Turun kaupungin Kasvatus- ja opetuslautakunnan lausuntopyyntö, Toimenpiteet suomenkielisen perusopetuksen kehittämiseksi Turussa vuosille 2024–2025

Turun kaupungin pormestariohjelmassa nostetaan keskeisenä tavoitteena esille erikoisluokkatoiminnan laajentaminen sekä varhainen kielen oppiminen ja segregaation vähentäminen. Toteutettu erikoisluokkaselvitys nostaa esille eri mahdollisuuksia mm. lisäämällä erikoisluokkia, painotettua opetusta tai valinnaisuutta Turussa laajemmin myös keskusta-alueen ulkopuolelle. Painotusopetuksen uusi jäsennellympi valinnaisainerakenne voitaisiin ottaa käyttöön 1.8.2025 alkaen. Oppilaalle tarjottavien painotuspolkujen teemat ovat:

1. Taiteet ja luovuus, 2.  Liikunta ja hyvinvointi, 3.  Kielet ja vaikuttaminen ja 4. Tieteet ja teknologia

Esitettyjen toimenpiteiden kustannusvaikutukset perusopetuksen palvelualueella ovat hyvin maltilliset, mutta muilta vaikutuksiltaan ne merkittävästi edistävät oppijoiden hyvinvointia ja vähentävät niin suurten kaupunkien välistä kuin Turun kaupungin sisäistä koulusegregaatiota.  Palvelun korkea laatu varmistetaan vahvistamalla ammatillisesti pätevän ja motivoituneen opetushenkilöstön veto- ja pitovoimaa. Painotusopetuksen uusi jäsennellympi valinnaisainerakenne voitaisiin ottaa käyttöön 1.8.2025 alkaen.

Opetuksen painottaminen toteutetaan valinnaisaineiden tuntien kautta, minkä vuoksi kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelmaan on tehtävä tarvittavia päivityksiä. Jokaisen neljän painotuspolun teeman alle on tarkoitus rakentaa kaksi tai kolme kahden vuosiviikkotunnin mittaista pitkää valinnaisainetta sekä useampia yhden vuosiviikkotunnin mittaisia lyhyitä valinnaisaineita.

Toimenpide-esityksessä SUKOL ry haluaa kiinnittää huomiota seuraaviin:

1. Valinnaisainetarjonnan lisääminen ja tarjonnan uudelleen arviointi:

Pidämme ansiokkaana ja tuemme vahvasti kaupungin tavoitetta kasvattaa turkulaisten vieraiden kielten osaamista. Kielirikasteisen opetuksen tuominen osaksi kielenopetusta ei vähennä tarvetta kielen oman oppimäärän mukaiseen opetukseen, mutta se vahvistaa kielenkäyttötaitoa ja uskallusta ja on siten kannatettavaa ja suotavaa jo varhaiskasvatuksessa.
Aitoja tuloksia kielivarannon monipuolistamiseksi saadaan varmistamalla riittävän laaja ja monipuolinen A1-kielten valikoima sekä mahdollistamalla A2-kielten opiskelu. B2-kieliä on valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaan tarjottava vähintään 4 vuosiviikkotuntia. Esitetyn mukainen lisä valinnaisaineiden tunteihin toimisi siis vain jo aloitetun kielenopiskelun tukena esimerkiksi kielirikasteisina taito- ja taideaineiden tunteina.

2. Kokonaan uudet koulut:

Kannustamme uusien koulujen opetussuunnitelmia laadittaessa toteuttamaan painotusluokkia tukemaan Turun kaupungin pormestariohjelman keskeisiä tavoitteita, joita ovat erikoisluokkatoiminnan laajentaminen sekä varhainen kielen oppiminen ja segregaation vähentäminen.

3. Vieraskieliset oppilaat ja erikoisluokat:

Pidämme hyvänä toimenpiteenä sitä, että kevätkauden 2024 erikoisluokkien hauista lisätään monikielistä ja monikanavaista tiedottamista. Monikielistä tiedotusta kohdistetaan erityisesti vieraskieliselle väestölle. Tavoitteeksi on asetettu, että syksyllä 2024 aloittavista erikoisluokkalaisista 10 % olisi vieraskielisiä, ja tämän toteutumista tulee seurata ja samalla arvioida monikielisen ja -kanavaisen tiedottamisen toimivuutta. Tavoite vieraskielisten oppilaiden osuuden kasvattamisesta erikoisluokilla on kannatettava.

