien yhteistyönä perusopetuksesta toiselle asteelle ja jatko-opintoihin. Päivänpolttava aihe kiinnosti: ilmoittautunutta yleisöä oli noin 120. Panelisteina olivat seuraavat henkilöt: Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen johtaja, tutkimusprofessori Taina Saarinen;  Jyväskylän yliopistoon kuuluvan Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen kasvatustieteiden yliopistonlehtori Raisa Harju-Autti; Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Sjöström; Helsingin kaupungin Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan edustajat Satu Koistinen ja Jenni Kohl; Tampereen kaupungin kielten lehtori, SUKOLin hallituksen jäsen Leena Pulli; Hyvinkään kaupungin kieltenopettaja Päivi Mäkinen; Limingan sivistysjohtaja Päivi Mäki. Puheenjohtajana toiminut SUKOLin varapuhenjohtaja Minna Närvä päätti paneelin yleisön esiin nostamaan toivomukseen: käynnistetään vihdoin kansallisen kielitaitostrategian laatiminen!

24.5.2024 Aineopettajaliiton järjestämä tapaaminen

Aineopettajaliiton jäsenjärjestöjen puheenjohtajat oli kutsuttu Opetushallituksen Jarkko Niirasen kanssa tapaamiseen, jossa SUKOLia edusti varapuheenjohtaja Minna Närvä. Tapaamisessa keskusteltiin eri asteiden ajankohtaisista kysymyksistä: lukiokoulutuksen uudistamiseen liittyvistä esityksistä, peruskoulun oppimisen tuen kokonaisuudistuksesta sekä 2. ja 3. luokan nivelvaiheeseen toivotuista arviointikriteereistä ja minimiosaamistakuusta. B1-lisätunti tulee 7., 8. ja 9. luokalle 1.8., ja tässä huolena olivat lisäyksen käytännön järjestelyt eri puolilla maata. Minna Närvä toi esiin kieltenopettajien muita huolenaiheita: kielivarannon kapenemisen, kieltenopettajien työllisyyden ja esimerkiksi lukioiden puolikkaiden kurssien tilanteen. Tilaisuudessa keskusteltiin myös ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän ja tarjonnan vireillä olevista uudistuksista.

24.5.2024 YTL:n ja kieltenopettajien kevättapaaminen

Tapaamisessa keskusteltiin ylioppilastutkinnon uudistamisesta ja käytiin läpi kokemuksia pitkän kielen kirjoitelman muuttuneesta arvostelusta. Osallistujia oli Ylioppilastutkintolautakunnasta ja kieliyhdistyksistä. SUKOLia edustivat puheenjohtaja Outi Vilkuna ja toiminnanjohtaja Anna Halme. YTL:n pääsihteeri Tiina Tähkän mukaan puhumisen osakoe saadaan todennäköisesti portaittain pitkien ja keskipitkien kielten kokeisiin mutta uudistus edellyttää vielä paljon suunnittelua. Pitkän kielen kirjoitelman uusi arvostelukriteeristö on ollut käytössä kahdella tutkintokerralla. YTL:n kielivaliokunnan ja saksan jaoksen edustaja Pasi Pirttisaari  kertoi, että kevään 2024 tutkinnosta ei ollut vielä analyyseja mutta syksyn 2023 arvostelua oli tutkittu vertaamalla kolmeen edeltäneeseen tutkintokertaan ja tulokset olivat olleet rohkaisevia. Arvostelun yhdenmukaisuus parani, ja kahta parasta pistemäärää annettiin enemmän kuin aikaisemmin. Tapaamisessa keskusteltiin vilkkaasti alustavan arvostelun pistemäärien muuttamisesta ja kentän kriittisistä äänistä. Ylioppilastutkintolautakunnasta korostettiin, että kakkossensoria käytetään hyvin herkästi.

4. Tunnustukset

Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry myönsi Vuoden kieliteko 2023 -palkinnon Yleisradion Kielimatkaajat-sarjalle. Palkitsemisellaan SUKOL ry haluaa nostaa esiin sarjan positiivista kieliasennetta, joka tukee erinomaisesti myös koulujen kielivalintoja ja kieltenopetusta.

