Tukimateriaalit opettajan työn tueksi

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet uudistettiin vuosien 2020–2024 aikana, ja muun muassa arviointia koskeva luku kuusi kirjoitetiin uusiksi. Muutoksen myötä oppilaan osaamisen ja oppimisen arviointi uudistui.

Kielten OPSitkin ovat kokeneet muutosta: on tullut tarkemmat päättöarvioinnin kriteerit, eli osaamisen kuvauksia on nyt aukaistu useammalle arvosanalle perusopetuksen päättövaiheen arvioinnissa. Lukuvuonna 2022–2023 uudistettiin myös koko kuudennen luokan OPS, ja kuudennen luokan lukuvuosiarvointiin lisättiin 9. luokan päättöarvioinnista tutut laajemmat kriteerit eli osaamisen kuvaukset arvosanoille 5, 7, 8 ja 9.

Tammikuussa 2023 valtioneuvosto julkaisi perusopetukseen uuden tuntijakoasetuksen, jossa määrättiin 7. luokalle yksi vuosiviikkotunti lisää B1-kieltä, yleisimmin ruotsia. Tämän asetuksen myötä uudistettiin B1-kielten opetussuunnitelmat, jotka tulivat voimaan 1.8.2024.

Viime vuosina perusopetuksen opetussuunnitelma on siis kokenut melkoista mullistusta, ilman että varsinaista uutta OPSia olisi tehty. Me, jotka olemme jo jonkin aikaa seuranneet näitä OPSien julkaisuja, tiedämme, että OPS uudistetaan noin kymmenen vuoden sykleissä. Edellisten perusteiden laadinnasta on kulunut jo kymmenen vuotta, mutta tuskin uutta on ihan hetkeen tulossa, koska perusteita on uudistettu näin paljon.

Tukimateriaalit opettajan suunnittelun ja arvioinnin tueksi

Opetussuunnitelman kriteerit eli oppilaan osaamisen kuvaukset vaativat opettajalta syvää asiaan perehtymistä ja pohdintaa. Opettajalta edellytetään niiden sisällyttämistä jo opetuksen suunnitteluun, ei vasta arviointivaiheeseen, jotta päästään siihen, että opetetaan niitä asioita, joita arvioidaan. Opetussuunnitelman kriteerit eli osaamisen tason kuvaukset todella ovat opettajan arviointia ohjaavia, sitovia normeja. Opettaja ei voi päättää olla käyttämättä näitä arviointia antaessaan.

Opetushallitus on julkaissut erilaisia tukimateriaaleja, joiden avulla erityisesti ei-kielellisten tavoitteiden arviointi on helpompaa. Ei-kielellisinä tavoitteina voidaan ajatella kielissä sisältöalueita S1 (kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen) ja S2 (kielenopiskelutaidot). Monesti me opettajat koemme, että kolmas sisältöalue S3 (kehittyvä kielitaito) on helpompi arvioida esimerkiksi kokeilla, testeillä, projekteilla ja muilla näytöillä mutta ei-kielellisten tavoitteiden arviointi aiheuttaa päänvaivaa. Tähän tarpeeseen OPH on julkaissut tukimateriaaleja toisen kotimaisen ja vieraiden kielten päättöarvioinnin ja kuudennen luokan lukuvuosiarvioinnin tueksi. Linkki tukimateriaaleihin on tämän tekstin lopussa.

Tukimateriaalit itsessään eivät ole sitovia normeja, vaan ne on julkaistu tukemaan opettajaa arviointityössä. Materiaaleja on julkaistu eri oppiaineisiin, ja niitä ovat olleet tekemässä kentän opettajat. Kielten tukimateriaalien kohdalla OPH:n sivuilla sanotaan, että tukimateriaalit eivät ole kielisidonnaisia vaan ne ovat sovellettavissa kaikkiin kieliin ja arviointitilanteisiin.

OPH:n sivuilla kerrotaan tukimateriaaleista muun muassa näin:

Esimerkkitehtävät kannustavat opettajaa arvioimaan oppilaan osaamista monipuolisesti. Opettajat voivat hyödyntää esimerkkitehtäviä laatiessaan erilaisia oppilaan osaamista kartoittavia tehtäviä tai käyttää niitä sellaisenaan.

Tehtävät ovat muokattavissa summatiivisen arvioinnin tarpeiden mukaan. Esimerkkikysymyksiä voidaan käsitellä pari-kolme kertaa jakson aikana esim. kirjallisina tai suullisina työstöinä. Osaamista voidaan arvioida myös pareittain tai pienessä ryhmässä tehdystä työskentelystä (miniesitelmät ja posterit). Oppilas voi tilanteesta tai näytöstä riippuen käyttää myös koulun opetuskieltä.

Tukimateriaaleissa on valmiita esimerkkitehtäviä ja projektityöaiheita tavoitteittain, ja niitä voi käyttää sellaisenaan tai muokata sopivammiksi. Esimerkkitehtäväkohtaiset arviointikriteerit on lisätty mukaan tukimateriaaliin opettajan työtä helpottamaan.

Näiden lisäksi OPH on julkaissut kaikkiin A-kielten tavoitteisiin (T1–T11) koosteen, jota opettaja voi käyttää arvioinnin suunnittelun tukena. Koosteessa on annettu tavoitteittain esimerkkejä arvioitavista näytöistä ja työtavoista.

OPH:n sivuilla on niin ikään arvioinnin käsitteiden avaus, kielten tukimateriaalien oheen laadittu arviointisanasto, jossa on selitetty keskeisiä arviointikäsitteitä.

OPH:n mukaan tavoitteena on, että tukimateriaali kannustaa opettajaa arvioimaan oppilaan osaamista monipuolisesti. Tukimateriaalit vaativat opettajalta jonkin verran pohdintaa ja sisäistämistä, mutta ne toimivat varmasti arvioinnin tukena ja varmistavat, että jokainen tavoite otetaan huomioon arvioinnissa – eli että myös oppilaan S1- ja S2-sisältöalueiden osaaminen saadaan näkyväksi ja kirjattua. Rohkaisen jokaista peruskoulun opettajaa tutustumaan näihin tukimateriaaleihin (ja laajemminkin OPH:n sivuihin)!

Tukimateriaali –  ladattavia tiedostoja tavoitteittain arvioitavista näytöistä ja esimerkkitehtävistä:
https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/toisen-kotimaisen-kielen-ja-vieraiden-kielten-paattoarvioinnin-tukimateriaali

Yleistä kielistä OPH:n sivuilla:
https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/perusopetus/toinen-kotimainen-kieli-ja-vieraat-kielet-perusopetuksessa

Päättöarvioinnin kriteerit:
https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/toisen-kotimaisen-kielen-ja-vieraiden-kielten-paattoarvioinnin-kriteerit
https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/toisen-kotimaisen-kielen-ja-vieraiden-kielten-paattoarviointi 

Kirjoittaja

Leena Pulli

SUKOLin hallituksen jäsen

Leena on perusopetuksen englannin ja ruotsin opettaja Kämmenniemen koulussa Tampereella.

Lue seuraavaksi

Siirry uutishuoneeseen