Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa

Luku 6 Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi

Arvioinnin yleiset periaatteet
SUKOL mielestä on välttämätöntä, että päättöarvosanat annetaan valtakunnallisesti yhdenvertaisin perustein. Arviointia toteutettaessa on kuitenkin pidettävä huolta, että arviointi kohdistuu oppilaan todelliseen osaamiseen ja on vapaa oppilasarviointia vääristävistä tekijöistä kuten temperamentti.

SUKOLin mielestä on erittäin hyvä, että arviointikäytänteet ja arviointitiedon kerääminen on suunniteltava johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi ja että koulujen sisällä tulee varmistaa arviointiperiaatteiden yhtenäisyys. Myös oppilaiden ja vanhempien täytyy olla tietoisia näistä arviointiperiaatteista. SUKOL ehdottaakin, että Opetushallitus laatii ”Arviointi pähkinänkuoressa” -paketin, joka on saatavilla koulujen käyttöön esimerkiksi vanhempainiltoja varten.

SUKOL pitää tärkeänä, että arviointitilanteita suunniteltaessa ja toteutettaessa otetaan huomioon lievätkin oppimisvaikeudet sekä oppilaiden opetuskielen taito ja tiedonalojen kielen oppimisen vaihe. On kuitenkin keskeistä, että summatiivinen päättöarviointi on yhdenvertaista myös tällaisissa tapauksissa, koska arvosanojen tulee olla vertailukelpoisia. Luonnos ei ota kantaa siihen, miten tätä tuetaan.

Oppimisen ja osaamisen arviointi
SUKOL pitää hyvänä ratkaisuna sitä, että luonnoksessa eritellään formatiivisen ja summatiivisen arvioinnin eroja. Liiton mielestä on kuitenkin tärkeä tarkentaa, mitä tarkoitetaan lukuvuosiarvioon tai arvosanaan vaikuttavien näyttöjen arvioinnin dokumentoinnilla. Opettajan työmäärä ei saa lisääntyä entisestään.

SUKOL kannattaa kriteerien laatimista vaadittavaan osaamiseen 6. vuosiluokan päätteeksi ja päättöarvioinnin arvosanoihin 5, 7, 8 ja 9.

Arvioitavat aineet päättöarvioinnissa
SUKOLin mielestä on erinomaista, että A2- ja B2-kielet arvioidaan numeroarvosanoilla vuosiluokilla 4–9 sekä päättöarvioinnissa, sillä näin oppilaiden kielitaito tulee näkyvämmäksi. Nykyinen hyväksytty-merkintä kätkee oppilaan osaamista, sillä useat oppilaat kokevat, että vain kiitettävän tai erinomaisen arvosanan voi ottaa esille todistukseen, vaikka jokainen arvosana kertoo kieli- ja kulttuuritaidoista. On kuitenkin ensisijaisen tärkeää, että yhteishaussa arvosana otetaan huomioon vain, jos arvosana korottaa hakijan keskiarvoa. Mikäli näin ei tehdä, voi seuraus olla, että oppilaat jättävät valitsematta valinnaisia kieliä, mikä vähentäisi kielivalintoja ja yksipuolistaisi kielivarantoa entisestään. Monipuolisen kieltenopiskelun pitää tuoda oppilaalle lisäarvoa, ja sitä pitää tukea mahdollisimman monin eri keinoin.

Todistukset
Kouluissa on juuri otettu käyttöön monipuolisia arviointikäytänteitä kuten arviointikeskustelut, jotka ovat korvanneet esimerkiksi väliarvioinnin. SUKOLin mielestä on syytä pohtia tarkkaan, mitä tavoitellaan sillä, että numeroarviointi otetaan käyttöön jo vuosiluokasta 4 alkaen.

Helsingissä 18.10.2019

Sanna Karppanen
Puheenjohtaja
Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry