Toimintakertomus

Toimintakaudella 1.7.2024–30.6.2025 alkoi Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry:n 68. toimintavuosi. Toimintakauden aikana SUKOL jatkoi sisäisen toimintansa kehittämistä, toteutti strategiaansa, järjesti elokuussa jäsenille ilmaisen Loisto!-etäkoulutuksen ja toukokuussa valtakunnallisen kielitaitopaneelin aiheesta ”Kieliä kaiken ikää” ja piti yhteyttä yhteistyötahoihin. Liitto otti aktiivisesti kantaa muun muassa kieltenopetusta koskeviin toimiin eri kunnissa ja kaupungeissa ja antoi useita lausuntoja, esimerkiksi lausunnon ylioppilastutkinnon toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen kokeista ja eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoista. Liitto oli mukana, kun Euroopan komission Suomen-edustusto järjesti 26.–27.9.2025 Euroopan kielten päivän tapahtuman Helsingin keskustakirjasto Oodissa.

Tavoite 1: SUKOL on näkyvästi kieltenopetuksen puolestapuhuja

Edunvalvonta

Kieltenopettajien varsinainen edunvalvonta tapahtuu Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n kautta. SUKOL tekee tiivistä yhteistyötä OAJ:n kanssa. Pedagogisten Opettajajärjestöjen Edustajiston toimikunnassa kieltenopettajia edustivat Johanna Juva (varalla Sanna Uotila) ja Taina Lento (varalla Perttu Ståhlberg). POEn syysseminaari pidettiin 15.–16.11.2024 ja kevätseminaari 28.–29.3.2025.

Aineopettajaliitto AOLin hallituksessa SUKOLia edustivat toimintakaudella Teemu Helkamäki (varalla Outi Vilkuna), Marja Sallila (varalla Kirsi Aaltonen-Kiianmies) ja Ari Peltonen (varalla Tarja Kinnunen). AOLin syysseminaari pidettiin Jyväskylässä 30.11.2024.

Liitto hyödynsi tekemiään kyselyjä edistäessään kieltenopettajien etuja tapaamisissa yhteistyötahojen kanssa sekä antamissaan lausunnoissa ja kannanotoissa. SUKOL korosti toimintakauden aikana useissa yhteyksissä koulutetun kieltenopettajan merkitystä eri opetusasteilla ja monipuolisen kielitaidon kuulumista kaikille.

Eurooppa-päivän hengessä 7.5.2025 SUKOL ry järjesti valtakunnallisen kielitaitopaneelin ”Kieliä kaiken ikää”, jossa asiantuntijoina olivat Katja Mäntylä (englannin yliopistonlehtori ja dosentti Jyväskylän yliopiston kieli- ja viestintätieteiden laitoksella), Teppo Jakonen (akatemiatutkija Turun yliopistossa), Sari Ylinen (tenure track -professori Tampereen yliopistossa, logopedia), Jaana Nuottanen (toiminnanjohtaja Kansalaisopistojen liitto KOL:ssa), Kaj Kunnas (kieltenopettaja, urheilutoimittaja), Mikael Liimatainen (Kouvolan yhteislyseon abiturientti ja polyglotti) sekä Eliot Niemi (lukiolainen Kulosaaren Yhteiskoulussa Helsingissä, opiskelee useaa kieltä). Paneelin puheenjohtajana toimi SUKOL ry:n varapuheenjohtaja Minna Närvä.

Koulutuspolitiikka

SUKOL teki aktiivista kielikoulutuspolitiikkaa kannanotoillaan ja lausunnoillaan, pitämällä puheenvuoroja sekä tapaamalla yhteistyökumppaneita ja muita kielikoulutuksen asiantuntijoita. Liitto piti esillä monipuolisen kielitarjonnan säilyttämisen ja järjestämisen merkitystä. Vieraita kieliä tulee olla mahdollisuus opiskella monipuolisesti ja tasa-arvoisesti eri puolilla Suomea. SUKOL korosti eri yhteyksissä kieltenopiskelun voimakkaalla kaventumisella ja opetussuunnitelmapohjaisen kielivarannon heikentymisellä olevan vaikutuksia tasa-arvoiseen työelämään sijoittumiseen, kielitaitoisen ja osaavan työvoiman saatavuuteen, yritysten kilpailukykyyn ja laajemmin yhteiskunnan kulttuuritietouteen, suvaitsevuuteen ja maailmankansalaisuuteen. Ratkaisun avaimet kielitaidon monipuolisuuden lisäämiseen ovat SUKOLin näkemyksen mukaan kieltenopiskelun aloitusvaiheen monipuolissa valinnoissa, joita tuetaan valtiovallan taholta. Kielipolkujen toteutuminen tulee turvata opetuksen järjestäjien yhteistyönä perusopetuksesta toiselle asteelle ja ammatillisiin opintoihin. Koulutuksen ja osaamisen tulisi vastata yhteiskunnan tarpeita tulevaisuudessakin.

SUKOLin lausunnot ja kannanotot toimintakaudella:

4.9.2024 Kannanotto Jyväskylän kaupungin sivistyslautakunnan esitykseen lakkauttaa oman äidinkielen opetus kaupungin perusopetuspalveluissa. Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry ja Keski-Suomen kieltenopettajat ry vetosivat oman äidinkielen opetuksen säilyttämisen puolesta Jyväskylän kaupungin perusopetuspalveluissa.

23.9.2024 Vetoomus Helsingin kaupungille. Aihe: päätösesitys Helsingin kaupungin suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelmamuutoksesta lukuun 9.2. Toisen kotimaisen ja vieraiden kielten opiskelun mahdollisuudet 1.8.2025 alkaen. Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry vetosi Helsingin kaupungin Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielisen jaostoon, jotta kielten aloitusryhmien vähimmäiskokoa ei nostettaisi nykyisestä 12–15 oppilaasta. Jaoston 24.9.2024 esityslistalla oli muutos Helsingin paikallisen opetussuunnitelmaan. Ehdotetun muutoksen myötä uuden aloittavan A1- tai A2-oppimäärän opetusryhmän vähimmäisoppilasmäärä olisi ollut 15 oppilasta, kun siihen asti oppilaitoksilla oli ollut käytettävissään välys 12–15 oppilasta, jota oppilaitokset olivat voineet soveltaa oman oppilaaksiottoalueensa tarpeet huomioiden.

