Liiketoiminnan perustutkinnon perusteiden luonnos

Lausuntopyynnön diaarinumero: OPH-2815-2023

Liiketoiminnan perustutkintoon sisältyy eri tutkinnon osia, ja kielitaito (toinen kotimainen kieli ja yksi vieras kieli, pääsääntöisesti englanti) on aiemmin sisältynyt asiakaspalvelun tutkinnon osaan. Uudessa luonnoksessa asiakaspalvelun tutkinnon osassa toista kotimaista kieltä ei mainita lainkaan ja kielet on ylipäätään mainittu hyvin ylimalkaisesti: ”Opiskelija palvelee asiakasta tutkintokielellä ja yhdellä muulla kielellä.” Koulutuksen järjestäjällä on täysi vapaus määritellä, miten tuo lause tulkitaan.

Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry ja Suomen ruotsinopettajat ry eivät voi hyväksyä, että opiskelijan mahdollisuuksia hankkia ammatillista kielitaitoa kavennetaan näin radikaalisti. Kieltenopettajajärjestöt saavat tukea Svenska nu -verkostosta ja Suomalais–ruotsalaiselta kauppakamarilta. Kaikilla opiskelijoilla täytyy olla oikeus saada ammattiin tähtäävää toisen kotimaisen ja vieraan kielen opetusta. Sitä ei pidä rajoittaa.

Kieliä on vähennetty jo edellisessä uudistuksessa vuonna 2018, jolloin maininta kielistä jäi vain asiakaspalvelun tutkinnon osaan ja oppilaitoksille annettiin päätäntävalta siitä, miten paljon kieliä opetetaan. 2018 kielitaidon osaamisen arviointi siirtyi työssä annettavan asiakaspalvelun näytön yhteyteen, ja arvioinnista vastaavat ammattiopettaja ja työpaikan edustaja. Yhteisissä tutkinnon osissa toista kotimaista on 1 osaamispisteen verran, mikä tarkoittaa keskimäärin noin 15 tuntia lähiopetusta. Yhteisten tutkinnon osien valinnaisissa opinnoissa toista kotimaista voi opiskella 3 osaamispistettä. Tarjolla olevat opinnot eivät riitä asiakaspalveluruotsin taitojen hankkimiseen.

Opintoja suoritetaan yhä enemmän työssä, ja on ymmärrettävää, että joissakin tehtävissä toisen kotimaisen osaamisen hankkiminen ja näyttäminen saattaa vaatia räätälöintejä. Tämä ei kuitenkaan voi olla perusteena sille, että kaikkien mahdollisuuksia toisen kotimaisen kielen opiskeluun kavennetaan. Perusteeksi kielten opiskelun heikentämiselle ei myöskään kelpaa se, että enenevä osa opiskelijoista on maahanmuuttajataustaisia, sillä heillä on tälläkin hetkellä mahdollisuus poikkeamiseen (entinen vapautus), mikäli ruotsin osaamisen hankkiminen ja näyttäminen katsotaan kohtuuttomaksi.

Tutkinnon perusteita työstämässä olleet tahot viestivät luonnoksella virheellisesti, että toista kotimaista kieltä ei tarvittaisi asiakaspalvelussa. Samaan aikaan, kun opetussuunnitelmaa uudistetaan, Opetushallitus tarjoaa rahoitusta hankkeeseen, jossa vahvistetaan toisen kotimaisen kielen opiskelua juuri palvelualoilla (Ammatillisen koulutuksen toisen kotimaisen kielen opiskelun vahvistaminen palvelualoilla, lisähaku 2023). Hankkeessa voidaan laatia ja tarjota paikallisia valinnaisia toisen kotimaisen kielen opintoja.

Työelämässä asiakkaita on osattava palvella suomeksi ja ruotsiksi, joten toisen kotimaisen kielen taidon hankkiminen ei voi olla valinnaisuuden varassa. Merkonomit työskentelevät asiakasrajapinnassa ja usein yrityksissä, joilla on kiinteät kontaktit Ruotsiin ja muihin Pohjoismaihin, kansainvälisistä yrityksistä puhumattakaan.

Ammatillisilla opiskelijoilla on jo nyt täysin erilaiset valmiudet jatko-opintoihin kuin lukiolaisilla, ja niitä ei saa entisestään huonontaa. Suuri osa ammattikorkeakoulujen opiskelijoista tulee ammatilliselta toiselta asteelta, ja heille täytyy taata ei vain muodollinen vaan todellinen jatko-opintokelpoisuus myös vieraassa kielessä ja toisessa kotimaisessa.

Eri oppilaitosten opiskelijat ovat eriarvoisessa asemassa, kun kielitaidon tärkeys ymmärretään ja oppimisen mahdollisuuksia tarjotaan vain osassa oppilaitoksista.