Ohjelman ovat käsikirjoittaneet Ville Mononen ja Susanna Volanto Yleisradion lasten toimituksesta. He molemmat toivovat, että ohjelma rohkaisee monipuolisiin kielivalintoihin koulupolulla jo A1-kielestä lähtien. Kielimatkaajat-sarja (https://areena.yle.fi/1-63546446) on suunnattu lapsikatsojille, ja siinä esitellään englannin, espanjan, italian, kiinan, ranskan, ruotsin, saksan ja venäjän kieltä lapsia kiinnostavien aiheiden avulla.

SUKOLin palkintoperusteissa korostetaan sitä, että Kielimatkaajat-sarjan kautta kaikki Suomen lapset voivat oppia eri kielistä ja kulttuureista. Sarja osoittaa, että kielistä voi iloita ja nauttia! Taustatiimin kieltenopettajien asiantuntemuksen ansiosta opeteltava aines ja vaativuustaso ovat lapsille juuri sopivia. Kielimatkaajat herättää lapsikatsojien kiinnostuksen eri kieliin ja kulttuureihin ja toivottavasti kannustaa lapsia ja vanhempia monipuolisiin kielivalintoihin koulupolun varrella.

SUKOLin myöntämän Vuoden kieltenopettaja -tunnustuksen sai lukion englanninopettaja Markku Perälä, joka on yli kymmenen vuoden ajan koostanut kaikille avointa sivustoaan Maxx Perälä’s Treasure Trove of English Materials (https://markkuperala.com). Sivusto muun muassa auttaa lukiolaisia valmentautumaan pitkän englannin haastaviin ylioppilaskokeisiin. Treasure Trove on tuttu lähes kaikille suomalaisille englanninopettajille, ja monet sisällöt ovat sovellettavissa muidenkin kielten opettamiseen. Sivuston materiaali on laadukasta, opetuskäyttöön soveltuvaa ja hauskaa. Sivustokäyntejä on 1,7 miljoonaa, ja etusivulla julkaistut otteet opiskelija- ja opettajapalautteista puhuvat puolestaan. Perälä on tehnyt työuransa Kiimingin lukion englanninopettajana. Hänen tavoitteenaan on ollut saada nuoret nauttimaan englannin kielestä ja luottamaan itseensä kielenkäyttäjinä.

FIPLV Award -palkinto myönnettiin tamperelaiselle kieltenopettajalle ja kielikoulutuksen kehittäjälle Outi Verkamalle. Palkitsemisen perusteena oli poikkeuksellinen ja pitkäaikainen vaikuttaminen kielten opetukseen ja oppimiseen sekä aktiivinen kieltenopettajajärjestössä toimiminen.

Lisäksi SUKOL ry palkitsi Jaakko Laaksosen kiitokseksi pitkästä työstä kieltenopetuksen hyväksi hopeisella Pro lingua -mitalilla ja liiton kunniajäsenyydellä.

5. Koulutus

23.8.2023 SUKOL järjesti jäsenille lukuvuoden aloitukseksi  ilmaisen Loisto!-koulutuksen, jossa keskityttiin itsemyötätuntoon ja sen vahvistamiseen. Puhujana toimi ratkaisukeskeinen valmentaja, perusopetuksen rehtori Minna Kartano. Osallistujia oli 71.

5.9.2023 järjestettiin etäkoulutus yo-pisteityksestä. Koulutuksessa keskityttiin pitkän ruotsin, saksan ja ranskan kirjoitelmien uudistuneisiin pisteityksiin pienryhmissä. Kouluttajina toimivat Raili Hildén, Pasi Pirttisaari ja Juha Karvonen. Osallistujia koulutuksessa oli yhteensä 114.

Lokakuun etäkoulutus aiheesta ”Vapaan sivistystyön osaamisperusteisuus” jouduttiin perumaan liian vähäisen ilmoittautujamäärän takia.

