Vapaa sivistystyö on tärkeä kielikouluttaja

Valtiovarainministeriö esitti vapaan sivistystyön ja kansalaisopistojen perusrahoituksen leikkaamista, kun Suomen hallitus etsi syyskuun 2025 budjettiriihessä säästökohteita. Vuonna 2024 kansalaisopistojen rahoitusta oltiin jo leikattu 12,5 miljoonalla eurolla, ja vuodelle 2026 suunniteltiin uutta noin 11 miljoonan euron leikkausta. Tällainen ajattelu on elinikäisen oppimisen sekä kielivarannon säilyttämisen ja kehittämisen näkökulmasta vaarallista. Vuoden 2024 rahoitusleikkaukset koettelivat kansalaisopistoja jo kovalla kädellä ja vaikuttavat jatkuvasti rahoituspohjissa tulevina vuosina. Niiden takia kurssitarjontaa on kavennettu, opetusta vähennetty erityisesti sivukyliltä ja syrjäseuduilta, kurssimaksuja korotettu, henkilöstöä lomautettu, lukukausia lyhennetty, ryhmäkokoja suurennettu ja minimiosallistujamääriä kasvatettu.

Elinikäisen oppimisen kivijalka

Kansalaisopistot ovat elinikäisen oppimisen kivijalka ja runkoratkaisu. Ne tarjoavat muun muassa monipuolista ja laajaa kielikoulutusta kaikille – nuorille, aikuisille, ikääntyville, Suomessa jo oleville maahanmuuttajille ja erityisryhmille. Ne ovat saavutettavia, joustavia ja paikallisesti juurtuneita. Leikkaukset uhkaavat koko järjestelmän olemassaoloa ja sen kykyä kehittää toimintaansa.

Syyskuun budjettiriihessä esillä olleet leikkaukset saatiin aktiivisen edunvalvonnan ansiosta torpattua, mutta parlamentaarisesti sovittu velkakatto tuleville hallituskausille tuonee uusia säästöehdotuksia. Kannattaisi kuitenkin muistaa, että kansalaisopistot ovat kokonaisuutena pieni investointi, jolla on suuri yhteiskunnallinen vaikutus. Niiden vaikutus maassa jo olevien kotoutumisessa on keskeinen, ja ne edistävät koulutuksellista tasa-arvoa ja tarjoavat työelämätaitoja ja kielikoulutusta työllistymisen tueksi.

Kielitaito kansalaisoikeudeksi

SUKOL ja Kansalaisopistojen liitto ovat aikaisemminkin ilmaisseet kantansa siitä, että laajan kielitaidon saavutettavuuden tulisi olla jokaisen kansalaisoikeus. Valtiona Suomella tulisi olla strategia, jolla ylläpidettäisiin ja vahvistettaisiin kaikenikäisten kansalaisten laajempaa kielitaitoa. Kieltenopetusta on syytä tarkastella oppilaiden kielipolkujen jatkumon, kielivalintojen tarjonnan ja jakauman, kunnan tai maakunnan elinkeinoelämän tarpeiden sekä kansallisten tarpeiden kannalta.

Yhä kansainvälisemmässä maailmassa tarvitaan monipuolista kielitaitoa. Emeritusprofessori Riitta Pyykön loppuvuonna 2017 valmistunut mutta edelleen ajankohtainen, suomalaisten kielivarantoa koskeva selvitys antaa suuntaa kielten opetuksen kehittämiseksi. On tärkeää katsoa koko kielenoppimisen kaarta yli koulutusasteiden ja huolehtia, että kansallisissa linjauksissa huomioidaan myös opettajankoulutuksen tarpeet. On erittäin lyhytnäköistä, että opettajankoulutuksen täydennyskoulutusrahoituksen 15 miljoonaa euroa poistettiin valtion talousarviosta vuoden 2025 alusta.

Suomi ei pärjää globaalissa maailmassa ilman monipuolista kielivarantoa. On tärkeää taata mahdollisuudet kielitaidon kehittämiselle eri elämänvaiheissa, koska kielitaito on aina avain myös kulttuuriin ja keskinäiseen ymmärrykseen. Pyykön selvityksessä kehotetaan tunnustamaan koulussa opitun kielitaidon rinnalla myös työelämässä ja vapaa-ajalla hankittu osaaminen.

Talouden painopiste siirtyy – pysymmekö mukana?

Pyykön selvityksen mukaan Suomen kielivaranto on ristipaineessa: kielten opiskelu on yksipuolistunut, ja vieraiden kielten osaaminen painottuu yhä voimakkaammin pelkkään englantiin. Samaan aikaan kansainvälinen yhteistyö asettaa kuitenkin uusia vaatimuksia kielitaidolle, kun esimerkiksi talouden painopiste on siirtynyt pois Euroopasta.

Tilastokeskuksen lokakuussa 2025 julkaiseman tiedotteen mukaan perusopetuksessa englantia opiskelevien osuus pysyi ennallaan vuonna 2024 edellisvuoteen verrattuna. Vuosiluokkien 1–6 oppilaista 94 % opiskeli englantia. Vuosiluokkien 7–9 oppilaista lähes kaikki eli 99 % opiskelivat englantia. Saksaa opiskeli vain 8 %, espanjaa 5 % ja ranskaa 4 % vuosiluokkien 7–9 oppilaista. Kansalaisopistojen tilastotietojen keruuta on kehitetty muutaman viime vuoden aikana. Tulee olemaan mielenkiintoista päästä tarkastelemaan ensimmäisiä yksityiskohtaisia tietoja muun muassa eri kielten opiskelusta ensimmäisenä julkaisupäivänä 15.12.2025.

Suomi on monikielistynyt viime vuosina voimakkaasti kasvaneen maahanmuuton myötä. Tämä asettaa uusia vaatimuksia toisaalta kotimaisten kielten opetukselle toisena kielenä, toisaalta maahanmuuttajien muun kielitaidon tunnistamisen käytännöille. Hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti kotoutumiskoulutuksen kokonaisuus uudistettaneen ja rahoitus koottaneen yhteen vuonna 2026.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut vapaan sivistystyön tulevaisuustyöryhmän työskentelemään vuoden 2026 loppuun saakka. Sen tavoitteena on luoda näkemys vapaan sivistystyön yhteiskunnallisesta merkityksestä, potentiaalista ja kehittämismahdollisuuksista. Konkreettisena tehtävänä on laatia tavoitetila kuvaamaan vapaan sivistystyön koulutustehtävää, tarkoitusta ja tavoitteita koulutusjärjestelmässä ja yhteiskunnassa sekä tehdä tarvittavat kehittämisehdotukset tavoitetilan saavuttamiseksi. Pidän selvänä, että kansalaisopistot jatkavat tulevaisuudessakin merkittävinä ja monipuolisina kielikouluttajina eri puolilla maata, vaikka aina on varaa kehittää toimintaa.

Kirjoittaja Jaana Nuottanen on Kansalaisopistojen liitto KoL ry:n toiminnanjohtaja.