1.11.2024 ”Opetuksen määrä on niin pieni, että hävettää”. Ammatillisen toisen asteen kieltenopetuksen resurssit eivät riitä turvaamaan työssä ja jatko-opinnoissa tarvittavaa kielitaitoa. Tämä tieto vahvistui kyselystä, jonka SUKOL teki ammatillisen toisen asteen kieltenopettajille syys–lokakuussa 2024. Ammatillisten tutkintojen ja ammatillisen koulutuksen tarkoitus on antaa opiskelijoille jatko-opintovalmiuksien, ammatillisen kehittymisen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja (Laki ammatillisesta koulutuksesta 11.8.2017/531 2 §). Käytännössä näitä lain määräämiä tavoitteita ei ole mahdollista saavuttaa. Kannanotto julkaistiin mediatiedotteena.

5.11.2024 Kuntavaalitavoitteet – kommunalvalsprogram: SUKOLin kuntavaalitavoitteissa korostetiin kuntien roolia monipuolisen kielitaidon turvaajina. Kielimyönteisen kunnan kieltenopetusta esiteltiin videossa, joka tehtiin yhteistyössä Kieliasiantuntijat ry:n kanssa. Kuntavaalitavoitteet julkaistiin mediatiedotteena. Jäsenyhdistyksiä kannustettiin toimittamaan tavoitteita omille kunnallisvaaliehdokkailleen ja paikallisille opetuksen järjestäjille.

6.11.2024 SUKOLin lausunto lukiolain muuttamisesta. Pyydetyssä lausunnossaan SUKOL otti kantaa esityksen keskeisiin ehdotuksiin (HE 159/2024 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lukiolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi). Lausuntonsa lopuksi SUKOL ry painotti, että ehdotetuissa muutoksissa tulisi säilyttää riittävät resurssit myös kielten opetukseen, jotta opiskelijoiden kielelliset taidot eivät heikentyisi ja kansalliskielten asema säilyisi vahvana suomalaisessa koulujärjestelmässä.

9.12.2024 Lausunto perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista (hallituksen esitys HE 114/2024): 1. Ryhmäkokojen ja käyttäytymisen tuen haasteet. SUKOL korostaa, että suurten ryhmäkokojen vaikutus oppilaiden kuormittumiseen ja käyttäytymisen häiriöihin on huomattava. Ryhmäkohtaisen tuen toteuttaminen erityisesti suurissa ryhmissä vaikeuttaa oppimisympäristön hallintaa ja oppilaiden yksilöllistä tukemista. On keskeistä, että ryhmäkokojen pienentämiseen kiinnitetään erityistä huomiota ja että ryhmäkohtaiset tukitoimet saavat riittävät resurssit. 2. Resurssien ja ohjeistuksen selkeys. Lakiesityksessä ehdotettu 0,122 tuntia oppilasta kohden ryhmäkohtaisiin tukimuotoihin edellyttää kansallisesti yhtenäistä ja selkeää ohjeistusta. SUKOL kysyy, onko tarkoitus, että koulut joutuvat allokoimaan nämä tunnit nykyisestä tuntikehyksestä, vai onko tarkoitus tarjota lakiesityksen mukaisesti lisäresurssia. Tämän epäselvyys vaarantaa tukitoimien tehokkaan toteutuksen. 3. Erityisopettajien rooli ja tehtävien jakautuminen. Lakiesityksessä erityisopettajien ja erityisluokanopettajien tehtävät ja rooli muun opetuksen yhteydessä jäävät osittain epätarkoiksi. On epäselvää, miten samanaikaisopetus tai erityisopettajan siirtyminen pienryhmän kanssa eroaa yleisestä tukiopetuksesta. Tarvitaan tarkempia määritelmiä erityisopettajan roolista osana ryhmäkohtaisia ja oppilaskohtaisia tukimuotoja sekä kelpoisuusvaatimusten selkeyttämistä. 4. Oppilaskohtaiset tukipäätökset. Oppilaskohtaisten tukipäätösten kriteerit ovat epäselvät erityisesti suhteessa viiden oppilaan rajaan. On tärkeää varmistaa, ettei paikallisesti synny merkittäviä poikkeamia kriteerien tulkinnassa ja että kansallinen ohjaus on riittävää yhdenvertaisuuden turvaamiseksi. Myös tilanne, jossa useilla oppilailla on ajoittainen tarve avustajapalveluihin, tulee ottaa huomioon ilman, että viiden oppilaan raja ylittyy kohtuuttomasti. 5. Erityisluokkatarpeen kasvu ja käyttäytymisen häiriöt. Lakiesityksessä on epäselvää, miten erityisluokkatarpeen kasvu estetään, jos käyttäytymisen haasteet eivät voi olla oppilaskohtaisen tuen päätöksen perusteena. Tämä voi johtaa tarpeettomiin erityisluokkapaikkoihin, mikä ei edistä inkluusiota. Selkeä kytkös oppilaskohtaisen tuen ja erityisluokkien välille on tärkeää, jotta käyttäytymisen tukeminen on systemaattista. 6. Kansallisen ohjauksen rooli. Lakiesityksessä paikallisesti päätettävien asioiden osuus on huomattava. SUKOL korostaa, että kansallisen ohjauksen tulee varmistaa tukitoimien tasa-arvoinen toteutuminen kaikissa kunnissa ja kouluissa. Kansallisen ohjauksen puute voi johtaa merkittäviin alueellisiin eroihin tuen toteutuksessa, mikä vaarantaa oppilaiden yhdenvertaisuuden. 7. Kieltenopetuksen erityistarpeet. SUKOL muistuttaa, että vieraiden kielten oppiminen vaatii usein erityistukea kuten opetuskielen ja vieraan kielen opetuksen tukitoimien yhteensovittamista. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden tarpeet korostuvat erityisesti. On tärkeää, että lakiesitys tunnistaa kieltenopetuksen erityistarpeet ja turvaa niihin riittävät resurssit.

16.12.2024 Vetoomus Helsingin kaupungille. Aihe: päätösesitys Helsingin kaupungin suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelmamuutoksesta lukuun 9.2. Toisen kotimaisen ja vieraiden kielten opiskelun mahdollisuudet 1.8.2025 alkaen. Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL vetosi kolmatta kertaa (edelliset kerrat 23.9. ja 22.10.) Helsingin kaupungin Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielisen jaostoon, jotta kielten aloitusryhmien vähimmäiskokoa ei nosteta 15 oppilaaseen. Kaupungin päätöksellä minimiryhmäkoko nousi mutta vain 12:sta 13:een.

