Ulkomaanjaksoilla oppilaat ja opiskelijat kohtaavat erilaisia kieli- ja kulttuuriympäristöjä ja kynnys käyttää kieltä madaltuu

Oppimiseen liittyvillä ulkomaan jaksoilla opitaan yhdessä, perehdytään globaalin maailman ilmiöihin, saadaan kokemuksia erilaisista kieli- ja kulttuuriympäristöistä ja käytetään ja opitaan vieraita kieliä. Uudessa ympäristössä toimiminen kehittää lasten ja nuorten uteliaisuutta, sinnikkyyttä, rohkeutta ja itsetuntemusta. Liikkuvuusjakso on myös oiva paikka vahvistaa kielitaitoa, kun kieltä pääsee käyttämään erilaisissa tilanteissa ja ympäristöissä ja voi rohkaistua kielen käyttäjänä. Oppilaat ja opiskelijat saavat kokemuksen, että kielitaitoa voi kartuttaa monella tavalla ja että myös vähäisemmästä kielitaidosta on hyötyä. Liikkuvuus voi olla myös monimuotoista, jolloin fyysinen liikkuvuus toiseen maahan yhdistyy virtuaaliseen jaksoon verkon välityksellä.

Tilastotietoa liikkuvuudesta

Opetushallitus kerää lukuvuosittain tilastotietoa oppimiseen liittyvistä ulkomaanjaksoista. Keräämme tiedon kouluille ja lukioille tehtävällä kyselyllä. Lukuvuotta 2024–2025 vuotta koskevat tilastot julkaistiin marraskuun lopussa. Verrattuna lukuvuoteen 2023–2024 liikkuvuus kasvoi 11 %, ja kasvu tapahtui peruskouluissa. Lukioissa liikkuvuus sen sijaan hieman laski. Yhteensä Suomesta lähti ulkomaanjaksolle 6 292 oppilasta ja opiskelijaa. Koronapandemian jälkeen liikkuvuus on elpynyt varsin tasaisesti, mutta vielä se ei ole yltänyt samalle tasolle kuin koronaa edeltävänä aikana. Suomeen saapujia oli 4 491, mikä on 16 % enemmän kuin edellisenä lukuvuonna. Suomi kiinnostaa, ja suomalaiset koulut ja lukiot ovat haluttuja yhteistyökumppaneita kansainväliseen yhteistyöhön.

Suosituimmat maat – kolmen kärki – joihin peruskouluista ja lukioista suunnataan liikkuvuusjaksoille, ovat pitkään olleet Saksa, Ranska ja Espanja. Euroopan ulkopuolelle suuntautuvan liikkuvuuden osuus lukuvuonna 2024–2025 oli 4 %. Useimmiten liikkuvuusjaksolle lähdetään ryhmässä opettajan tai muun henkilöstön jäsenen kanssa. Pidempiä, useamman kuukauden mittaisia opiskelijavaihtoja tekevät yleensä lukiolaiset.

Erasmus+ ja eTwinning

Koulujen ja lukioiden oppimiseen liittyvistä ulkomaanjaksoista merkittävä osa tehdään Erasmus+-ohjelman kautta. Erasmus+ on Euroopan unionin koulutuksen, nuorisoalan ja urheilun ohjelma, joka tarjoaa mahdollisuuksia kansainväliseen opiskeluun, kouluttautumiseen ja yhteistyöhön. Erasmus+-ohjelmalla edistetään myös monikielisyyttä ja monipuolisia kielen oppimisen mahdollisuuksia. Kieltenopiskelun ja kielellisen moninaisuuden edistäminen on yksi ohjelman nimenomaisista tavoitteista.

Monimuotoliikkuvuus mahdollistaa yhteisoppimisen, vuorovaikutuksen ja tiimityöskentelyn verkon välityksellä. Tässä hyödynnetään usein eTwinning-verkkoalustaa, joka on yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen opettajien, oppilaiden ja opiskelijoiden käyttöön tarkoitettu eurooppalainen kansainvälistymisen verkkotyökalu.

Monipuolisen kielitaidon puolesta

Suomessa on jo pidempään huolestuttanut oppilaiden ja opiskelijoiden kielivalintojen yksipuolistuminen ja englannin ylivalta. Esimerkiksi eurooppalaisia kieliä kuten ranskaa ja saksaa opiskelevien määrä on vähentynyt. Meillä ei ole tilastotietoa siitä, mitä kieliä tai kuinka paljon eri kieliä oppimiseen liittyvillä liikkuvuusjaksoilla käytetään. Liikkuvuusjaksot kuitenkin suuntautuvat moniin eri Euroopan maihin, ja vaikka liikkuvuusjaksolla pääosa vuorovaikutuksesta tapahtuisi englanniksi, oppilaat ja opiskelijat havainnoivat ja voivat käyttää monia kieliä.

Kielitaito ja kulttuuriosaaminen ovat tulevaisuuden taitoja. On tärkeää, että oppilaat ja opiskelijat voivat hankkia ja vahvistaa näitä taitoja. Kansainvälinen liikkuvuus tarjoaa tähän paljon mahdollisuuksia.

Lisätietoja ja tilastoja:

Yleissivistävän koulutuksen oppilaiden ja opiskelijoiden sekä opettajien ja henkilöstön ulkomaanjaksot | Opetushallitus, https://www.oph.fi/fi/tilastot/yleissivistavan-koulutuksen-oppilaiden-ja-opiskelijoiden-seka-opettajien-ja-henkiloston

Erasmus+ -ohjelma 2021-2027 | Opetushallitus, https://www.oph.fi/fi/kansainvalisyys/erasmus-ohjelma-2021-2027

Kirjoittaja: Sirpa Holmström, yksikön päällikkö, Yleissivistävän ja aikuiskoulutuksen kansainvälistymispalvelut, Opetushallitus