16.11.2023 järjestetyn etäkoulutuksen aiheena oli tekoälyn hyödyntäminen kieltenopetuksessa. Kouluttajana toimi kieltenopettaja Petteri Hyvönen Naantalin lukiosta. Osallistujia oli 215.

12.1.2024 järjestettiin työnhakukoulutus SUKOLin toimiston tiloissa. Koulutukseen osallistui viisi jäsentä. Työnhakukoulutus on suunnattu työtä hakeville SUKOLin jäsenille, ja siihen sisältyy harjoituksia ja ennakkotehtävä, josta osallistujat saavat palautteen. Kouluttajina toimivat kieltenopettajataustaiset rehtorit Kari Jukarainen ja Taina Salonen.

30.1.2024 etäkoulutuksen aiheena oli jälleen yo-pisteitys. Koulutus oli sisällöltään syksyn koulutusta laajempi. Kouluttajina toimivat Raili Hildén, Pasi Pirttisaari ja Juha Karvonen. Osallistujia koulutuksessa oli yhteensä 33.

13.3.2024 pidettiin etäkoulutus aiheesta ”Käytännön vinkkejä eriyttämiseen peruskoulussa”. Kouluttajana toimi Vuoden kieltenopettaja 2022 Maarit Rainio Turun yliopiston Rauman normaalikoulusta. Osallistujia oli 73.

19.–20.4.2024 SUKOLin valtakunnallisten kevätkoulutuspäivien paikkana oli Oulu. Päivän pääluennon piti Oulun yliopiston opettaja Heli Kiema Junes aiheesta ”Nuorten mielenterveys ja älylaitteiden vaikutus kehittyviin aivoihin”. LUKKI-verkosto tuki osallistujia kattamalla majoituskuluja. Osallistujia oli 97, joista vapaapaikkalaisia oli 4. Kun järjestäjät, kouluttajat ja näytteilleasettajat lasketaan mukaan, paikalla oli yhteensä 131 henkilöä.

7.5.2024 SUKOL järjesti osallistujille maksuttoman paneelikeskustelun verkossa. Keskustelun aiheena oli  ”Miten koulutuksellista tasa-arvoa voidaan kehittää kunnissa ja koulutuksen rakenteissa?” SUKOLin varapuheenjohtaja Minna Närvä veti paneelia, jossa keskustelijoina oli kahdeksan asiantuntijaa. Keskustelua seurasi 103 osallistujaa.

Liiton järjestämien koulutusten lisäksi piiriyhdistykset tarjosivat omia koulutuksiaan.

6. Viestintä

Toimintakauden aikana toteutettiin liiton uutta viestintästrategiaa ja laadittiin viestintätyöryhmässä viestintäsuunnitelma, mediasuunnitelma ja sosiaalisen median toimintaohjeet.

Jäsenlehti Tempus ilmestyi toimintakauden aikana neljä kertaa. Tempusta julkaistaan postitse lähetettävän lehden lisäksi sähköisenä näköislehtenä, joka ilmestyy Issuu-palvelussa ja linkitetään jäsensivuille kaksi viikkoa lehden varsinaisen ilmestymispäivän jälkeen.

Jäsenille suunnattu uutiskirje lähetettiin sähköpostitse kerran kuukaudessa. Heinäkuussa uutiskirje ei ilmesty.

Jäsenyhdistyksille tiedotettiin jäsensivuston ja sähköpostin välityksellä sekä puheenjohtaja- ja sihteeritapaamisissa.

Liiton muita viestintäkanavia olivat Facebook, Instagram ja LinkedIn. Instagramiin saatiin vuodenvaihteesta 2023–2024 alkaen uusiksi päivittäjiksi toimiston lisäksi aktiivisia jäseniä, niin kutsuttuja sukolsomettajia, jotka tuottavat sisältöä kieltenopettajan arjesta eri puolilla Suomea.

Verkkosivu-uudistus saatettiin loppuun. Uudistus toteutettiin, koska julkaisujärjestelmän palveluntarjoja oli ilmoittanut, että järjestelmän ylläpito loppuu vuoden 2023 aikana.

