Onko perusopetuksen arviointi yhdenvertaista?

Viime aikojen keskustelussa on nostettu esiin valtakunnallisten kokeiden asemaa yhdenvertaisuuden turvaajina. Esimerkiksi Helsingin Sanomien mielipidesivuilla aiheena ovat olleet erityisesti äidinkielen ja matematiikan valtakunnalliset kokeet (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010224131.html, https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010233354.html, https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010244117.html, https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010253744.html). Vastaavia kokeita tuotetaan myös vieraisiin kieliin ja toiseen kotimaiseen.

SUKOL lähetti maaliskuussa 2024 kyselyn perusopetuksen kieltenopettajille jäsenrekisterinsä kautta. Vastaajista 64,5 % käyttää SUKOLin tuottamia 9. luokan valtakunnallisia kokeita joko vuosittain tai silloin tällöin. 23,7 % vastasi, että kokeita ei käytetä; syiksi mainittiin lähinnä koulun rahatilanne ja aikataulun haasteet, jotka johtuvat pitkälti jaksojärjestelmästä. Kokeiden digitalisaatio mainittiin syyksi muutamassa vastauksessa. Suurimmassa osassa vastaajien kouluista (69,3 %) oppilaiden käytössä on kuitenkin tarpeeksi koneita digitaalisen kokeen suorittamiseen. Eräs opettaja kytki vastauksessaan valtakunnalliset kokeet 9. luokan päättöarvioinnin yhdenmukaisuuteen:

Vi anser att vi borde börja, just för att nivån på kunskaperna från olika högstadier skulle vara lika när de söker vidare. Vitsorden skulle bli enhetligare och eleverna behöver sporras för att prestera bra i ämnet.

Perusopetuksen arviointi

9. luokan päättöarvioinnin valtakunnalliset kriteerit on otettu käyttöön jo 1.8.2021. SUKOLin perusopetuskyselyssä 43,8 % vastaajaa eli melkein puolet oli melko tai täysin samaa mieltä siitä, että päättöarvioinnin kriteerit lisäävät arvioinnin tasapuolisuutta ja vertailtavuutta eri kouluissa ja kunnissa. Kriteereihin kaivattiin kuitenkin konkretiaa. Sekä 9. luokan kriteereistä että aivan uudesta 6. luokan kriteeristöistä tuotiin esiin myös se, että niiden avaaminen oppilaille ja huoltajille on työlästä.

6. luokan uudistetut arviointikriteerit on otettu kouluissa käyttöön 1.8.2023, ja niitä sovelletaan ensimmäistä kertaa kuudesluokkalaisten lukuvuosiarvioinnissa keväällä 2024. SUKOLin perusopetuskyselyn vastaajista hieman suurempi osa, 33,7 % vastasi, että he eivät ole saaneet tarpeeksi koulutusta 6. luokan arviointikriteerien soveltamisesta. 23,7 % oli sitä mieltä, että he ovat saaneet tarpeeksi koulutusta. Kieltenopettajat luottavat kuitenkin ammattitaitoonsa:

En ole saanut koulutusta lainkaan, mutta uskon osaavani soveltaa.

Arviointikriteereissä kaivattiin parannusta muun muassa seuraaviin asioihin:

B1-ruotsin kohdalla jatkumo yläkouluun ei toimi lainkaan. 6. luokan tavoitteet ovat liian korkealla verrattuna yläkouluun. 

Kriteereissä on mielestäni vielä paljon väljyyttä, joka mahdollistaa hyvin erilaiset, opettajakohtaiset tulkinnat hyvästä osaamisesta.

Kuka opettaa kieliä?

Epätasa-arvoa lisää myös se, että käytännössä opettajien pätevyysvaatimukset ovat erilaisia eri kouluissa ja eri puolilla maata. 10,1 % vastanneista kertoi, että heidän koulussaan alaluokilla kieliä opettavat luokanopettajat. Hieman useampi, 16 %, vastasi, että kieltenopettajat opettavat kieliä myös luokilla 1–6. Suurin osa vastanneista (91,7 %) sanoi, että vuosiluokilla 1–6 kieliä opettavat sekä aineenopettajat että luokanopettajat.

