Opetusministeri Li Andersonille

Yliopistojen todistusvalinta vähentää kieltenopiskelua

Yliopistojen todistusvalinta heikentää entisestään opiskelijoiden mahdollisuuksia ja motivaatiota opiskella vieraita kieliä lukiossa. Todistusvalinnan pisteitysmallit eivät kannusta kielten opiskeluun, eikä niissä tunnusteta monipuolisen kielitaidon merkitystä kaikille kuuluvana yleissivistyksen osana ja työelämätaitona.

Yliopistojen todistusvalinnan vaikutus näkyy lukioiden kielten kursseilla selvästi jo nyt. SUKOLin lukion kieltenopettajille tekemässä kyselyssä vastaajat arvioivat lukion lyhyiden kielten opiskelijaryhmien pienentyneen tänä syksynä edellisestä vuodesta 30–45 %. Kyselyn mukaan opiskelijat ovat hyvin tietoisia siitä, mikä heitä hyödyttää jatko-opintojen kannalta, ja tekevät valintansa sen perusteella. Jos lyhyiden vieraiden kielten opiskelusta ei saa pisteitä, eivät opiskelijat valitse niitä. Espanjan, italian, ranskan, saksan ja venäjän opettajat ovat jo pitkään olleet huolissaan vähenevistä opiskelijamääristä, mutta nykytilanne alkaa olla kestämätön.

SUKOL on toistuvasti tuonut esille ylioppilaskokeisiin osallistuvien määrän jyrkän laskun. Lähes kaikkien kielten yo-kokeiden osallistujamäärät ovat vähentyneet vuodesta 2012. Rajuin pudotus on saksassa: A-saksassa kirjoittajien määrä on lähes puolittunut ja lyhyessä saksassa vähentynyt kolmanneksella. Noin kolmasosalla ovat vähentyneet myös ranskan ja lyhyen espanjan kokelasmäärät. Lyhyttä italiaa kirjoittaa vain noin sata kokelasta vuosittain. Ainoat poikkeukset kielistä ovat venäjä ja englanti.

SUKOL on erittäin huolissaan siitä, että suomalaisnuorten kielitaito yksipuolistuu samanaikaisesti, kun kieli- ja kulttuuritaitojen merkitys yhteiskunnassa ja globalisoituvassa maailmassa kasvaa. Kehitys on myös räikeässä ristiriidassa lukion uuden opetussuunnitelman laaja-alaisen osaamisen ja työelämän tarpeiden kanssa.

Ehdotus: SUKOL pitää välttämättömänä, että opetusministeriö teettää selvityksen yliopistojen pisteitystyökalun vaikutuksesta lukion kurssivalintoihin. Mikäli haluamme, että suomalaiset ovat jatkossakin kieli- ja kulttuuritaitoisia, kielten opiskelumahdollisuuksien parantamiseksi on tehtävä jotain nyt heti.

Varhentamisen tavoite kieltenopetuksen monipuolistamiseksi ei toteudu

SUKOL painottaa, että opetuksen järjestäjiä tulee tukea monin eri tavoin myös peruskoulujen kieliohjelmien monipuolistamisessa. On äärimmäisen huolestuttavaa, että noin 80 % suomalaisten peruskoulujen oppilaista opiskelee toisen kotimaisen kielen lisäksi vain yhtä vierasta kieltä, joka on useimmiten englanti. A1-kielen opiskelun varhentaminen alkamaan 1. vuosiluokalta ei näytä muuttavan tätä tilannetta, sillä suurimmassa osassa kuntia ensimmäinen vieras kieli on englanti. Varhentamisen tavoite kieliohjelmien monipuolistamisesta näyttääkin toteutuvan vain hyvin harvoissa kunnissa.

