Tavoitteita kaikkiin Suomen kuntiin

Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry on laatinut kuntavaaleihin omat tavoitteensa, joiden tarkoituksena on varmistaa laadukas, monipuolinen kieltenopetus kaikkiin Suomen kuntiin, kaikkien suomalaisten ulottuville.

SUKOLin tavoitteiden mukaan kuntien tulee perusopetuksessa tarjota useampia pitkiä A1-kieliä ja turvata vapaaehtoisen A2-kielen opetus. Lisäksi kuntien on luotava edellytykset sille, että vieraita kieliä on mahdollista opiskella alakoulusta lähtien kieltenopettajan johdolla. Kuntien tulee taata opettajille pedagoginen vapaus ja tukea opettajien osallistumista täydennyskoulutukseen. Näiden tavoitteiden täyttäminen lisää yhdenvertaisuutta ja kunnan houkuttelevuutta.

Oikeus oppia kieliä

”Jottain tarvii tehä, ja nopiasti!” kirjoittaa Oulun seudun kieltenopettajat OSKO ry:n hallitus SUKOLin blogissa. Pohjois-Suomen lapsilla ja nuorilla on OSKOn mukaan hälyttävän rajalliset mahdollisuudet opiskella muita vieraita kieliä kuin englantia ensimmäiseltä luokalta lähtien. OSKO vetoaa kuntapäättäjiin: kielten opiskelun yhdenvertaisuus on taattava asuinpaikasta riippumatta.

Huoltajia OSKO kehottaa vaatimaan lapsilleen samoja mahdollisuuksia kuin eteläisemmän Suomen suurissa kunnissa, sillä mahdollisimman varhain hankittu monipuolinen kielitaito kehittää ajattelua ja valmistaa tulevaisuuden osaajia. OSKOn hallitus kirjoittaa:

Tarkasteltaessa kieltenopiskelun tilannetta eri puolilla Suomea on ilmiselvää, ettei kyse ole pelkästään taloudellisista resursseista. Tarvitaan myös oikeanlaista tahtotilaa. Tampere ja Hyvinkää toimivat erinomaisena esimerkkinä siitä, mitä voidaan tehdä, kun tahtoa riittää kaikilla päätöksenteon tasoilla. Näissä kunnissa noin 50 % kodeista valitsi lapsensa ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi saksan, ranskan tai espanjan viime syksynä. 

Samaan aikaan Oulussa kaikki ekaluokkalaiset aloittivat A1-kielenä englannin, ja neljäsluokkalaisista vain murto-osa pääsi aloittamaan vapaaehtoisen A2-kielen opiskelun.

”Herätys Pohjois-Suomi! Olemme putoamassa kielitaidon kelkasta”, varoittavat oululaiset kieltenopettajat. Yhdenvertaisuus ei nykyisellään toteudu. Tarvitaan pitkäjänteisempää, tulevaisuuteen tähtäävää kielipolitiikkaa.

Kuka opettaa?

Vuosiluokilla 1–6 luokanopettaja on kelpoinen opettamaan toista kotimaista kieltä ja vieraita kieliä. Huolta on herättänyt se, että näillä vuosiluokilla kieltenopetusta on siirretty aineenopettajilta sellaisillekin luokanopettajille, joilla ei ole kielen erikoistumisopintoja, täydennyskoulutusta tai edes halua kielen opettamiseen. Kielitaitoiseksi kasvaminen edellyttää pitkää ja systemaattista kielipolkua pedagogisesti pätevän kieltenopettajan opastamana.

SUKOL toteutti yhdessä OAJ:n ja Suomen Luokanopettajat ry:n kanssa syyskuussa 2021 kyselyn, joka käsitteli A- ja B1-kielen opetuksen toteutusta. Kyselyssä vastaajina oli 116 luokanopettajaa ja 413 kielten aineenopettajaa. Tuloksista kävi ilmi, että varhennettua A1-englannin, -ruotsin ja -suomen kielen opetusta oli osoitettu suurelta osin luokanopettajille samoin kuin kuudennella luokalla alkavaa B1-kielen opetusta. Valtaosa näistä luokanopettajista ei ollut suorittanut opettamansa kielen erikoistumisopintoja eikä osallistunut opettamansa kielen täydennyskoulutukseen kyselytutkimusta edeltäneiden kahden vuoden aikana. Tilanne ei ole sittemmin muuttunut.

Katoavia A2-kieliä opettivat vastaajista lähes yhtä lailla luokan- kuin aineenopettajat. A2-kielten tarjoaminen on opetuksen järjestäjille vapaaehtoista, ja yhä enenevässä määrin niiden tarjoamisesta on luovuttu säästösyihin vedoten. Näin alueellista kielitarjontaa on kavennettu käytännössä minimiin, pelkän englannin opetukseen.

Opettajan pedagoginen vapaus

SUKOLin varapuheenjohtaja Minna Närvä kirjoittaa SUKOLin blogissa opettajan pedagogisesta vapaudesta, johon kuuluu olennaisesti opettajan oikeus valita käyttämänsä oppimateriaali:

Samalla opettaja on vastuussa siitä, että valitut materiaalit tukevat oppimista ja vastaavat opetussuunnitelman tavoitteita. Etenkin toisen asteen koulutuksen maksuttomuus on tuonut merkittävän muutoksen opetuksen järjestäjän taloudelliseen tilanteeseen, mikä pahimmillaan rajoittaa opetusmateriaalin valintamahdollisuuksia merkittävästi.

Jos pelkkä raha ratkaisee, vaarassa ei ole ainoastaan pedagoginen vapaus vaan myös täydennyskoulutus. Närvän mukaan opettaja on loistava esimerkki elinikäisestä oppijasta, jonka osaamista on jatkuvasti päivitettävä. Mahdollisuudet ja resurssit vaihtelevat valitettavasti kunnan ja opetuksen järjestäjän mukaan. Jollain paikkakunnalla jokaiselle opettajalle on varattu vuosittainen täydennyskoulutusraha, kun taas toisaalla kollega joutuu kustantamaan koulutuksensa itse. Tämä vaikuttaa kunnan houkuttelevuuteen työnantajana.

Kuntavaalien varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 13.4.2025. SUKOL on laatinut omat vaalitavoitteensa: bit.ly/SUKOL_kuntavaalit.