25.2.2025 Kannanotto Lahden kaupungin sivistyslautakunnan päätökseen A2-kielten tarjonnan supistamisesta. SUKOL ry, Suomen ruotsinopettajat SRO ry ja Suomen venäjänopettajat ry laativat yhteisen kannanoton Lahden kaupungin sivistyslautakunnan 23.1.2025 tekemään päätökseen poistaa valinnaisten A2-kielten tarjonnasta ruotsin, venäjän ja kiinan kieli. Päätös oli tehty ilman asianmukaista tiedottamista ja avoimuutta. Kieltenopettajia, rehtoreita, oppilaanohjaajia tai huoltajia ei ollut kuultu ennen päätöstä, vaan tieto asiasta tuli julkisuuteen Etelä-Suomen Sanomien uutisessa 17.1.2025 ja sivistyslautakunnan Dynasty-sivuilla vain viikkoa ennen päätöstä. Tämä herätti vakavia kysymyksiä päätöksenteon avoimuudesta ja osallistavasta hallinnosta.

25.2.2025 Vieraiden kielten opiskelun ja osaamisen taso Suomessa. Suomalaisen vieraiden kielten koulutuksen tilanne on ollut huolestuttava jo pitkään, mutta tilanteen kokonaisarvio on puuttunut. Näin todettiin helmikuussa 2025 valmistuneessa raportissa, jossa esitellään suomalaisen vieraiden kielten koulutuksen tilannetta erityisesti peruskouluissa. Raportin pääviesti kuuluu: Suomalaisen yhteiskunnan kielitaitovarannon ja kielellisen huoltovarmuuden turvaaminen edellyttää pikaisia toimenpiteitä. Raportin pohjalta tehtiin opetus- ja kulttuuriministeriön Peruskoulun tulevaisuustyö -kehittämishankkeelle lausunto vieraiden kielten opetuksen tilanteesta peruskoulussa. Raportin laatimiseen osallistuivat ranskan kielen professori Marjut Johansson (Turun yliopisto), kieliasiantuntija FM Satu Koistinen, saksan kielen professori Leena Kolehmainen (Helsingin yliopisto), venäjän kielen ja kulttuurin professori Mika Lähteenmäki (Jyväskylän yliopisto) ja Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry:n puheenjohtaja, kieltenopettaja FM Outi Vilkuna. Visioraportin perusteella laadittiin mediatiedote, joka julkaistiin 12.3.2025.

7.3.2025 Rapport-julkaisu Suomen kuvalehden liitteessä. SUKOL ja LUKKI osallistuivat sisällöntuottamiseen Rapportin kautta. Sopimukseen sisältyi lehtijuttu Suomen kuvalehden liitteessä ja somekampanja kaksi viikkoa ennen kuntavaaleja. Tavoitteena oli tuoda kieltenopettajien kuntavaalitavoitteita suuren yleisön tietoisuuteen. LUKKI huolehti tiedotuskampanjan kustannuksista.

12.3.2025 Lausunto viitekehyksen tuomisesta osaksi yo-kokeiden arviointia. SUKOL ry lausui ylioppilastutkinnon toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen kokeista ja eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoista.

1.4.2025 Lahden kaupungin kieltenopetuksen tilanne huolestuttaa huoltajia ja opettajia. Kannanotto Lahden kaupungin yläkouluun siirtyvien 6.-luokkalaisten A2-kielivalinnoista, niistä tiedustelusta ja tiedottamisesta.

31.5.2025 Suomen hiljainen kriisi: kielitaidottomuus. Monipuolinen kielitaito on kansallinen välttämättömyys. Kannanotto jaettiin mediatiedotteena, ja lyhyempi versio julkaistiin otsikolla ”Monipuolinen kielitaito on kansallinen välttämättömyys” Helsingin Sanomissa 31.5.2025.

Koulutuspoliittinen yhteistyö

Liitto jatkoi aktiivista vaikuttamista ja yhteistyötä muun muassa eduskunnan, opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen, Ylioppilastutkintolautakunnan, LUKKI-hankkeen, Kesälukioseuran, Kieliasiantuntijat ry:n, Suomen lukiolaisten liiton ja eri pedagogisten järjestöjen kanssa.

SUKOL ry:n jäsenenä Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen koordinoimassa valtakunnallisessa Kielikoulutuspolitiikan verkoston ohjausryhmässä 2021–2024 oli puheenjohtaja Outi Vilkuna ja varajäsenenä Eija Venäläinen. Uusi ohjausryhmä valittiin kaudelle 2025–2028, SUKOL ry:tä edustavat edelleen puheenjohtaja Outi Vilkuna ja varajäsenenä Eija Venäläinen. Kieliverkoston teemaksi vuosille 2025–2026 valittiin ”Monikielisyys osallistumisen edistäjänä”. Kieliparlamentti 2025 järjestettiin torstaina 10.4.2025 Tieteiden talolla Helsingissä teemalla ”Monikielisyys osallistumisen edistäjänä – Kieliparlamentti kuulumisen ja kohtaamisen äärellä”. Tapahtumaan osallistui noin 50 asiantuntijaa kuten tutkijoita, opettajia ja virkahenkilöitä.

Aineopettajaliiton Kari Jukarainen edusti kieliyhdistyksiä Ylioppilastutkintolautakunnan lukioyhteistyöryhmän kokouksessa.

Kesälukioseuran hallituksessa liiton edustajana on Susanna Leino (varajäsen), vuosikokouksessa liittoa edusti varapuheenjohtaja Minna Närvä.

Liitto on muistanut muita pedagogisia järjestöjä sekä yhteistyökumppaneitaan niiden merkkipäivinä.

Tapaamiset ja liiton edustaminen tilaisuuksissa

20.8.2024 Yleisradion haastattelu: Puheenjohtaja Outi Vilkuna osallistui taustahaastatteluun kieltenopetusta koskevaa uutisointia varten.

26.8.2024 SaRaVe-ryhmän tapaaminen: Marcus Wallin osallistui SUKOLin edustajana SaRaVe-ryhmän tapaamiseen. SaRaVe suunnitteli seminaaria pidettäväksi 15.11.2024.

6.9.2024 SUKOLin ja Oman äidinkielen opettajat ry:n tapaaminen: Puheenjohtaja Outi Vilkuna ja toiminnanjohtaja Anna Halme tapasivat Oman äidinkielen opettajat ry:n puheenjohtaja Larissa Aksinovitsin. Etätapaamisessa keskusteltiin oman äidinkielen opettajien ja opetuksen tilanteesta eri kunnissa ja yhteistyön jatkosta.