Käytännöt ovat hyvin vaihtelevia. Avovastausten mukaan luokanopettajille on siirretty kieltenopetusta etenkin vuosiluokilla 1–2 tai jopa 1–4. Koulujen päätöksissä ei ole otettu huomioon sitä, että varhennettuun kieltenopetukseen on annettu koulutusta erityisesti kielten aineenopettajille, kuten yhdessä vastauksessa tuotiin esiin:

Käsittääkseni aineenopettaja opettaa vain yhtä alakoulun ryhmää. Muutama luokanopettaja on erikoistunut englantiin, ja opettaa joitain ryhmiä. Mutta esim. varhennettua opettavat luokanopettajat, en tiedä onko heillä siihen koulutusta. Se on harmi, koska varhentaminen jotenkin valuu hukkaan, jos se ei suunnitelmallisesti jatku sitten eteenpäin ja niitä tiettyjä herkkyyskausia esim. ääntämisessä ei hoksata hyödyntää.

Myös 6. luokan ruotsi on monessa koulussa vastausten mukaan ”valunut” luokanopettajille. Perusteet eivät ole pedagogisia, vaan kyselyvastauksissa on mainittu syiksi joko säästöt tai se, että luokanopettajan pitää saada opetusvelvollisuus täyteen.

SUKOL lähetti maaliskuussa 2024 kyselyn perusopetuksen kieltenopettajille jäsenrekisterinsä kautta. Vastauksia saatiin 169 (hieman alle 12 % kaikista perusopetuksessa opettavista SUKOLin jäsenistä).

Är bedömningen i den grundläggande utbildningen jämlik?

Avgångsbetyget från grundskolan är ett viktigt dokument för unga människor. Frågan som många ställer sig är: hur kan vi garantera en enhetlig slutbedömning i olika skolor i hela landet?

Den senaste tidens diskussion har lyft fram de nationella provens roll som en garant för jämlikhet. Till exempel har Helsingin Sanomats opinionssidor haft flera insändare om de nationella proven i modersmål och matematik (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010224131.html, https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010233354.html, https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010244117.html, https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010253744.html). Liknande prov produceras också för främmande språk och det andra inhemska språket.

I mars 2024 skickade SUKOL ut en enkät till språklärare i grundskolan via sitt medlemsregister. Av de svarande använder 64,5 % de nationella proven för årskurs 9 som SUKOL erbjuder antingen årligen eller ibland. 23,7 % svarade att de inte använder proven, främst med hänvisning till skolans ekonomiska situation och schemaläggningsutmaningar, till stor del på grund av det periodiska systemet. Digitaliseringen av proven nämndes i ett fåtal svar. Majoriteten av de svarandeskolorna (69,3 %) har tillräckligt många datorer tillgängliga för att eleverna ska kunna delta i digitala prov. En lärare kopplade nationella prov till harmoniseringen av slutbedömningen i årskurs 9:

Vi anser att vi borde börja, just för att nivån på kunskaperna från olika högstadier skulle vara lika när de söker vidare. Vitsorden skulle bli enhetligare och eleverna behöver sporras för att prestera bra i ämnet.

Bedömningen i den grundläggande utbildningen

De nationella kriterierna för slutbedömningen i årskurs 9 började tillämpas redan den 1 augusti 2021. I SUKOL:s enkät om den grundläggande utbildningen var 43,8 % av respondenterna, det vill säga nästan hälften, helt eller delvis av samma åsikt om att kriterierna för slutbedömningen kommer att öka rättvisan och jämförbarheten i bedömningen mellan skolor och kommuner. Kriterierna skulle behöva vara mer konkreta. Både kriterierna för årskurs 9 och de helt nya kriterierna för årskurs 6 lyfte också fram att de är besvärliga att öppna upp för elever och föräldrar.