SUKOL jatkoi Koodiviidakon ePressi-tiedotejakotyökalun käyttöä toimintakauden aikana. Tiedotteita julkaistiin yhteensä 13, ja osa niistä käännettiin ruotsiksi.
20.9.2023 Todistusvalintauudistus kieltenopetuksen näkökulmasta – Revisionen av betygsurvalet ur språkundervisningens synvinkel
25.9.2023 Euroopan kielten päivä – Europeiska språkdagen 2023
9.10.2023 Kansalaisopistojen koulutusleikkaukset ovat uhka kielivarannolle – Nedskärningar i medborgarinstituten utgör ett hot mot språkkunskaper
17.10.2023 Opettajien kurjistuva Suomi
11.11.2023 Englannin aarrearkku toi opettajalle palkinnon
11.11.2023 Vuoden kieliteko vie matkalle kielten maailmaan
28.11.2023 Tekoäly vai tukiäly?
22.4.2024 Nollasta on vaikea vähentää – Det är svårt att minska från noll
2.5.2024 Espanjan opetus säilytettävä Keski-Suomessa
3.5.2024 Nuoret haluaisivat opiskella kieliä – koulun rakenteet ovat este – Ungdomar vill lära sig språk – skolans strukturer är ett hinder
7.5.2024 Onko perusopetuksen arviointi yhdenvertaista? – Är bedömningen i den grundläggande utbildningen jämlik?
17.5.2024 Mistä tulevaisuuden kielten taitajat?
21.5.2024 Kieliä kaikille – Kielitaitopaneeli 2024 – Språk för alla – Språkkunskapspanelen 2024

SUKOL oli mukana Educa-tapahtumassa pedagogisten opettajajärjestöjen yhteisessä Opettajan olohuoneessa 24.–25.1.2024. Lauantaina 25.1. järjestettiin perinteinen puheenjohtajatunti, jonka aikana osa kieliyhdistysten puheenjohtajista tai heidän varahenkilöistään oli messukävijöiden tavoitettavissa SUKOLin ständillä. SUKOLin ja Äidinkielen opettajain liiton yhteisessä ohjelmassa kieltenopettaja Tiina Salomaa haastatteli kirjailija Anna Soudakovaa.

Liitto lähetti kieltenopiskelua ja jäsenhankintaa tukevaa materiaalia seuraaviin tilaisuuksiin: Pirkanmaan kieltenopettajien tilaisuus, tarroja, lehtiä ja esitteitä; Tampereen normaalikoulu, harjoittelijoita varten tarroja, lehtiä ja esitteitä; Vasa övningsskola, harjoittelijoita varten lehtiä ja esitteitä.

7. Materiaalipalvelu

Materiaalipalveluja hoiti Sukol-Palvelu Oy, joka tuotti kevääksi 2024 peruskoulun yhdeksännen luokan valtakunnallisia kokeita englantiin, ruotsiin, ranskaan, saksaan ja espanjaan. Valtakunnallisen kokeen sähköistäminen eteni kaikkiin kielten valtakunnallisiin kokeisiin. Koe oli mahdollista tulostaa pdf-muodossa ja teettää niin kutsuttuna ”paperikokeena”.

Palautteen yhteydessä kerättiin kokeiden pisteet ja laadittiin valtakunnalliset tulosjakaumat.

Sukol-Palvelu Oy:n hallituksessa olivat Minna Närvä (pj), Olli Eloranta ja Maria Virokannas. Liittoa edusti yhtiökokouksessa Outi Vilkuna.

Kieliä? – Kyllä kiitos! -tuotteita myytiin verkkosivustolla ja tilaisuuksissa. Myös liiton Pro lingua -mitaleja myytiin edelleen.

8. Kansainvälinen toiminta

SUKOL kuuluu kansainväliseen kieltenopettajien kattojärjestöön (FIPLV) ja sen alajärjestöön Nordic-Baltic Regioniin (NBR).

Puheenjohtaja Vilkuna toimitti SUKOLin osuuden NBR:n uutiskirjeeseen 4 kertaa toimintakauden aikana ja toimii NBR:n hallituksen puheenjohtajana kaudella 1.9.2023–30.8.2025. NBR:n hallitus kokoontuu etänä kolmen kuukauden välein.