16.9.2024 Tapaaminen perusopetuksen asioista: SUKOLin edustajat tapasivat opetus- ja kulttuuriministeriön virkahenkilöitä ja keskustelivat kieltenopetuksen tilanteesta erityisesti perusopetuksessa. Opetus- ja kulttuuriministeriöstä osallistuivat neuvotteleva virkamies Minna Polvinen ja opetusneuvos Tommi Karjalainen. SUKOLia edustivat puheenjohtaja Outi Vilkuna ja toiminnanjohtaja Anna Halme. Lisäksi tapaamisessa keskusteltiin väestökehityksen näkymistä, etäopetuksesta ja Riitta Pyykön Monikielisyys vahvuudeksi -selvityksen (2017) jatkotoimenpiteistä. Ministeriö ja Opetushallitus suunnittelevat nuorten kuulemista kielivalintoihin liittyvistä kysymyksistä. SUKOLin kannanotto sisälsi seuraavat kohdat: 1. Vuosiluokkien 1–6 kieltenopetus 2. Kieltenopetuksen kaventuminen kaikilla asteilla 3. Oikeus oman äidinkielen opetukseen tulee vahvistaa lailla 4. Kieltenopettajien koulutustarpeet.

26.9.2024 Euroopan kielten päivän verkkotapahtuma: Puheenjohtaja Outi Vilkuna osallistui 17.9.2024 nauhoitettuun haastatteluun, joka julkaistiin Euroopan kielten päivänä. Tapahtuman organisoi Euroopan unionin komission koulutusasioista vastaava pääosasto (DG EAC), ja aiheena oli kieliä koskeva Eurobarometri-kysely. Kommentteja pyydettiin Suomesta, Espanjasta, Portugalista ja Tšekistä, sillä näissä maissa tulokset olivat parantuneet edellisestä vastaavasta kyselystä, joka oli tehty vuonna 2012.

26.9.2024 EU-komission Suomen edustuston järjestämä kielikahvila Helsingin keskustakirjasto Oodissa: Tilaisuudessa oli SUKOLin pöytä, jossa jaettiin Kieliä? – Kyllä! -tarroja koululaisille ja tietoa SUKOLista opettajille. Projekti- ja koulutussihteeri osallistui tilaisuuteen.

28.9.2024 Tag der deutschen Sprache: Projekti- ja koulutussihteeri osallistui päivän messuosuuteen, jossa oli jaossa ja myynnissä SUKOLin materiaaleja.

7.10.2024 Kieliverkoston ohjausryhmän kokous: Puheenjohtaja Outi Vilkuna osallistui kokoukseen, jonka aiheena oli Kieliverkoston ohjausryhmä 2025–2028 ja teemavuosi 2025. SUKOL toivoi Kieliverkoston edistävän monipuolista kieltenopiskelua teemoista ”Kieliä ikä kaikki” ja ”Kansallinen kielistrategia kielitaidon turvaajana”.

28.10.2024 Puhelinkeskustelu OAJ:n Pauliina Viitamiehen kanssa: Puheenjohtaja Outi Vilkuna keskusteli Pauliina Viitamiehen kanssa, joka on OAJ:n edustaja opetus- ja kulttuuriministeriön väestökehitystyöryhmässä, ja toi esiin SUKOLin kantoja. Työryhmässä suunniteltiin laajennetun etäopetuksen pilottia perusopetuksen kieltenopetukseen. Perusteluna oli oppilaiden yhdenvertaiset mahdollisuudet opiskella haluamiaan aineita. Suunnitelmilla ennakoitiin oppilasmäärien vähenemistä ja kuntien taloushuolia. SUKOLin kanta on, että opetussuunnitelman tavoitteiden mukaista kieltenopetusta ei voi toteuttaa muuten kuin kieltenopettajan johdolla. Valinnaiskielten opiskelu edes lukiotasollakaan ei kanna kovin pitkälle pelkän etäopetuksen voimin, joten SUKOL ei halua edes avata keskustelua tällaisesta mallista. Etäryhmässä on kuitenkin oltava vastuuopettaja ja riittävän korkeatasoista teknologiaa, jotta etäopetus toimii. Uumajan esimerkki on vaatinut merkittävää panostusta teknologiaan. Pitäisi ennemmin tehostaa opetuksen järjestäjien keskinäistä yhteistyötä erityisesti kuntien raja-alueilla, esimerkkinä Pohjois-Tuusulan ja Mäntsälän yhteistyö. Kiertävä opettaja voisi myös olla parempi ratkaisu. Lisäksi pitäisi olla yhtenevä vahva linjaus siitä, että kielivalinnat ovat sitovia.

9.11.2024 Treduka: Pirkanmaan kieltenopettajat ry piti SUKOLin pöytää Tampereen seutukunnan opettajien tapahtumassa Tredukassa, joka järjestettiin Tampereen Messu- ja urheilukeskuksessa. SUKOLin osallistumisen tavoitteena oli jäsenhankinta. Viikonlopun aikana saatiin 9 uutta jäsentä.

12.11.2024 Opetusministerin tapaaminen: Puheenjohtaja Outi Vilkuna ja toiminnanjohtaja Anna Halme tapasivat opetusministeri Anders Adlercreutzin ja erityisavustaja Lisa Palmin eduskunnassa. Tapaamisessa keskusteltiin kieltenopetuksen tilanteesta. SUKOLin kantoja seuraavista asiasisällöistä oli toimitettu etukäteen opetusministerille: 1. Vuosiluokkien 1–6 vieraiden kielten opetus 2. Vapaaehtoiset ja valinnaiset kielet perusopetuksessa ja lukiossa 3. Vieraiden kielten opetuksen järjestäminen eri asteilla 4. Koulutuksellinen tasa-arvo 5. Kielikoulutusohjelma joka kuntaan 6. Lukion ja ammatillisen toisen asteen kieliopintojen tarjonta ja laajuus on varmistettava 7. Oikeus oman äidinkielen opetukseen tulee vahvistaa lailla 8. Suomelta puuttuu kielistrategia.

15.11.2024 SaRaVe-seminaari: Puheenjohtaja Outi Vilkuna piti seminaarissa puheenvuoron kieltenopetuksen tilanteesta. SUKOLista osallistuivat myös hallituksen jäsen Marcus Wallin ja toiminnanjohtaja Anna Halme. Seminaarin jälkeen pidettiin tapaaminen, johon osallistui opetusministeriön Peruskoulun tulevaisuustyö -hankkeen neuvottelukunnan vastuuhenkilö Venla Bernelius sekä SaRaVesta Marjut Johansson, Leena Kolehmainen ja Mika Lähteenmäki, LUKKI-verkostosta Marja Jegorenkov, Tiina Salomaa ja Niina Saunamäki ja SUKOLista puheenjohtaja Outi Vilkuna ja toiminnanjohtaja Anna Halme. Tapaamisen päätteeksi sovittiin yhteisen lausunnon laatimisesta neuvottelukunnan vision tueksi.