Allekirjoittaneet tahot eivät voi hyväksyä perusteiden luonnosehdotusta. Ehdotamme, että luonnosta korjataan seuraavaan muotoon: ”Opiskelija palvelee asiakasta tutkintokielen lisäksi toisella kotimaisella kielellä ja yhdellä muulla vieraalla kielellä.”

13.6.2023

Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry

Suomen ruotsinopettajat ry

Nätverket Svenska nu

Finsk–svenska handelskammaren i Stockholm

Utkast till examensgrunden för grundexamen i affärsverksamhet

Diarienummer för begäran om utlåtande: OPH-2815-2023

I grundexamen i affärsverksamhet ingår olika examensdelar, och språkkunskap (andra inhemska språket och ett främmande språk, i huvudsak engelska) har tidigare ingått i examensdelen kundservice. I det nya utkastet nämns det andra inhemska språket inte alls i examensdelen kundservice, och språken överlag behandlas mycket vagt: ”Studeranden betjänar kunden på examensspråket och ett annat språk.” Utbildningsanordnaren har full frihet att själv definiera hur denna mening ska tolkas.

Språklärarförbundet i Finland SUKOL rf och Svensklärarna i Finland rf kan inte godkänna att studerandes möjlighet att anskaffa sig yrkesmässiga språkkunskaper begränsas så här radikalt. Språklärarförbunden får understöd av Nätverket Svenska nu samt Finsk–svenska handelskammaren i Stockholm. Alla studeranden ska ha rätt till att få yrkesinriktad undervisning i det andra inhemska språket och ett främmande språk. Denna rätt ska inte begränsas.

Språken minskades på redan i den föregående reformen av examensgrunderna år 2018, då språken ändrades till att enbart nämnas i examensdelen kundservice och utbildningsanordnarna fick rätten att själv bestämma hur mycket språkundervisning som ordnas.

År 2018 överfördes utvärderingen av språkkunskaper till en uppvisning av språkkunskaper i kundservicearbete, och utvärderingen utförs av en yrkeslärare och en representant för arbetsplatsen. I de gemensamma examensdelarna ingår 1 kompetenspoäng i det andra inhemska språket, vilket innebär i genomsnitt ungefär 15 timmar närundervisning. I de gemensamma examensdelarnas valbara studier kan man utföra 3 kompetenspoäng i det andra inhemska språket. De språkstudier som erbjuds är inte tillräckliga för att kunna anskaffa sig språkkunskaper för kundbetjäning på svenska.

Studier avläggs allt mer på arbetsplatser, och det är förståeligt att man i vissa arbetsuppgifter är tvungen att skräddarsy det andra inhemska språkets inlärning och visning av språklig kompetens. Detta kan dock inte vara ett skäl till att minska allas möjligheter till att studera det andra inhemska språket. Att minska på möjligheterna att studera språk kan inte heller motiveras med att allt fler studeranden har invandrarbakgrund, eftersom de även i nuläget har möjlighet till avvikelse (tidigare befrielse) ifall inlärningen av samt visningen av kunskaper i det svenska språket anses vara orimligt.

De parter som jobbat med utkastet för examensgrunderna kommunicerar felaktigt att det andra inhemska språket inte behövs i kundbetjäning. Samtidigt som läroplanen förnyas erbjuder Utbildningsstyrelsen finansiering för ett projekt där man förstärker studerandet i det andra inhemska språket i tjänstesektorn (Stärkande av studier i det andra inhemska språket för servicebranscherna inom yrkesutbildningen, tilläggsansökan 2023, https://www.oph.fi/sv/funding/starkande-av-studier-i-det-andra-inhemska-spraket-servicebranscherna-inom-0). I projektet kan man göra upp och erbjuda lokala valfria studier i det andra inhemska språket.

I arbetslivet måste man kunna betjäna kunder på finska och svenska, så att inskaffa sig kunskaper i det andra inhemska språket kan inte vara valfritt. Merkonomer jobbar med kundbetjäning och ofta i företag som har fasta kontakter till Sverige och de andra nordiska länderna, för att inte tala om internationella företag. Yrkesexamenstuderande har redan nu väldigt olika förutsättningar till fortsatta studier i jämförelse med gymnasieelever, och de får inte försämras ytterligare. En stor del av yrkeshögskolornas studerande kommer från andra gradens yrkesutbildning, och de måste erbjudas inte bara en formell, men en verklig möjlighet till fortsatta studier också i främmande språk samt det andra inhemska språket.

Studerande från olika läroanstalter befinner sig i en ojämlik ställning, då vikten av språkkunskaper förstås och möjligheter för inlärning erbjuds enbart i en del av läroanstalterna.

Undertecknade parter kan inte godkänna utkastet till grunderna. Vi föreslår, att utkastet ändras till följande: utöver examensspårket betjänas studeranden kunden på det andra inhemska språket samt på ett främmande språk.

13.6.2023

Språklärarförbundet i Finland SUKOL rf

Svensklärarna i Finland rf

Nätverket Svenska nu

Finsk–svenska handelskammaren i Stockholm