Taitotasot yo-tutkintoon
Ylioppilastutkinnon kielikokeiden arvosanojen tulisi kertoa siitä, millaista osaamista kokelailla on.Yo-kielikokeiden tulosten luotettavuus ja uskottavuus lisääntyisivät, jos niiden arvosanat kertoisivat nykyistä läpinäkyvämmin siitä, millaista osaamista kokelailla on. Kielikokeissa voitaisiin kehittää myös taitotasoperustaista arviointia, kuten jo vuonna 2013 laaditussa raportissa kielikokeista ja lukion opetussuunnitelman taitotasokuvauksista esitettiin.
Kielikokeista voitaisiin antaa ylioppilastutkintotodistukseen arvosanamerkintä, joka linkittyisi Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoihin. Taitotasot takaisivat ylioppilastutkinnon arvosanojen kansallisen ja kansainvälisen vertailtavuuden. Myös monet työnantajat edellyttävät yhä useammin arviota kielitaidon tasosta nimenomaan Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasokuvausten mukaisesti. Kokelaiden hankkima kielitaito vaihtelee suuresti, ja osalla heistä voi olla oppimäärän tavoitetasoa parempikin kielitaito. Tämäkin tulisi osoitetuksi, mikäli taitotasot olisivat käytössä.
Vieraiden kielten ylioppilastutkinnoissa saavutetut tulokset saavat myös pohtimaan kielten eri oppimäärille määriteltyjen tavoitetasojen realistisuutta: onko tavoitetaso saavutettavissa nykyisillä kurssimäärillä? SUKOL teki vuonna 2019 lukion kieltenopettajille kyselyn, jonka tulosten mukaan muissa kielissä kuin englannissa ja ruotsissa tarjotaan monissa lukioissa myös niin sanottuja puolikkaita kursseja. Yhä harvemmassa lukiossa tarjotaan monipuolisesti kieliä, ja alueellinen epätasa-arvo on suurta. Lukiolaisten mahdollisuudet saavuttaa kielitaitotavoitteita vaihtelevat siis koulutuksen järjestäjän mukaan.
Taitotasoon linkitetyt yo-arvosanat antaisivat arvokasta tietoa siitä, millaista kielitaitoa lukiossa todellisuudessa on mahdollista hankkia.
Nivåskala i studentexamen
Vitsorden i språkproven i studentexamen borde berätta hur bra en studerande kan språket.
Studentprovens tillförlitlighet och trovärdighet skulle vara större om vitsorden tydligare visade hur bra en studerande kan ämnet. I språkproven kunde man göra bedömningen enligt en nivåskala, vilket man föreslog i en rapport som handlade om språkproven och beskrivningarna av nivåskalor i gymnasiets läroplan redan 2013.
I språkproven kunde man ge ett vitsord som anknyter till kunskapsnivåerna i den europeiska referensramen för språk. Det skulle ge en möjlighet att jämföra kunskaper både internationellt och nationellt. Många arbetsgivare förutsätter allt oftare att man bedömer språkkunskaper enligt den europeiska referensramen för språk. De studerandes språkkunskaper varierar stort och många kan ha en bättre språkkunskap än vad målen i lärokursen är. Den egentliga nivån på språkkunskaper skulle komma bättre fram om man började tillämpa nivåskalor.
Resultaten i studentproven i främmande språk får en också att fundera på möjligheten att uppnå målsättningarna inom lärokurserna: är ambitionsnivån realistisk att nå med nuvarande antal lärokurser? SUKOL gjorde år 2019 en undersökning bland språklärarna i gymnasiet och den visade att i flera språk, undantagsvis i svenska och engelska, erbjuder gymnasierna så kallade halva kurser. I allt färre gymnasier erbjuder man ett mångsidigt urval av språkkurser och den regionala skillnaden är stor. De studerandes möjligheter att nå den utsatta ambitionsnivån varierar alltså beroende på utbildningsanordnaren.
Om man kombinerade studentexamensvitsorden med nivåskalor skulle man få värdefull information om de verkliga språkkunskaperna studerande uppnår i gymnasiet.
Kirjoittaja
Outi Vilkuna
Puheenjohtaja/ordförande/chairperson
Puheenjohtaja on vastuussa edunvalvonnasta ja edustaa liittoa mediassa. Ordföranden är ansvarig för intressebevakningen och representerar förbundet i medierna. The chairperson is responsible for advocacy and represents the federation in the media.