30.11.2024 Aineopettajaliiton vuosikokous: SUKOLia edusti Keski-Suomen kieltenopettajat ry:n puheenjohtaja Maisa Hokkanen. Kokouksessa valittiin uudet hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle. SUKOLia edustavat uusina hallituksen jäseninä Marja Sallila (vars.) ja Kirsi Aaltonen-Kiianmies (vara). Jatkokaudelle valittiin Ari Peltonen (vars.) ja Tarja Kinnunen (vara). Lisäksi hallituksessa jatkavat ei-erovuoroiset Teemu Helkamäki (vars.) ja Outi Vilkuna (vara).

18.12.2024 Vieraiden kielten visiotyö peruskoulun tulevaisuustyöryhmää varten: SaRaVe-verkoston kutsusta SUKOLin edustajana visiotyöhön osallistui puheenjohtaja Outi Vilkuna. Työtä jatkettiin 14.1., 21.1., 28.1. ja 10.2.2025 tapaamisissa, joissa laadittiin kielikoulutuksen visiotekstejä Peruskoulun tulevaisuustyö -hanketta varten.

31.1.2025 YTL:n kielivaliokunnan tapaaminen suullisista kokeista: Puheenjohtaja Outi Vilkuna ja toiminnanjohtaja Anna Halme osallistuivat tapaamiseen kielivaliokunnan jäsenten Katja Mäntylän ja Pasi Pirttisaaren ja tutkintosihteeri Anna Hatva-Jokisen kanssa. Aiheena oli suullisten tehtävätyyppien kehittäminen Abittiin ja ylioppilaskokeisiin.

4.3.2025 OAJ:n lukion eritysasiantuntija Tuomo Laakson tapaaminen: Tapaamisen aiheena oli lausuntopyyntö vieraiden kielten ja toisen kotimaisen kielen kokeiden arvosanojen ja EVK-taitotasojen välisestä yhteydestä. Puheenjohtaja osallistui tapaamiseen.

28.3.2025 Suomen ranskanopettajain yhdistys ry:n 75-vuotisjuhla: Outi Vilkuna osallistui juhlien cocktail-tilaisuuteen Ranskan suurlähetystössä. SUKOL muisti yhdistystä kartuttamalla stipenditiliä.

10.4.2025 Monikielisyys osallistumisen edistäjänä -kieliparlamentti: Outi Vilkuna osallistui.

16.5.2025 Aineopettajaliiton hallituksen ja jäsenyhdistysten puheenjohtajien kokous ja päivällinen: Outi Vilkuna osallistui. Tilaisuudessa käsiteltiin muun muassa Aineopettajaliiton lausuntoja ja verkko-opetuslupia.

23.5.2025 YTL:n kevättapaaminen: Tapaamisessa keskusteltiin yo-tutkinnon kehittämisen ajankohtaisista asioista, muun muassa suullisista tehtävätyypeistä ja englanninkielisestä tutkinnosta. Puheenjohtaja Outi Vilkuna ja toiminnanjohtaja Anna Halme osallistuivat SUKOLista. Kieliyhdistysten osallistujia olivat Marja Sallila (englanti), Hanna-Tuulia Karppinen ja Hilkka-Roosa Nurmi (espanja), Domenico Pardo (italia), Maarit Kostamo ja Benita Lindström (ranska), Eija Heikkala (ruotsi), Johanna Snellman (saksa), Taina Lento (venäjä). YTL:n kielivaliokunnasta osallistuivat Katja Mäntylä (englanti), Juha Karvonen (ranska), Raili Hildén ja Marita Härmälä (ruotsi), Pasi Pirttisaari (saksa), Natalia Jánosi ja Elisabet Rappu (venäjä). YTL:stä osallistuivat pääsihteeri Tiina Tähkä ja kielivaliokunnan sihteeri Anna Hatva-Jokinen. Vuoden alusta aloittaneen uuden lautakunnan puheenjohtaja Peter Hästö oli niin ikään kuulolla tilaisuudessa.

26.5.2025 Ammatillisten perustutkintojen yhteisten tutkinnon osien päivitystyön keskustelutilaisuus etänä: Opetushallitus päivittää ammatillisten perustutkintojen yhteiset tutkinnon osat ja niiden osa-alueiden sisällöt tarvittavilta osin. Valmistelutyötä tehdään vuoden 2025 aikana, ja valmistelutyössä toivotaan laajasti näkemyksiä päivitystarpeista ja nykyisten sisältöjen toimivuudesta. Päivitetyt ammatillisten perustutkintojen tutkinnon perusteet tulevat voimaan 1.8.2026. Anna-Leena Haapala osallistui SUKOLin edustajana tilaisuuteen.

6.6.2025 Kansallispäivän tilaisuus Ruotsin suurlähetystössä: Varapuheenjohtaja Minna Närvä edusti SUKOLia tilaisuudessa.

Tavoite 2: SUKOL on houkutteleva kaikille kieltenopettajille ja kieltenopettajaksi opiskeleville ja tarjoaa asiantuntijuutta vahvistavaa koulutusta

Koulutus

29.8.2024 SUKOL järjesti jäsenille lukuvuoden aloitukseksi ilmaisen Loisto!-koulutuksen, jossa Lauri Järvilehto puhui aiheesta ”Mestariajattelijan työkalut”. FT Lauri Järvilehto on Aalto-yliopiston työelämäprofessori, filosofi, tutkija, tietokirjailija ja muusikko. Koulutuksessa hän käsitteli sitä, miten ihmismieli toimii ja minkälaisilla menetelmillä on mahdollista vähentää työperäistä stressiä ja lisätä luovaa ajattelua. Koulutukseen oli ilmoittautunut 111 jäsentä.

18.9.2024 syksyn varsinaiset etäkoulutukset aloitti ”Uudistunut B1-ruotsin OPS” -koulutus. Kouluttajana toimi SUKOLin hallituksen jäsen, yhtenäiskoulun kieltenopettaja Leena Pulli, joka on ollut mukana OPS-työssä valtakunnallisella ja paikallisella tasolla. Koulutukseen ilmoittautui 78 henkeä.

