Suomi ja ruotsi toisena kielenä ylioppilastutkinnossa

Ylioppilastutkintolautakunta uudistaa suomi toisena kielenä ja kirjallisuus sekä ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeita jakamalla yksipäiväiset kokeet kahdelle päivälle kuten suomen tai ruotsin kielen äidinkielen ja kirjallisuuden kokeet ovat. Muutosehdotukset koskevat osittain myös kokeiden rakennetta, tehtäviä ja arviointikriteerejä, ja uudistus lähentää näin suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeita suomen tai ruotsin kielen äidinkielen ja kirjallisuuden kokeisiin. Tämä on perusteltua, sillä oppimäärät ovat lukiokoulutuksessa rinnakkaisia, ja lukion opetussuunnitelman perusteiden uudistuksissa oppimäärien rakenteet ja sisällöt ovat myös lähentyneet toisiaan. Uudistetussa kokeessa käytettävät aineistot ja tehtävätyypit voivat siten vastata nykyistä paremmin lukion opetussuunnitelman perusteiden tavoitteisiin, kuten kokeen uudistuksen perusteluissa esitetään.

Ylioppilastutkintolautakunnan keräämän palautteen mukaan suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeita on pidetty raskaina. Opiskelijat ovat kokeneet kokeen olevan työläs yhden koepäivän aikana suoritettavaksi runsaan aineiston ja suuren tuottamistehtävien määrän vuoksi, mikä osaltaan vahvistaa tarvetta muuttaa koe kaksipäiväiseksi. Huomioitavaa on lisäksi, että kerätyn palautteen mukaan sensoreiden arvosteluun käyttämä aika kokelaittain mitattuna on korkea verrattuna muiden ylioppilastutkinnon kokeiden arvosteluun käytettyyn aikaan.

Oppilaitoksissa S2-kokeiden suorituksia arvioivat usein samat opettajat, jotka arvioivat äidinkielen ja kirjallisuuden kokeita, ja kokeet suoritetaan ilmoitettuina äidinkielen ja kirjallisuuden koepäivinä. Yhdymme tältä osin Suomen Rehtorit ry:n lausumaan, jossa huomautetaan, että yksipäiväisen kokeen laajentuessa kaksipäiväiseksi myös osallistujien määrä koepäivinä lisääntyy ja tämä tosiasiallisesti vaikuttaa myös koejärjestelyihin sekä tarvittavien valvojien määrään. Suomi/ruotsi toisena kielenä -kokeen osallistujamäärät ovat olleet kasvussa, ja oletettavaa on, että kasvu jatkuu. Tästä seuraa järjestelyjen laajentuminen.

Koe on edelleen kokonaisuutena työläs arvioitava, joten arvioivien opettajien kuormittumista tulisi pyrkiä vähentämään lisäämällä alustavaan arviointiin osoitettavaa aikaa. Huomioitavaa on myös, että oppilaitoskohtaisesti alustavasta arvioinnista maksettavat korvaukset vaihtelevat huomattavasti käytettävissä olevan resurssin mukaan. Lisäksi voisi kohtuullistaa vaatimusta siitä, että kaikki suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeiden suoritukset on arvosteltava alustavasti lukiossa, vaikka oppilaitoksessa ei olisikaan omaa suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän opettajaa, tai ainakin huomioida tämän tyyppinen tilanne esimerkiksi mahdollistamalla lisäaikaa alustavaan arviointiin erillisestä anomuksesta.

Opiskelijoiden ja opettajien oikeusturvan kannalta lukio-opintonsa aloittavilla tulee olla tiedossa tutkintonsa rakenne. Tästä syystä varhaisin ajankohta uudistuneelle tutkinnolle voisi näkemyksemme mukaan olla kevään 2027 tutkintokerta, jolloin muutoksen tulisi olla tiedossa 1.8.2024 lukion aloittavilla opiskelijoilla. Samoin alustavaa arviointia tekeville opettajille tulee riittävän ajoissa olla tarjolla uudistetusta toisen kielen kokeesta mallikoe tai mallitehtäviä eri tehtävätyypeistä.

Muissa uudistukseen liittyvissä lausuntopalveluun tallennetuissa lausunnoissa on esitetty sisällöllisesti yksityiskohtaisempia, valideja ja perusteltuja huomioita. Näissä lausunnoissa nostettiin esille myös tarve tarkentaa osallistumisoikeutta suomi toisena kielenä ja kirjallisuus sekä ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeisiin, jotta opiskelijat tulisivat tältä osin yhdenmukaisesti kohdelluiksi. Samalla varmistetaan, että oppimäärän vaihdolla ja hyväksilukemisilla ei tavoitella perusteetonta etua jatko-opintoihin hakeuduttaessa.