Ehdotus: SUKOL esittää, että kieltenopetuksen monipuolistamiseksi ja tasa-arvoistamiseksi laadittaisiin maakuntatasoinen kielilähettiläiden verkosto, jonka tehtävänä olisi tukea varhaiskasvatuksen ja opetuksen järjestäjiä ja opettajia kielivalintojen monipuolistamisessa. Verkoston avulla laadittaisiin erilaisia käytänteitä kieltenopetuksen laajentamiseen. SUKOL esittää, että ministeriö rahoittaisi hanketta erillisrahoituksella, jotta sen suunnittelu voitaisiin aloittaa tammikuussa 2020 ja hankkeesta saadut tulokset saataisiin käyttöön elokuussa 2021.

Selvityspyyntö kelpoisuusasetuksesta

SUKOL on pyytänyt oikeusasiamiestä selvittämään, antavatko luokanopettajan monialaiset opinnot vaadittavan osaamisen vieraan kielen ja toisen kotimaisen kielen opettamiseen alaluokilla. Selvityspyynnön taustalla on vieraan kielen opiskelun alkaminen ensimmäiseltä luokalta 1.1.2020 lähtien. SUKOL edellyttää, että myös perusopetuksen alaluokilla kielten opettajalla on kieliopintoja opettamassaan kieliaineessa. Ei riitä, että opettajalla on riittävä kielitaito, vaan sitä olennaisempaa on, että hänellä on käsitys kielen oppimisen perusteista.

A2-kielen opetukselle lisärahoitusta

A2-kielen opetus on keskittynyt suurimpiin kuntiin ja taajamiin, mikä lisää koulutuksen epätasa-arvoa.

Ehdotus: SUKOL esittää, että A2-kielen opetuksen järjestämiseen kohdennetaan lisäresursseja.  A2-kielen tarjonnan epätasa-arvoa korjataan säätämällä opetuksen järjestäjille velvollisuus tarjota vähintään yhtä vapaaehtoista A2-kieltä. Ryhmien muodostuminen edellyttäisi riittävän pientä opetusryhmän minimikokovaatimusta. A2-kielen oppimäärään tulee myös lisätä kaksi vuosiviikkotuntia, ja oppimäärän tulisi alkaa 3. vuosiluokalta. Tällöin A1- ja A2-kielten opiskelijoiden taitotaso ei eriydy liikaa ja opetussuunnitelman tavoitteet ja päättöarvioinnin kriteerit voidaan pitää jatkossakin yhteisinä. Nykyisten tuntimäärien perusteella on vaikea perustella oppilaiden mahdollisuutta vaihtaa A1-kieli A2-kieleksi, kuten se on nyt päättöarvioinnissa ollut mahdollista.

Ammatillisen toisen asteen todellinen jatko-opintokelpoisuus huolestuttaa

SUKOL haluaa muistuttaa, että ammatillisen toisen asteen koulutuksen kehittämisessä yksi keskeisistä periaatteista on jatko-opintokelpoisuuden säilyttäminen. Nykytilanteessa olemme erittäin huo-lissamme siitä, onko ammatillisen toisen asteen tutkinnon suorittaneilla kieli- ja vuorovaikutus-taitojen osalta riittävät valmiudet jatkaa opintoja korkea-asteella. Huoli koskee erityisesti englannin ja ruotsin kieliä, sillä muita kieliä ammatillisella toisella asteella ei valitettavasti juuri enää opiskellakaan.

Ehdotus: SUKOL esittää, että ministeriö selvittää ammatillisen toisen asteen opiskelijoiden todellisia jatko-opintovalmiuksia ja edistää koulutusväylän säilymistä aitona vaihtoehtona.

Tasa-arvoinen kieltenopetus turvataan kaikilla koulutusasteilla sillä, että vieraan kielen opettajalla on monipuolinen opettamansa kielen taito, syvällinen kielialueen kulttuurintuntemus, hyvät pedagogiset valmiudet ja ainedidaktinen pätevyys. Tämä saavutetaan opettajien laadukkaalla peruskoulutuksella ja riittävällä täydennyskoulutuksella.

Helsingissä 25.10.2019
Sanna Karppanen
Puheenjohtaja
Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry