Perusopetuksen oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi: päättöarvioinnin kriteeriluonnokset

Yleistä

Perusopetuksen päättöarvioinnin kriteeriluonnos on laadittu yhtenäisin perustein kaikkiin oppiaineisiin ja oppimääriin. SUKOL pitää tärkeänä parannuksena, että päättöarviointiin on laadittu arvosanojen 5, 7 ja 9 kriteerit. Muutos antaa opettajille tukea arviointiin ja yhdenmukaistaa arviointia.

Vieraiden kielten oppimäärien käsitteleminen yhtenä kokonaisuutena kyseenalaistaa sen, että eri kieliin sisältyy kielialueelle tyypillisiä ajattelumalleja ja kulttuuria. Eri kielissä on myös eri vaatimustasoja joillakin osa-alueilla.

Keskeiseksi ongelmakohdaksi nousee arviointikriteerien tulkinnanvaraisuus. Arvosanojen ja taitotasojen käyttö yhtä aikaa ja limittäin saattaa luoda epäselvyyttä ja monitulkintaisuutta.

Oppilas voi osoittaa vahvuutta kielen eri osa-alueilla: miten näiden painoarvo ratkaistaan arvosanaa määritettäessä?

Osaamisen kuvaukseen arvosanalle 5 on kirjattu muun muassa ruotsin B1-oppimäärässä, että oppilas ”löytää ohjattuna joitakin ruotsin kielen säännönmukaisuuksia”. Mitä ohjauksella tarkoitetaan, ja miten yhdenmukaisesti ohjaus toteutetaan?

Kriteerien lukumäärä ja laajuus

Mikäli kriteereitä olisi vähemmän ja ne eivät olisi niin laajoja, arviointityö olisi helpompaa. Tämä lisäisi arvioinnin yhdenvertaisuutta.

Osaamisen tavoitteissa on jonkin verran epäyhtenäisyyksiä eri kielten välillä. Tulisi tarkistaa, että ne ovat soveltuvin osin yhtenäiset ja kuvattu samoilla periaatteilla.

Vähimmäisosaamisen kriteerit ja kriteerit arvosanoille 5, 7, 8, 9

Ruotsin A- ja B1-oppimäärän osaamisen kuvauksessa arvosanalle 5 on sama kuvaus: Oppilas osaa nimetä joitakin pohjoismaisia kieli- ja kulttuuriympäristöjä. Miksi A- ja B1-kielelle on sama vaatimus?

Arvosanan 9 kriteerit ovat yleisesti erittäin vaativia. Herää kysymys: mikä on arvosanan 9 ylittävää osaamista?

Arvosanojen osaamisen kuvausten sanamuotoihin on syytä kiinnittää huomiota. Yhdenvertaisuuden vuoksi kuvausten tulee olla sellaisia, että opettajat ymmärtävät samalla tavalla, millaista osaamista edellytetään.

SUKOL toivoo A-kielten arvosanan 5 osaamisen kuvaukseen lisäyksen: ”Oppilas osaa käyttää joitakin kielenoppimistapoja.” Tällöin arvosanat 7–9 tulisi määritellä tältä osin uudelleen.

Ruotsin B1-oppimäärän T3:ssa on epäjohdonmukaisuutta oppilaan reflektointitaitojen kumulatiivisuudessa.

Muuta

Opettajat tarvitsevat kriteerien käyttöönottoa varten koulutusta, jotta tulkinta kriteerien välillä jäisi mahdollisimman vähäiseksi ja arviointi yhdenmukaistuisi sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti.

Vähimmäisosaamisen (arvosana 5) kriteerit sekä kriteerit arvosanoille 7, 8, ja 9 päättöarvioinnissa ovat sinällään omiaan selkeyttämään arviointityötä, mutta kriteerien laajuus ja tulkinnanvaraisuus vaikeuttavat tavoitteena olevan yhdenvertaisen päättöarvioinnin toteutumista. SUKOL painottaa, että kriteerien käyttöönotto edellyttää täydennyskoulutusta.

Lausunnon keskeinen sisältö

• Muutos antaa opettajille tukea arviointiin ja yhdenmukaistaa arviointia.
• Keskeiseksi ongelmakohdaksi nousee arviointikriteerien tulkinnanvaraisuus. Arvosanojen ja taitotasojen käyttö yhtä aikaa ja limittäin saattaa luoda epäselvyyttä ja monitulkintaisuutta.
• Osaamisen kuvaukseen arvosanalle 5 on kirjattu muun muassa ruotsin B1-oppimäärässä, että oppilas ”löytää ohjattuna joitakin ruotsin kielen säännönmukaisuuksia”. Mitä ohjauksella tarkoitetaan, ja miten yhdenmukaisesti ohjaus toteutetaan?
• Arvosanojen osaamisen kuvausten sanamuotoihin on syytä kiinnittää huomiota. Yhdenvertaisuuden vuoksi kuvausten tulee olla sellaisia, että opettajat ymmärtävät samalla tavalla, millaista osaamista edellytetään.
• Opettajat tarvitsevat kriteerien käyttöönottoa varten koulutusta, jotta tulkinta kriteerien välillä jäisi mahdollisimman vähäiseksi ja arviointi yhdenmukaistuisi sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti.

Helsingissä 25.9.2020

Outi Vilkuna
puheenjohtaja
Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry