Vuoden kieliteko -palkinnon historiaa

Vuoden kieliteko myönnetään joka syksy henkilölle, ryhmälle, järjestölle tai muulle taholle, joka on jollakin merkittävällä tavalla edistänyt kieltenopetusta Suomessa. Palkitsemisen arvoinen teko voi olla esimerkiksi innovatiivisen kieliprojektin toteuttaminen tai toiminta, joka on lisännyt kieltenopetuksen yhteiskunnallista arvostusta. Palkinnon arvo on 2000 euroa, ja sen lahjoittaa Otavan Kirjasäätiö.

Vuoden kieliteon voittajat 2001–2024 (suluissa lyhyt perustelu):

• 2024 urheilutoimittajat Laura Arffman ja Petra Manner (monikieliset haastattelut, kieli- ja kulttuuritaitojen merkityksen esiin tuominen suurelle yleisölle)

• 2023 Yleisradion Kielimatkaajat-sarja (lasten ja vanhempien kiinnostuksen herättäminen, positiivisen kieliasenteen levittäminen ja kieliopintoihin kannustaminen hauskalla tavalla)

• 2022 Kielilähettiläät ry – Språkambassadörerna rf (nuorten motivoiminen toisen kotimaisen kielen opiskeluun, monipuolisen kielitaidon puolesta puhuminen)

• 2021 Tampereen kaupungin A1-kielivalinnat ja kielten kehittäjäopettajat (määrätietoinen ja pitkäjänteinen työ kielivalintojen monipuolistamiseksi)

• 2020 Päivi Harjusalmen aloittama projekti Kielten taitotasot osaamismerkeiksi (vapaan sivistystyön kieltenopetuksen näkyväksi tekeminen, hyvin sovellettavissa muissakin opistoissa ja oppilaitoksissa)

• 2019 Lappeenrannan lukioiden ja Saimaan ammattikorkeakoulun Tunne työ -videosarjan työryhmän opiskelijat ja kieltenopettajat (oppilaitosyhteistyö, työelämän kielitaidon merkityksen esille tuominen, opiskelijoiden kielitietoisuuden vahvistaminen)

• 2018 Helsingin kaupunginkirjaston Monikielinen kirjasto (valtakunnallinen toiminta monikielisyyden ja lukutaidon edistämiseksi)

• 2017 Hyvinkään kaupungin kieltenopetuksen verkosto (poikkeuksellisen laaja ja monipuolinen kieliohjelma, valintojen tukeminen ja jatkuvuuden turvaaminen asteelta toiselle)

• 2016 Korjaamo Teatterin Stage-festivaali (monikielinen teatterifestivaali madaltaa osallistumiskynnystä ja mahdollistaa vieraskielisten esitysten seuraamisen kotimaassa)

• 2015 av-kääntäjä Aisla Packalén (av-kääntäjien työ)

• 2014 Suomen miesten lentopallomaajoukkueen päävalmentaja Tuomas Sammelvuo (monipuolisen kielitaidon puolustaminen)

• 2013 Satakunnan kieltenopettajat ry (Svenska i Satakunda -teemalukuvuosi 2012–2013)

• 2012 Zodiak – Uuden tanssin keskus (kinesteettiset kielityöpajat)

• 2011 ”Fröken Senja” eli Senja Larsen (sosiaalinen media, positiivinen asenne toista kotimaista kieltä kohtaan)

• 2010 Itä-Suomen koulu (venäjän opiskelun edistäminen)

• 2009 viittomakielinen rap-artisti Signmark (rajat rikkova kommunikointi, rohkeus käyttää omaa kieltään)

• 2008 Karstulan lukion rehtori Anitta Rasi (lyhyiden kielten säilyminen lukion tarjonnassa)

• 2007 kunniakielitekopalkinto Yleisradion työryhmälle: Yleisradion yli-insinööri Pentti Pesari, tv-päällikkö Ville Zilliacus, tv-ohjelmapäällikkö Saara Palmgren ja filmitoiminnan päällikkö Lasse Aaltio (päätös dubbaamisen sijaan tekstittää ulkomaalaiset filmit)

• 2006 Kieliä kielellä! -tapahtuma Porissa (alueellinen tasa-arvo, mahdollisuus kielten opiskeluun kaikkialla Suomessa)

• 2005 Talo Italiassa -tv-sarjan kakkonen Jussi Kuokkanen (elinikäinen oppiminen)

• 2004 Joroisten kunnan kieltenopetus (pienen kunnan panostus monipuoliseen kieltenopetukseen)

• 2003 Yleisradion tv-urheilun Tapio Suominen (monikielinen työskentely, kielitaidon yhteiskunnallisen arvostuksen kohentaminen)

• 2002 Närpes Högstadieskola Närpiöstä ja Jaakko Ilkan koulu Ilmajoelta (kunta- ja kielirajat ylittävä yhteistyö)

• 2001 professori Viljo Kohonen (suomalaisen ja eurooppalaisen kielikasvatuksen kehittäminen)