Puheenjohtaja osallistui FIPLV World Assemblyyn etänä 26.5.2023 ja 14.6.2024.

Vuoden 2025 NBR-konferenssi päätettiin pitää Helsingissä. Perjantaina 25.4. on kouluvierailuja ja illanvietto, ja varsinainen konferenssipäivä järjestetään lauantaina 26.4. Kulosaaren yhteiskoulun tiloissa. Konferenssin pääteema on Languages Mediating Culture and Mutual Understanding. Alateemoja ovat muun muassa tekoäly, robotiikka, opettaja/humanismi ja teknologia, kulttuuriteemat ja opettajan rooli – teemoja on avattu englanniksi  Call for papers -sivulla. Konferenssin pääkieli on englanti, mutta ohjelmaa toivotaan myös muilla yleisesti opetettavilla, suurilla eurooppalaisilla kielillä.

9. Hallinto

9.1 Liittokokous

Liittokokous pidettiin 11.11.2023 ravintola Ratamestarin tiloissa Helsingin Itä-Pasilassa. Liittokokouksessa valittiin uudet hallituksen jäsenet kaudelle 1.7.2024–30.6.2027

9.2 Hallitus

Toimintakauden aikana hallitus kokoontui kahdeksan kertaa ja osallistui sähköpostineuvotteluihin useaan otteeseen. Hallituksen ja työvaliokunnan esityslistat ja pöytäkirjat olivat hallituksen jäsenten ja varajäsenten saatavilla sähköisessä muodossa jäsensivustolla tammikuuhun 2024 asti ja jäsenrekisterin Tiedostot-osiossa tammikuusta 2024 alkaen.

Hallituksen varsinaiset jäsenet 1.1.2021–30.6.2024:
Outi Vilkuna, puheenjohtaja (1.1.2020–30.6.2023 ja 1.7.2023–30.6.2026) ra; pk 7–9, lu
Therese Almén ra; lu
Annukka Kurvinen en, ru; lu
Anna-Maija Mäkinen en, ru; lu
Minna Närvä ru, sa; pk 7–9, lu
Tiina Primietta ra, en; pk 7–9
Leena Pulli en, ru; pk
Eija Venäläinen en; lu
Marcus Wallin (ent. Ellonen) en; pk, lu

Hallituksen varajäsenet 1.1.2021–30.6.2024:
Jaana Chan (12.11.2022–30.6.2024) ru, en, sa; pk
Katri Granö ru; amm
Anna-Leena Haapala en, ru; amm
Leena Kallunki en; pk 1–6
Taina Lento ve, en; lu
Marja Sallila en, ru; lu
Johanna Söderholm en; pk 7–9, lu, amm, vap
Maria Virokannas en, ru; lu

9.3 Työvaliokunta ja muut työryhmät

Työvaliokunta: Outi Vilkuna, Minna Närvä ja Anna Halme.

Koulutustyöryhmä: Anna-Maija Mäkinen, Eija Venäläinen, Annukka Kurvinen, Therese Almén ja Jenna Latvala-Suominen.

Viestintätyöryhmä: Niina Sinkko, Maria Virokannas ja Anna Halme.

Toimitusneuvosto: Krista Kaipainen (pj), Katja Hämäläinen, Minna Intke Hernandez, Perttu Järvenpää, Taija Salminen, Niina Sinkko, Johanna Snellman, Maria Virokannas ja Anna Halme.

9.4 Toimisto

Liiton toimisto sijaitsee Itä-Pasilassa Helsingissä (Ratamestarinkatu 11). Liiton palveluksessa olivat toiminnanjohtaja Anna Halme ja jäsensihteeri Tiina Eräheimo Caballero (31.3.2024 asti; siirtyi eläkkeelle). Liiton koulutussihteerinä (1 päivä / viikko) ja Sukol-Palvelun projektisihteerinä (3 päivää / viikko) toimi Jenna Latvala-Suominen ja jäsen- ja taloussihteerinä Salla Kosunen (29.1.2024 alkaen).