De reviderade bedömningskriterierna för årskurs 6 har införts i skolorna den 1 augusti 2023 och tillämpas för första gången i bedömningen av årskurs 6 våren 2024. En något högre andel av de svarande i SUKOL:s enkät om grundutbildning, 33,7 %, uppgav att de inte hade fått tillräckligt med utbildning om tillämpningen av bedömningskriterierna för årskurs 6, medan 23,7 % uppgav att de hade fått tillräckligt med utbildning. Språklärarna är trots allt säkra på sina yrkeskunskaper:

En ole saanut koulutusta lainkaan, mutta uskon osaavani soveltaa. [Jag har inte alls fått någon utbildning, men jag tror att jag kan tillämpa dem.]

Man önskar förbättringar i utvärderingskriterierna inom områden som exempelvis:

B1-ruotsin kohdalla jatkumo yläkouluun ei toimi lainkaan. 6. luokan tavoitteet ovat liian korkealla verrattuna yläkouluun. [För B1-svenska fungerar inte övergången till högstadiet alls. Målen för årskurs 6 är för höga jämfört med årskurserna 7–9.] 

Kriteereissä on mielestäni vielä paljon väljyyttä, joka mahdollistaa hyvin erilaiset, opettajakohtaiset tulkinnat hyvästä osaamisesta. [Enligt min mening finns det fortfarande en hel del otydlighet i kriterierna, vilket ger utrymme för mycket olika, lärarspecifika tolkningar av vad som är goda kunskaper.]

Vem undervisar språk?

Ojämlikheten ökar också av det faktum att lärarnas kvalifikationer i praktiken skiljer sig från skola till skola och från en del av landet till en annan. 10,1 % av de svarande uppgav att språkundervisningen i deras skola sköts av klasslärare i årskurserna 1–6. Något fler, 16 %, uppgav att språk även undervisas av språklärare i årskurserna 1–6. Majoriteten av de svarande (91,7 %) uppgav att språk i årskurserna 1–6 undervisas av både ämneslärare och klasslärare.

Praxis varierar mycket. Enligt de öppna svaren har språkundervisningen flyttats till klasslärarna, särskilt i årskurserna 1–2 eller till och med 1–4. Skolornas beslut tar inte hänsyn till det faktum att utbildning i tidigarelagd språkundervisning har getts särskilt för lärare i språkämnen, vilket påpekas i ett svar:

Käsittääkseni aineenopettaja opettaa vain yhtä alakoulun ryhmää. Muutama luokanopettaja on erikoistunut englantiin, ja opettaa joitain ryhmiä. Mutta esim. varhennettua opettavat luokanopettajat, en tiedä onko heillä siihen koulutusta. Se on harmi, koska varhentaminen jotenkin valuu hukkaan, jos se ei suunnitelmallisesti jatku sitten eteenpäin ja niitä tiettyjä herkkyyskausia esim. ääntämisessä ei hoksata hyödyntää. [Jag har förstått att en ämneslärare bara undervisar en grupp i en grundskola. Vissa klasslärare har specialiserat sig på engelska och undervisar några grupper. Men till exempel de klasslärare som undervisar de tidigarelagda språken vet jag inte om de har någon utbildning i det. Det är synd, för den tidigarelagda undervisningen är på något sätt bortkastad om den inte fortsätter på ett planerat sätt och om man inte tar tillvara de perioder då eleverna är känsliga för till exempel uttal.]

Enligt svaren har också undervisningen i svenska i årskurs 6 ”sipprat ner” till klasslärarna. I många skolor rapporteras också att skälen som anges är inte pedagogiska, utan i enkätsvaren nämns antingen besparingar eller att klasslärarna måste fullgöra sina undervisningsskyldigheter.

I mars 2024 skickade SUKOL ut enkäten till språklärare i grundskolan via sitt medlemsregister. Det kom in 169 svar (knappt 12 % av alla SUKOL-medlemmar som undervisar i grundskolan).