7.10.2024 jäsenille tarjottiin mahdollisuutta osallistua koulutukseen, jonka otsikko oli ”3D-videopeliprojekteilla uutta motivaatiota lukion kieltenopetukseen”. Virtuaalityöpajassa tutustuttiin Excalibur-hankkeessa kehitettyihin 3D-videopelipohjaisiin kieltenopetuksen lähestymistapoihin. Excalibur (EXpanding Content And Language Integrated learning through BUilding a sustainable future in Realtime) 2022–2024 oli Tampereen yliopiston koordinoima Erasmus+ -hanke, joka perustui kielenopettaja ja -tutkija Laura Pihkala-Postin aiempaan tutkimukseen. Pihkala-Posti toimi kouluttajana etäkoulutuksessa, johon ilmoittautui 13 jäsentä.

1.11.2024 SUKOL osallistui vapaan sivistystyön kieltenopettajien työryhmän järjestämään koulutukseen Tampereella. SUKOL tuotti tilaisuuteen tekoälytyöpajan, jossa kouluttajana toimi kieltenopettaja Antti Rinne.

14.11.2024 SUKOL järjesti yhteistyössä SLEOn kanssa ”Kieltenopetuksen eriyttäminen lukiossa” -etäkoulutuksen. Koulutuksen aluksi erityisopettaja ja englannin aineenopettaja Anssi Roiha käsitteli eriyttämisen teoreettista taustaa ja hyötyjä. Käytännön osion piti Lahden lukio Gaudian englanninopettaja Petra Lonka, joka kertoi itse toteuttamastaan eriyttävästä mallista. Koulutukseen kuului myös kaksi käytännön case-esimerkkiä eriyttämisestä. Ilmoittautuneita oli yhteensä 230.

10.1.2025 järjestettiin työnhakukoulutus SUKOLin toimiston tiloissa. Koulutukseen osallistui neljä jäsentä. Kouluttajina toimivat kieltenopettajataustaiset rehtorit Kari Jukarainen ja Taina Salonen.

10.3.2025 pidettiin ”Lukivaikeudet ja digitaalinen tuki” -koulutus, jossa erityispedagogi ja -luokanopettaja Aija Lund Helsingin seudun erilaiset oppijat ry:stä keskittyi lukivaikeuksien ja lukemisen haasteiden tunnistamiseen ja niiden tukemiseen erilaisin digitaalisin työkaluin. Ilmoittautuneita oli yhteensä 56.

25.–26.4.2025 pidetyssä NBR-konferenssissa teemana oli ”Languages Mediating Culture and Mutual Understanding”. Konferenssi järjestettiin Kulosaaren yhteiskoulun tiloissa Helsingissä. Lauantain varsinaisessa konferenssipäivässä oli kaksi yhteistä luentoa, materiaalinäyttely ja 20 teemaluentoa tai -työpajaa, joista osallistujat saivat valita. Konferenssiin osallistui eri maista yhteensä 135 henkeä.

7.5.2025 SUKOL järjesti etänä perinteisen kielitaitopaneelin, jonka aiheena oli ”Kieliä kaiken ikää”. SUKOLin varapuheenjohtaja Minna Närvä veti paneelia, jossa keskustelijoina oli seitsemän asiantuntijaa. Paneelia seuraamaan oli ilmoittautunut 86 henkeä.

Liiton järjestämien koulutusten lisäksi piiriyhdistykset tarjosivat omia koulutuksiaan.

Materiaalipalvelut

Materiaalipalveluja hoiti Sukol-Palvelu Oy, joka tuotti kevääksi 2025 peruskoulun yhdeksännen luokan valtakunnallisia kokeita englantiin, ruotsiin, ranskaan, saksaan ja espanjaan. Valtakunnallisen kokeen sähköistäminen eteni kaikkiin kielten valtakunnallisiin kokeisiin. Koe oli mahdollista tulostaa pdf-muodossa ja teettää niin kutsuttuna ”paperikokeena”.

26.3.2025 järjestettiin etäinfo valtakunnallisista digikokeista, jossa koejärjestelmää esittelivät Sukol-Palvelun hallituksen jäsen Leena Pulli ja projektisihteeri Jenna Latvala-Suominen. Koulutukseen oli ilmoittautunut 80 henkeä.

Koepalautteen yhteydessä kerättiin kokeiden pisteet ja laadittiin valtakunnalliset tulosjakaumat.

Sukol-Palvelu Oy:n puheenjohtajana toimi Minna Närvä. Muut hallituksen jäsenet olivat 1.10.2024 asti Olli Eloranta ja Maria Virokannas (varalla Therese Almén ja Leena Nordman) ja 1.10.2024 lähtien Jaana Chan ja Leena Pulli (varalla Therese Almén ja Olli Eloranta). Liittoa edusti yhtiökokouksessa Outi Vilkuna.

Kieliä? – Kyllä kiitos! -tuotteita myytiin verkkosivustolla ja tilaisuuksissa. Myös liiton Pro lingua -mitaleja myytiin edelleen.

Tavoite 3: Jäsenmäärä pysyy vakaana, ja yhä useampi kokee SUKOLin omaksi liitokseen

Jäsenet ja järjestön kehittäminen

SUKOLin jäsenmäärän kehitystä on seurattu tarkasti. Liiton jäsenmäärä on vähentynyt vuodesta 2003 asti, ja toimintakauden jäsenmäärän kehitys oli aiempien vuosien mukainen. 30.6.2025 maksaneiden jäsenten määrä oli 2 769 jäsentä. Maksaneiden jäsenten määrä väheni edellisestä vuodesta 248 jäsenellä. Opiskelijajäseniä oli 50.

Kieltenopettajien työllisyysnäkymät ja kieltenopiskelun väheneminen heijastuvat kieltenopettajaopiskelijoiden määrään ja SUKOLin jäsenmäärään.

Liiton yhtenä keskeisenä tehtävänä on jäsenhankintatyön jatkaminen, kehittäminen ja tehostaminen. Liiton hallitus pohti liiton roolia, toimintaa, viestintää, jäsenyyttä ja jäsenhankintaa. Jäsenhankintatyön lisäksi liitto jatkoi jäsenetujen tarjoamista.

Opiskelijatapaamisia järjestettiin keväällä 2025 etänä Jyväskylän yliopiston ja Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun kanssa, näissä SUKOLia edusti puheenjohtaja Outi Vilkuna. Turun yliopiston opiskelijatapaamisessa SUKOLin edustajana oli Turun seudun kieltenopettajat ry:n puheenjohtaja Heidi Viljamaa. Toiminnanjohtaja Anna Halme edusti liittoa etätapaamisessa Tampereen yliopiston kieltenopettajaharjoittelijoiden kanssa.

Liitto jatkoi opiskelijajäsenille ja vastavalmistuneille jäsenille tarkoitettua toimintaa.

