Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry:n kannanotto opetuksen järjestäjille vieraiden kielten opetustuntien sijoittelusta tuntijärjestyksiin perusopetuksessa

Arvoisa opetuksen järjestäjä

Olemme kieltenopetuksen asiantuntijajärjestönä huolestuneina seuranneet suomalaisen opetussuunnitelmaperusteisen kieltenopetuksen ja kielivarannon näivettymistä. Aitojen kielivalintamahdollisuuksien turvaamisen ohella olennainen merkitys kieltenopetuksen onnistumiselle on opetuksen sijoittelulla oppilaiden työjärjestyksiin. Tämä pätee eritoten silloin, kun vuosiviikkotuntimäärä on suppea.

Vieraiden kielten opetustuntien sijoittelu tuntijärjestyksiin

Vieraan kielen opetuksen tunnit, joissa on vain kaksi viikkovuosituntia, tule järjestää pedagogisin perustein. Kaksoistunnit lukujärjestystyön helpottamiseksi tai säästösyinä (kahdessa eri koulussa opettavat opettajat) eivät tue vieraan kielen oppimista.

Niillä vuosiluokilla, joilla kieltä opetetaan kaksi tuntia viikossa, oppitunteja ei tule olla kaksoistunteina kerran viikossa, vaan ne tulee sijoittaa kahdelle eri viikonpäivälle. Vieraan kielen, erityisesti vähemmän opetetun vieraan kielen, opiskelu vain kerran viikossa yhtenä kaksoistuntina on haastavampaa oppimisen kannalta kuin kaksi erillistä tuntia kahtena eri viikonpäivänä. Kielen oppimisessa edistytään paremmin, kun tarvittavaa toistoa tulee enemmän. Tiedämme, että tieto siirtyy pitkäkestoiseen muistiin yöllä tai päiväunen aikana. Siksi oppiminen kannattaa hajauttaa useille päiville. Tällöin myös oppilaiden poissaolot ja retkien tai teemapäivien aiheuttamat tuntien peruutukset haittaavat vähemmän kielen opetusta.

Valinnaisissa kielissä oppimisen haasteita voi lisätä se, miten kielet asetetaan lukujärjestykseen. Valinnaisten kielten oppitunteja ei tule sijoittaa ikään kuin “rangaistukseksi” oppilaille joko aikaisiin aamuihin tai iltapäivän viimeisiksi tunneiksi. Tuntijärjestykseen sijoittelussa olisi otettava huomioon, että valinnaisten kielten tunteja ei sijoitettaisi kilpailemaan läksyttömien oppiaineiden kuten liikunnan, kotitalouden tai kuvataiteen kanssa.

Koulutuksesta säästäminen on lyhytnäköistä

Heikkojen talousnäkymien ja korona-ajan taloudellisten vaikutusten vuoksi kuntien talouteen on laadittu menoleikkauslistoja, joissa koulutus on kohteena. Useimmiten juustohöylää käytetään kieliohjelmiin: A1-kielistä halutaan leikata kaikki paitsi englanti ja A2-kielet lakkauttaa kokonaan. Vieraan kielen oppiminen on aivojen näkökulmasta laadullisesti erilaista lapsena ja aikuisena, joten monipuolisemman kielitaidon kartuttamiseen varhaisesta iästä tulee panostaa.

Yhdessäkään kunnassa, jossa leikkauksia on suunniteltu tai toteutettu, kieliohjelmiin suunnatut säästöt eivät ole olleet kuntatalouden kannalta niin merkittäviä, että niitä olisi välttämätöntä tehdä. Mikäli leikkaukset toteutetaan, niiden kerrannaisvaikutukset lasten ja nuorten elämään ovat kuitenkin merkittäviä jatko-opintomahdollisuuksien ja myöhemmän työelämään sijoittumisen kannalta.

Elinkeinoelämän keskusliitto on pitkään tuonut esiin huoltaan suomalaisten rapistuvasta kielitaidosta, sillä suomalaiset vientiyritykset tarvitsevat kielitaitoista työvoimaa. Yritysten kielitaitotarpeen kasvun taustalla on liiketoiminnan ja toimintaympäristöjen kansainvälistyminen. Laaja-alaisesta kielikoulutuksesta leikkaaminen on myös kilpailuedun leikkaamista.

Koulutustason nostaminen on ainoa ja paras keino nostaa Suomen kilpailukykyä – sitä ei nosteta leikkaamalla lasten ja nuorten koulutuksesta vaan heidän mahdollisuuksiaan tukemalla. Tässä olennaista on sen varmistaminen, ettei koulupolun alku eriarvoistu asuinpaikkakunnan mukaan.

