Mistä tulevaisuuden kielten taitajat?

Jyväskylän yliopiston Lähde-rakennuksessa järjestettiin 6.5.2024 suurelle yleisölle suunnattu paneelikeskustelu, jossa pureuduttiin kielitaidon ja kulttuuriosaamisen merkitykseen nykyisessä maailmantilanteessa ja pohdittiin, mitä kielitaito tarkoittaa yhteiskunnan turvallisuuden ja kansainvälisissä verkostoissa menestymisen kannalta.

Koulutusjärjestelmämme tulisi pystyä tuottamaan riittävä määrä eli alojen asiantuntijoita ja toimijoita, joilla on riittävä kieli- ja kulttuuriosaaminen. Kehityskulku on kuitenkin ollut täysin päinvastainen: muiden vieraiden kielten kuin englannin opiskelu on vähentynyt radikaalisti peruskoulussa ja lukiossa viimeisen 20–30 vuoden aikana. Suunta näkyy kielten opiskelun vähenemisenä myös yliopistotasolla, ja puutteellista kielitaitoa pyritään paikkaamaan myöhemmissä opintovaiheissa ja työn ohella. Kielikoulutuksen supistukset kaikilla asteilla ovat ristiriidassa työelämän kasvavien kieli-, kulttuuri- ja viestintätarpeiden kanssa. Kielitaitoiset ja koulutetut toimijat eri tehtävissä on ollut yksi valtiollisista valteistamme, mutta näiden puuttuessa on tekijät haettava muualta. Samalla menetämme kansallista osaamispotentiaalia.

Eriarvoisuus suomalaisessa yhteiskunnassa on lisääntynyt tasaisen varmasti eri saroilla, joista koulutus, kielitaidolliset valmiudet ja kielipääoma eivät ole poikkeus. Suomessa yhdenvertaisuuslaki velvoittaa kuntia edistämään yhdenvertaisuutta ja ehkäisemään syrjintää kaikessa toiminnassaan. Tämä sisältää myös koulutuksen järjestämisen ja tarjoamisen. Kuntien tulee siis huolehtia siitä, että kaikilla oppilailla on yhtäläiset mahdollisuudet saada opetusta ja kehittää taitojaan muun muassa eri kieliaineissa. Tämä voi sisältää yhteistyötä muiden kuntien tai oppilaitosten kanssa. Yhteistyö osoittaa suunnitelmallisuutta ja ymmärrystä laajemman kielipääoman merkityksellisyydestä.

Tutkijat Karoliina Inha, Outi Veivo ja Katja Mäntylä selvittivät 2023 nuorilta itseltään, miten nämä suhtautuvat kielitaitoon ja kielten opiskeluun (https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/88984). Nuorilta kysyttiin kielivalinnoista ja niiden taustoista, suhtautumisesta monipuoliseen kielitaitoon ja kielten opiskeluun sekä kielenoppimiskokemuksista. Kyselyn perusteella nuoret arvostavat monipuolista kielitaitoa ja valtaosa heistä haluaa osata useita eri kieliä. Kielten opiskelu itsessään kiinnostaa, mutta haasteet ovat muualla. Muutosta kaivataan koulujärjestelmän rakenteisiin ja resursseihin, jotka luovat kielten opiskelulle epämotivoivat puitteet ja vaikeuttavat tai jopa estävät kielten valitsemista. Näitä ovat muun muassa ryhmäkokovaatimukset ja oppituntien sijoittaminen lukujärjestykseen muiden aineiden kanssa päällekkäin tai pelkästään epämieluisimpiin ajankohtiin.

Kansallisen kielitaitostrategian puuttuessa ei aidosti vaikuttaviin toimiin ryhdytä riittävällä voimalla ja tehokkuudella – jos ollenkaan. Asioiden tilaa on äärimmäisen vaikeaa lähteä korjaamaan siinä vaiheessa, kun koko perusta on jo murennettu. Perustaan kuuluu kansallisesti laajemman kielitaidon aito arvostaminen ja sen ymmärtäminen, että kielitaito on muutakin kuin vain kieliopillista oikeakielisyyttä ja että Suomi tarvitsee kielitaitoista työvoimaa eri aloilla, ei vain parhaiten palkatuissa asemissa.

Opetushallitus antoi ajatushautomo Magmalle tehtäväksi selvittää, millainen tilanne kieltenopetuksessa on ja miten kieltenopetusta voitaisiin kehittää. Selvitys koski kaikkia kouluissa opetettavia kieliä ja kattoi kaikki koulutusasteet painopisteen ollessa ratkaisukeskeisessä tulevaisuus- ja kehitysnäkökulmassa. Selvitystä ei ole vielä kokonaisuutena julkaistu, mutta sen alustavien tulosten julkaisutilaisuus pidettiin 29.4.2024. Toivoa sopii, että selvityksellä on myös vaikuttavuutta kieltenopetuksen ja kieltenopettajien tulevaisuuden näkymiin. Yksi olennainen haaste kun on myös se, miten laadukas kielten opetus taataan maassamme tulevaisuudessa. Opettajan ammatin houkuttelevuus on kärsinyt ja alan vetovoima heikentynyt. Arvostuksen puute sekä työolosuhteet ja palkkaus ovat tässä merkittäviä tekijöitä. Kieltenopettajista on jo tällä hetkellä paikoittain todellista pulaa. Sen lisäksi, että tulisi mahdollistaa monipuolisempi kielten opiskelu jo perusasteella, tulisi myös varmistaa mahdollisuus kouluttautua alalle, jolla tehdään arvokasta, yhteiskunnallisesti merkittävää työtä.