Peruskoulun tulevaisuustyö

Hankkeen tavoitteena ilmaistaan olevan luoda yhteinen visio tulevaisuutta rakentavalle peruskoululle ja tässä tarkoituksessa arvioida laaja-alaisessa sidosryhmäyhteistyössä pitkän aikavälin yhteiskunnallisia muutoksia sekä näiden heijastumista koulutuksen tavoitteisiin ja koululaisten hyvinvoinnin, oppimisen ja merkityksellisyyden kokemusten tukemisen tapoihin. Tuloksia esitetään voitavan hyödyntää koulutusjärjestelmän kehittämisessä esimerkiksi opetussuunnitelmatyössä ja opettajankoulutuksen sisältöjen suunnittelussa. Hallitusohjelmaan 2023–2027 perustuvaan hankkeeseen osallistuvat nimetty neuvottelukunta ja parlamentaarinen seurantaryhmä sekä seminaarein, verkkokuulemisin ja muissa tilaisuuksissa tavoitettava laaja edustus tutkijoita, asiantuntijoita, koulutuskentän edustajia ja muita osallisia.

Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry haluaa ilmaista syvän huolensa siitä, että hankkeen työryhmän kokoonpanossa ei ole mukana kieliasiantuntijaa. Kapeneva kielivarantomme on aidosti merkityksellinen myös strategisen infrastruktuurimme kannalta, ja laajemman kielitaidon saavutettavuuden tulisi olla jokaisen kansalaisoikeus. Valtiona Suomella tulisi olla strategia, jolla ylläpidettäisiin ja vahvistettaisiin kansalaisten laajempaa kielitaitoa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö toteutti selvityshankkeen vuonna 2017 Suomen kielivarannon tilasta ja tasosta. Selvityksestä ilmeni, että kielten opiskelu on yksipuolistunut huolestuttavasti. Muutosta tilanteeseen ei ole tullut, päinvastoin, alueellisesti ja koulutusasteittain tilanne on jopa voimakkaasti heikentynyt. Koulujen kieltenopetuksen yksipuolistuminen heikentää tasa-arvoa ja vaikeuttaa työelämään sijoittumista. Kielitaidon kapeneminen vaikuttaa osaavan työvoiman saatavuuteen, yritysten kilpailukykyyn ja laajemmin yhteiskunnan kulttuuritietouteen, suvaitsevuuteen ja maailmankansalaisuuteen. SUKOLin näkemyksen mukaan ratkaisun avaimet kielitaidon monipuolistamiseen ovat kuntien käsissä: kielivalintoja tulisi monipuolistaa jo perusopetuksessa, ja valtion tulisi tukea tätä lainsäädännön ja resursoinnin keinoin. Kielipolkujen toteutuminen tulisi turvata opetuksen järjestäjien yhteistyönä perusasteelta toisen asteen loppuun ja jatko-opintoihin asti.

Toivomme, että vähintäänkin järjestettävissä seminaareissa, verkkokuulemisissa ja muissa tilaisuuksissa tavoitettava laaja edustus tutkijoita, asiantuntijoita, koulutuskentän edustajia sekä muita osallisia olisivat myös kielikoulutuksen asiantuntijoita. Edellytämme, että laajemman kielitaidon merkitys ja toteuttaminen perusopetuksessa otetaan huomioon arvokkaana osana tämän hankkeen työtä.