Kansainvälinen toiminta

SUKOL kuuluu kansainväliseen kieltenopettajien kattojärjestöön (FIPLV) ja sen alajärjestöön Nordic-Baltic Regioniin (NBR). Puheenjohtaja Vilkuna toimitti SUKOLin osuuden NBR:n uutiskirjeeseen 4 kertaa toimintakauden aikana ja toimii NBR:n hallituksen puheenjohtajana kaudella 1.9.2023–30.8.2026. NBR:n hallitus kokoontuu etänä kolmen kuukauden välein.

Puheenjohtaja osallistui etänä FIPLV:n talousasioita valmistelevaan etäkokoukseen 7.2.2025 ja FIPLV World Assemblyyn 27.6.2025.

Vuoden 2025 NBR-konferenssi pidettiin Helsingissä. Perjantaina 25.4. oli kouluvierailuja ja illanvietto, ja varsinainen konferenssipäivä järjestettiin lauantaina 26.4. Kulosaaren yhteiskoulun tiloissa. Konferenssin pääteema oli ”Languages Mediating Culture and Mutual Understanding”. Alateemoja olivat muun muassa tekoäly, robotiikka, opettaja/humanismi ja teknologia, kulttuuriteemat ja opettajan rooli. Konferenssin pääkieli oli englanti, mutta ohjelmaa järjestettiin myös muilla yleisesti opetettavilla, suurilla eurooppalaisilla kielillä.

Tavoite 4: SUKOL viestii tehokkaasti jäsenten suuntaan ja näkyy eri kanavissa

Viestintä

Toimintakauden aikana toteutettiin viestintästrategiaa sekä viestintä- ja mediasuunnitelmia.

Jäsenlehti Tempus ilmestyi toimintakauden aikana neljä kertaa. Tempusta julkaistaan postitse lähetettävän lehden lisäksi sähköisenä näköislehtenä, joka ilmestyy Issuu-palvelussa ja linkitetään jäsensivuille kaksi viikkoa lehden varsinaisen ilmestymispäivän jälkeen.

Jäsenille suunnattu uutiskirje lähetettiin sähköpostitse kerran kuukaudessa. Heinäkuussa uutiskirje ei ilmesty. Jäsenyhdistyksille tiedotettiin jäsensivuston ja sähköpostin välityksellä sekä puheenjohtaja- ja sihteeritapaamisissa.

Liiton muita viestintäkanavia olivat Facebook, Instagram ja LinkedIn. Instagramissa toimiston lisäksi päivittäjinä jatkoivat aktiiviset jäsenet, niin kutsutut sukolsomettajat, jotka tuottivat sisältöä kieltenopettajan arjesta eri puolilla Suomea.

SUKOL jatkoi ePressi-tiedotejakotyökalun käyttöä toimintakauden aikana. Tiedotteita julkaistiin yhteensä 10:
1.11.2024 ”Opetuksen määrä on niin pieni, että hävettää”
5.11.2024 Kielitaidon avaimet ovat kuntien käsissä
9.11.2024 Kielikato uhkasi Hyvinkäällä – opettajan aktiivisuus pelasti
9.11.2024 Kohtaamisia Pariisin olympialaisissa
19.11.2024 Kielitaito vahvistaa Suomen turvallisuutta – Språkkunskaper stärker Finlands säkerhet
4.12.2024 Herätys Pohjois-Suomi! Olemme putoamassa kielitaidon kelkasta
12.3.2025 Kieltenopetuksen tulevaisuus Suomessa – ratkaisuja ja mahdollisuuksia
19.3.2025 Tavoitteita kaikkiin Suomen kuntiin
26.3.2025 Kuntavaalien kynnyksellä kannattaa katsoa kauas
1.4.2025 Lahden kaupungin kieltenopetuksen tilanne huolestuttaa huoltajia ja opettajia

SUKOL oli mukana Educa-tapahtumassa pedagogisten opettajajärjestöjen yhteisessä Opettajan olohuoneessa 24.–25.1.2025. Lauantaina 25.1. järjestettiin perinteinen puheenjohtajatunti, jonka aikana osa kieliyhdistysten puheenjohtajista tai heidän varahenkilöistään oli messukävijöiden tavoitettavissa SUKOLin ständillä. SUKOLin ja Äidinkielen opettajain liiton yhteisessä ohjelmassa Elsi Santala haastatteli kirjailija Jukka Behmiä.

Liitto lähetti kieltenopiskelua ja jäsenhankintaa tukevaa materiaalia seuraaviin tilaisuuksiin: Tampereen seudun opetusalan tapahtuma Treduka; Tampereen norssin opettajaharjoittelijoiden tapaaminen; saksanopettajien ja yliopiston järjestämä Deutschprofis!-tapahtuma Oulussa; Turun seudun kieltenopettajien, LUKE-verkoston ja Turun yliopiston verkostoitumistilaisuus.

Tunnustukset

SUKOL myönsi Vuoden kieliteko 2024 -palkinnon kahdelle urheilutoimittajalle. Palkinnon saivat Laura Arffman ja Petra Manner, jotka tuovat työssään suurelle yleisölle esiin kieli- ja kulttuuritaitojen merkitystä. Erityisen positiivista huomiota olivat herättäneet heidän monikieliset haastattelunsa Pariisin olympialaisissa. SUKOLin Vuoden kieliteko -palkinnon perusteissa mainitaan, että kumpikin Vuoden kieliteko -palkittu urheilutoimittaja pystyy ihailtavan hienosti kääntämään ja tiivistämään urheilijan vastauksen suomeksi haastattelun jälkeen. Palkitsemisella SUKOL halusi muistuttaa kieli- ja kulttuuritaitojen tärkeydestä työelämässä.

SUKOLin myöntämän Vuoden kieltenopettaja -tunnustuksen sai Päivi Mäkinen Hyvinkäältä. Päivi Mäkinen on alakoulun saksanopettaja Hyvinkäällä. Kaupunki tunnetaan monipuolisesta kieliohjelmastaan, jonka jatkuminen oli vaakalaudalla muutama vuosi sitten, kun kieltenopetus varhennettiin alkamaan peruskoulun ensimmäiseltä luokalta. Kielivalinta siirtyi samalla tehtäväksi kouluun ilmoittautumisen yhteydessä. Vuoden kieltenopettajan palkintoperusteissa SUKOL mainitsi koko kaupungin monipuolisten kielivalintojen puolesta tehdyn kielisuihkutustyön mutta myös toiminnallisten työtapojen käytön.