4. Kielitarjonnan vahvistaminen ja vieraiden kielten osaamisen lisääminen:

Tuemme tavoitetta siitä, että kielitarjontaa vahvistetaan erityisesti keskusta-alueen ulkopuolella. Näin kasvatetaan lähikoulujen vetovoimaa ja turvataan tasa-arvoisia valinnan mahdollisuuksia kaupungin eri alueilla. Mikäli jo lukuvuoden 2024–2025 aikana on tarkoitus lisätä harvinaisempien tai paremmin sanottuna vähemmän opiskeltujen (eurooppalaisten ja/tai globaalien) valtakielten opetusta, tulee varmistaa riittävän kattava suunnittelu- ja valmistelutyö pedagogisesti parhaiden ratkaisujen toteuttamiseksi ja kielipolkujen turvaamiseksi.
Lisäksi toteamme, että kielitietoinen opetus on tärkeää saattaa osaksi kaikkien koulujen arkea. Turkulaisten peruskoululaisten kielivaranto (eri kielten osaaminen) on maahanmuuton vuoksi laajempaa kuin koskaan aikaisemmin. Oman äidinkielen opetusta annetaan 26 kiellä: albania, arabia, bosnia, englanti, espanja, hebrea, hollanti, italia, japani, kiina, kurdi, liettua, pashtu, persia, portugali, puola, ranska, saksa, somali, thai, turkki, ukraina, unkari, venäjä, vietnam ja viro. Äidinkieleltään suomen- tai ruotsinkielisten oppilaiden vieraan kielen osaamisen monipuolistaminen on kuitenkin myös haaste, johon on pyrittävä vastaamaan.

5. Kieliluokka- ja kielikylpytoiminnan kehittäminen:

Turussa on perinteet kieliluokkatoiminnasta jo 1990-luvun puolivälistä alkaen. Kieliluokkia ja kielikylpytoimintaa on englannin, ruotsin, saksan, ranskan ja venäjän kielillä. Oppilaille tulee tarjota yhdenvertainen ja todellinen mahdollisuus hakeutua näin painottuneeseen opetukseen. Hakumenettelyssä tulee antaa mahdollisuus tehdä vähintään ensisijainen ja toissijainen kielivalinta ja näin mahdollistaa eri kieliryhmien toteutuminen. Testauksen avulla voidaan varmistaa opiskelun myöhempi eteneminen.  Kansallisen kriittisen infrastruktuurin varmistamiseen liittyy myös se, että meillä kasvatetaan ja koulutetaan kielitaitoisia ihmisiä toimimaan myöhemmin eri aloilla. Maailmanpoliittiset tilanteet saattavat vaikuttaa jonkin kieliaineen suosioon mutta eivät tosiasiallisesti vähennä kielen taitajien tarvetta kansallisella tasolla.

Turussa on tähän asti ollut laaja kielivalikoima: kaupungissa on mahdollista opiskella ensimmäisellä luokalla alkavana pitkänä A-kielenä englannin lisäksi espanjaa, ruotsia, saksaa, ranskaa tai venäjää. Suomalais–venäläisten luokkien lakkauttaminen vaikuttaisi siten, että A1-venäjää ei olisi enää lainkaan kaupungin kielitarjottimella. Vaikka tällä hetkellä näyttäisi siltä, että venäjäntaitoisten eri alojen ammattilaisten tarve olisi vähentynyt, todellisuudessa tarve on vain muuttanut muotoaan. Nykyisessä tilanteessa osaajia kaivataan esimerkiksi journalismin, kyberturvallisuuden, maanpuolustuksen, työllisyyspalveluiden ja terveydenhuollon aloilla.

6. Valintaprosessi ja resurssointi eri kieliluokilla yhdenmukaistetaan:

Kannatamme yhdenmukaista testausmenettelyä eri kieliluokkien valintaprosessissa. Toteamme myös, että lukujärjestysten laadinnassa, resurssoinnissa ja koulukohtaista opetusta suunniteltaessa tulee oppilaita ja oppilasryhmiä kohdella yhdenvertaisesti ja oppimisen edellytyksiä tukien.

Outi Vilkuna
Puheenjohtaja
Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry
outi.vilkuna@sukol.fi