Yhteistyöterveisin,
Outi Vilkuna, puheenjohtaja
Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry

Språklärarförbundet i Finland SUKOL rf:s ställningstagande till undervisningsanordnare gällande placeringen av undervisningstimmar i främmande språk i grundskolan

Bästa undervisningsanordnare

Som expertorganisation inom språkundervisning har vi bekymrat följt med hur språkundervisningen och språkrepertoaren enligt de finländska grunderna för läroplanen har försvagats. Det är viktigt för språkundervisningen hur lektioner placeras i elevernas scheman. Det här gäller speciellt när årsveckotimmarna är få.

Placering av undervisningen av främmande språk i arbetsschemat

Undervisningstimmarna i främmande språk, som har endast två årsveckotimmar, ska ordnas utgående från pedagogiska grunder. En dubbeltimme i schemat för att göra det lättare för anordnaren eller av inbesparingsskäl (en lärare som undervisar i flera skolor) stöder inte språkinlärningen.

I de årskurser där man undervisar språk två timmar i veckan, ska det inte vara en dubbeltimme en gång i veckan, utan de ska placeras på två olika veckodagar. Ett främmande språk, och framför allt ett mindre undervisat språk, som undervisas bara en gång i veckan, som en dubbellektion, är mer utmanande att lära sig än två skilda lektioner utspridda på två olika dagar. Det främjar språkinlärningen när man får en behövlig repetition på det man studerar. Vi vet att kunskap förflyttar sig till långtidsminnet på natten eller under en tupplur på dagen. Därför lönar det sig att sprida ut undervisningen på flera veckodagar. På det här sättet blir också elevers frånvaro, temadagar eller utflykter mindre störande för inlärningen.

I valbara språk blir utmaningen för inlärningen större om de placeras ogynnsamt i elevers scheman. Lektioner i valbara språk ska inte som ”straff” placeras tidigt på morgonen eller sist på eftermiddagen. När man gör scheman för eleverna borde man ta i beaktande att valbara språk inte ska tävla med ämnen som inte har hemläxor såsom gymnastik, huslig ekonomi eller konstämnen.

Kortsiktigt att spara in på utbildningen

På grund av svaga ekonomiska utsikter och pandemins inverkan på ekonomin har kommunerna skapat listor på nedskärningar där utbildningen är ett mål. Ofta använder man osthyveln på språkundervisningen: av A1-språken vill man ta bort alla andra förutom engelska (och finska i svenskspråkiga skolor) och A2-språk vill man dra in helt och hållet. Att lära sig ett främmande språk är ut hjärnans synvinkel annorlunda som barn och som vuxen och därför borde man se till att ha möjligheten att lära sig språk som ung.

I de kommuner där man planerat eller verkställt nedskärningar i språkundervisningen har den ekonomiska nyttan inte varit så betydande att de hade varit nödvändiga. Om de verkställs trots det så kommer det att ha en desto större inverkan på barns och ungdomars liv med tanke på möjlighet till fortsatta studier och senare också att vara attraktiv på arbetsmarknaden.

Finlands näringsliv EK har länge varit orolig för finländares allt sämre språkkunskap då finska exportföretag behöver språkkunnig arbetskraft. Orsaken till det ökade behovet av språkkunskap är att näringsverksamhet och verksamhetsmiljön blir hela tiden mer internationell. Att skära i en bred språkutbildning är att skära i konkurrensfördelarna.

Att höja på utbildningsnivån är det bästa och det enda Finland kan göra för att höja sin konkurrenskraft – det gör man inte genom att skära ner i barns och ungas utbildning utan att stödja deras möjligheter. Det viktiga nu är att säkra att skolstigens början inte blir ojämlik beroende av bostadsort.

Med samarbetshälsningar
Outi Vilkuna, ordförande
Språklärarförbundet i Finland SUKOL rf

Lisätietoa/Tilläggsuppgifter

Kieltenopetus uudistuu https://youtu.be/gI6_kqDQx3A

Språkundervisning förnyas https://youtu.be/uzcMyU5AZco

Vaarala, H., S. Riuttanen, E. Kyckling & S. Karppinen 2021. Kielivaranto. Nyt! Monikielisyys vahvuudeksi -selvityksen (2017) seuranta. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Kielivaranto. Nyt! Monikielisyys vahvuudeksi -selvityksen (2017) seuranta

Veivo, O., Pollari, P., Toomar, J., & Mäntylä, K. (2021). ”Englanti jyrää”: kieltenopettajien keinoja ja ehdotuksia kielivalintojen monipuolistamiseksi. In R. Hildén, P. Portaankorva-Koivisto, & T. Mäkipää (Eds.), Aineenopetus ja aiheenopetus (pp. 49-70). Helsingin yliopisto. Ainedidaktisia tutkimuksia, 20. http://hdl.handle.net/10138/340235

Huotilainen, Minna (2019). Näin aivot oppivat.

Ainamedia: Teema: Kielitaidon anatomia. (2017) https://ainamedia.fi/2017/07/05/kielitaidon-aivokuva/