FIPLV Award -palkinto myönnettiin ranskan ja englannin opettaja Eija Raitalalle. Palkinto jaettiin liittokokouksessa 9.11., ja sen perusteena oli Eija Raitalan pitkäaikainen vaikuttaminen kielten opetukseen ja oppimiseen ja aktiivinen kieltenopettajajärjestössä toimiminen. Palkintopuheessaan hän korosti kieltenopettajan roolia humanismin puolustajana ja paremman tulevaisuuden tiennäyttäjänä. Palkitsemisen perusteena oli poikkeuksellinen ja pitkäaikainen vaikuttaminen kielten opetukseen ja oppimiseen sekä aktiivinen kieltenopettajajärjestössä toimiminen.

Tavoite 5: SUKOLin jäsenyhdistysten toiminta on houkuttelevaa ja toiminnan jatkuvuus turvattua

Kieliyhdistysten puheenjohtajien ja sihteereiden ja SUKOLin edustajien etätapaamiset olivat 31.10.2024 ja 11.2.2025. Piiriyhdistysten kanssa tavattiin etäyhteyden avulla 30.10.2024 ja 28.1.2025. Kieli- ja piiriyhdistysten yhteinen etätapaaminen pidettiin 13.5.2025.

SUKOLin jäsenyhdistykset

Liiton jäsenistö koostui rekisteröidyistä kieltenopettajayhdistyksistä, jotka ovat joko alueellisia tai valtakunnallisia.

Alueelliset yhdistykset – Jäsenmäärä 30.6.2025 (suluissa muutos edellisestä vuodesta)
Espoon–Kauniaisten kieltenopettajat ry 190 (-6)
Etelä-Kymenlaakson kieltenopettajat ry 35 (-3)
Etelä-Pohjanmaan kieltenopettajat ry 121 (-6)
Helsinki–Vantaan kieltenopettajat ry 438 (-60)
Hämeenlinnan seudun kieltenopettajat ry 64 (-4)
Imatran seudun kieltenopettajat ry 24 (-1)
Jokilaaksojen kieltenopettajat ry 38 (-6)
Kainuun kieltenopettajat ry 15 (-28)
Keski-Pohjanmaan kieltenopettajat ry 29 (-5)
Keski-Suomen kieltenopettajat ry 146 (-14)
Keski-Uudenmaan kieltenopettajat ry 119 (+23)
Kouvolan seudun kieltenopettajat ry 42 (-4)
Lahden seudun kieltenopettajat ry 79 (-10)
Lapin kieltenopettajat ry 97 (-3)
Lappeenrannan seudun kieltenopettajat ry 38 (-7)
Länsi-Uudenmaan kieltenopettajat ry 45 (+1)
Mikkelin seudun kieltenopettajat ry 56 (-7)
Oulun seudun kieltenopettajat ry 172 (+12)
Pirkanmaan kieltenopettajat ry 320 (-27)
Pohjois-Karjalan kieltenopettajat ry 102 (-2)
Pohjois-Savon kieltenopettajat ry 118 (-4)
Satakunnan kieltenopettajat ry 81 (-6)
Södra Finlands svenska språklärare rf 123 (-17)
Turun seudun kieltenopettajat ry 218 (-22)
Österbottens Svenska Språklärarförening rf 57 (-8)

Valtakunnalliset yhdistykset – Jäsenmäärä 30.6.2025 (suluissa muutos edellisestä vuodesta)
Finsklärarföreningen rf 53 (-15)
Suomen englanninopettajat ry 1431 (-93)
Suomen espanjanopettajat ry 118 (-19)
Suomen italianopettajien yhdistys ry 50 (-3)
Suomen ranskanopettajain yhdistys ry 363 (-15)
Suomen ruotsinopettajat ry 1013 (-60)
Suomen Saksanopettajat ry 554 (-50)
Suomen venäjänopettajat ry 111 (-13)

Jäsenyhdistysten lukumäärä 30.6.2025 oli 33 (Kainuun kieltenopettajat ry:n ja Keski-Pohjanmaan kieltenopettajat ry:n purkamisprosessi ja jäsenten siirtyminen muihin piiriyhdistyksiin oli kesken, samoin Oman äidinkielen opettajat ry:n liittymisprosessi).

Liiton hallinto

Liittokokous pidettiin 9.11.2024 ravintola Ratamestarin tiloissa Helsingin Itä-Pasilassa.

Toimintakauden aikana hallitus kokoontui kahdeksan kertaa ja osallistui sähköpostineuvotteluihin useaan otteeseen. Hallituksen ja työvaliokunnan esityslistat ja pöytäkirjat olivat hallituksen jäsenten ja varajäsenten saatavilla sähköisessä muodossa jäsenrekisterin Tiedostot-osiossa.

Hallituksen varsinaiset jäsenet 1.7.2024–30.6.2027:

• Outi Vilkuna, puheenjohtaja (1.1.2020–30.6.2023 ja 1.7.2023–30.6.2026) ra; pk 7–9, lu
• Jaana Chan ru, en, sa; pk
• Eija Heikkala ru; pk, lu
• Sari Juvonen ra, es; lu
• Minna Närvä ru, sa; pk 7–9, lu
• Leena Pulli en, ru; pk
• Johanna Söderholm en; pk, lu
• Eija Venäläinen en; lu
• Marcus Wallin en; pk, lu

Hallituksen varajäsenet 1.7.2024–30.6.2027:

• Kirsi Aaltonen-Kiianmies sa, en: pk
• Charlotte Heinrich es: lu
• Liisa Kelloniemi en: pk 7–9, lu
• Susanna Leino en: lu
• Hanna-Kaisa Minkkinen es, viro, s2, äi: lu
• Niina Pirttinokka ra, en, ru: aa
• Marja Sallila en, ru; lu
• Maria Virokannas en; lu

Työvaliokunta: Outi Vilkuna, Minna Närvä ja Anna Halme.

Koulutustyöryhmä: Eija Heikkala, Sari Juvonen, Eija Venäläinen, Nina Pirttinokka ja Jenna Latvala-Suominen.

Toimitusneuvosto: Krista Kaipainen (pj), Katja Hämäläinen, Maarit Kaunisto, Taija Salminen, Johanna Snellman, Maria Virokannas ja Anna Halme.

Toimisto

Liiton toimisto sijaitsee Itä-Pasilassa Helsingissä (Ratamestarinkatu 11). Liiton palveluksessa olivat toiminnanjohtaja Anna Halme ja jäsen- ja taloussihteeri Salla Kosunen. Liiton koulutussihteerinä (1 päivä / viikko) ja Sukol-Palvelun projektisihteerinä (3 päivää / viikko) toimi Jenna Latvala-Suominen.