Opetushallituksen kommentointipyyntö lukion opetussuunnitelman perusteista

Lukion opetussuunnitelman perusteluonnoksen yleinen osa kuvailee kattavasti vieraan kielen opetuksen tehtävää. Taitotasokuvaukset ja niihin perustuva arviointi ovat olleet hyvä uudistus. Tavoiteltavat taitotasovaatimukset ovat pääosin sopivia. Teemat ovat selkeitä ja hyvin rajattuja mutta jättävät opettajalle mahdollisuuden laajentaa aiheita ryhmän tarpeen ja kykyjen mukaan. Mielekästä on myös se, että opiskeltavia rakenteita ei ole määritelty perusteissa.

Suullisen kielitaidon kurssi on hyvä säilyttää toistaiseksi valtakunnallisena syventävänä kurssina, mutta jos ylioppilastutkintoon saadaan suullista kielitaitoa mittaava kurssi, erillistä suullisen kielitaidon kurssia ei siinä vaiheessa enää tarvita. Ei ole järkevää pitää kahta rinnakkaista järjestelmää suullisen testaamiseen. Mahdollisen yo-uudistuksen myötä suullisen kurssin sisältö on mietittävä uudelleen.

Koska perusopetuksessa englanti erotetaan muista pitkistä kielistä, se on järkevää tehdä myös lukiossa. Englannin taitotasovaatimukset ovat erilaiset kuin muissa pitkissä kielissä.

Sähköisen viestinnän erityispiirteet on otettava huomioon kielissä.

Opetussuunnitelman perusteet on jatkossakin kirjoitettava riittävän väljästi. Niitä ei saa ahtaa täyteen kaikkea mahdollista. Olisi myös hyvä käydä läpi, missä vaiheessa mitäkin teemoja käsitellään. Esimerkiksi työelämä ja jatko-opinnot toimivat parhaiten lukion loppupään kursseilla.

Koska perusopetuksen kieliä koskevaa arviointia uudistetaan, lukiossa arviointi tulee yhdenmukaistaa samaan linjaan perusopetuksen kanssa.

Arvioinnissa opiskelijan itsearvioinnin merkityksen korostaminen ja arvostaminen on tuotava selkeästi esiin. Itsearviointiin on tuotettava työkaluja. On myös pohdittava, arvioidaanko karttuvan kielitaidon lisäksi lukiossakin kielenopiskelu- ja vuorovaikutustaitoja kuten perusopetuksessa.

Päättöarvioinnin osalta nykylukion kehitys on huolestuttavaa, koska kolmasosa pakollisista ja valtakunnallista syventävistä kurssisuorituksista saa olla hylättyjä. Opiskelijat ovat oppineet taktikoimaan ja lopettamaan työnteon varsinkin sellaisissa aineissa, joita ei tarvitse kirjoittaa. Jos opiskelija on saanut suoritettua ruotsista kurssit 1–4 arvosanalla 5, hän voi roikkua viitoskurssilla sen verran, että saa nelosen, ja oppimäärä on suoritettu. Englannissa ja lyhyessä matematiikassa hylättyjä arvosanoja saa olla 2, ja niissä vastaavaa voi tehdä kahdella viimeisellä kurssilla. Pahimmillaan tämä haittaa kaikkien kurssiin osallistuvien opiskelua.

Suomalainen lukiokoulutus olisi ansainnut parempaa kuin hätäisen opetussuunnitelman päivittämisen. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita valmisteltiin kaksi vuotta, mutta lukio on tarkoitus saada valmiiksi muutamassa viikossa. Kommentoinnin aikataulu oli kaiken kaikkiaan epäinhimillinen: alle kaksi viikkoa joulunalusviikoilla.

Helsingissä 16.12.2014

Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry