Lausunto vuosiluokkien 1–2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteluonnoksesta

SUKOL pitää opetuksen ja oppimisen tavoitteita, tavoitteisiin liittyviä sisältöalueita, arvioinnin kohteita oppiaineessa, laaja-alaista osaamista ja hyvän osaamisen kuvausta monipuolisina ja ikäkaudelle sopivina. Ne ovat linjassa vuosiluokkien 3–9 tavoitteiden ja sisältöjen kanssa ja luovat näin hyvän pohjan myöhempien vuosiluokkien työskentelylle. Liiton mielestä on hyvä, että muiden kanssa toimiminen nostetaan kieltenopiskelutaitojen keskiöön kielen oppimiseen liittyvien taitojen rinnalle.

SUKOL pitää erityisen myönteisenä sitä, että luonnoksessa painotetaan kieltenopetuksen kielellistä, kulttuurista ja pedagogista monipuolisuutta vuosiluokilla 1–2. Luonnos vastaa liiton näkemystä siitä, että vieraan kielen opettajan osaamisen tulee olla kielellisesti ja kulttuurisesti laadukasta ja asiantuntevaa. SUKOLin kanta on, että pedagogisen osaamisen lisäksi vieraan kielen opettajalla tulee olla vahva ainedidaktinen hallinta sekä kielen ja kulttuurin tuntemus. Tämä korostuu erityisesti varhennetussa kieltenopetuksessa, jossa jokainen tunti vie lapsen seikkailulle uuteen kulttuuriin. Siksi A1-kielen opettajan tulisi olla kielestä riippumatta myös 1. ja 2. luokalla kieltenopettaja tai kieliin erikoistunut luokanopettaja, kuten useissa onnistuneissa varhentamishankkeeseen osallistuneissa kunnissa onkin. Liiton mukaan kyse ei ole kelpoisuudesta vaan asiantuntijuudesta. Opetussuunnitelman perusteissa tätä asiantuntijuutta korostaa myös se, että suullinen vuorovaikutus, kokemuksellisuus ja monikielisyys ovat keskeisiä vuosiluokkien 1–2 A1-kielen opetuksessa kielestä riippumatta.

Erityisesti ja yksityiskohtaisemmin tämä asiantuntijuus tulee esille kehittyvän kielitaidon tavoitteissa, joissa mainitaan, että oppilas tutustuu ensisijaisesti puhuttuihin teksteihin ja että opetuksessa havainnoidaan kohdekielen ääntämistä sekä sana- ja lausepainoa, puherytmiä ja intonaatiota. Se korostuu myös oppimisympäristöä käsittelevässä osuudessa, jossa todetaan, että ”kohdekieli kuuluu ja näkyy oppimistilanteissa”. Toisaalta ohjausta, eriyttämistä ja tukea käsittelevässä kappaleessa mainitaan ”runsas viestinnällinen harjoittelu” ja ”kieltenopiskelutaitojen vahvistaminen”, jotka vaativat opettajalta riittävää kielellistä ja kielen oppimisen asiantuntemusta ja osaamista. On myös selvää, että oppilas oppii itse- ja vertaisarvioinnin taitoja johdonmukaisen ja pätevän opettajan johdolla.

Tässä muutama tarkempi huomio perusteluonnoksesta.

Luku 13.1
SUKOLin mukaan opetussuunnitelman perusteissa tulisi tuoda vankemmin esille, että koulun tarjoamasta kieliohjelmasta annetaan tietoa yhteistyössä varhaiskasvatuksen kanssa, sillä monipuolisen kieltenopetuksen edellytyksenä on perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen hyvä ja tiivis yhteistyö.

SUKOL edellyttää myös, että ennen A1-kielen oppimäärän opetusta lapsia tulee tutustuttaa useampaan kieleen ja heille tulee tarjota näytteitä muistakin kielistä kuin englannista tai toisesta kotimaisesta. Suomalaislasten kielitaidon monipuolistaminen vaatii aktiivisia toimia. Liiton kokemuksen mukaan pienten oppijoiden into muihinkin kieliin kuin englantiin syttyy, kun kieliä saa maistella.

Luku 13.4.3 Vieraat kielet
SUKOLin mukaan ei ole perusteltua, että ainoastaan englanti on nimetty vuosiluokkien 1–2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteissa, sillä toisin kuin vuosiluokilla 3–9 alkuopetuksessa kaikilla vierailla kielillä on samat sisällöt ja tavoitteet. Englannin kielen esiin nostaminen on tarpeetonta ja korostaa turhaan englannin asemaa suhteessa muihin opetettaviin vieraisiin kieliin. Saamen kielen asema on toinen.

Oppilaan oppimisen arviointi
SUKOLin mielestä perusteluonnos on onnistunut myös arvioinnin osalta, sillä se perustuu oppilaan osaamisen monipuoliselle näyttämiselle. Vuosiluokilla 1–2 arvioinnin tulisi painottua jatkuvaan arviointiin sekä itse- ja vertaisarviointiin. Siksi liiton mukaan on tärkeää, että vuosiluokilla 1–2 annetaan erityisesti tilaa oman osaamisen ja kieltenopiskelutaitojen pohtimiselle ja itse- ja vertaisarvioinnille myönteisessä ilmapiirissä. Todistukseen riittänee merkintä, että oppilas on saanut opetusta kyseisessä kielessä.

Arvioinnin osalta SUKOL jäi kuitenkin pohtimaan perusteluja sille, miksi tässä perusteluonnoksessa ei ole tehty muutoksia vuosiluokkien 6 tai 9 hyvän osaamisen tasoon. On valitettavaa, että perusteissa ei tehdä näkyväksi sitä, miten lisääntynyt opetus vaikuttaa oppilaan osaamiseen päättöarviointivaiheessa, oli kyse sitten kielellisestä tai kulttuurisesta osaamisesta tai asenteesta.

Luku 14.1 Vuosiluokkien 2 ja 3 välinen siirtymävaihe ja vuosiluokkien 3–6 tehtävä
SUKOLin mielestä on erittäin tärkeää, että oppilaat ja huoltajat saavat tietoa kieliopintojen ja kielipolkujen järjestelyistä siirtymävaiheissa. Liitto kiittää perusteluonnosta monipuolisten kielivalintojen mainitsemisesta, mutta muistuttaa, että opetuksen järjestäjiä tulee tukea monin eri tavoin kieliohjelmien monipuolistamisessa. On äärimmäisen huolestuttavaa, että noin 80 % suomalaisten peruskoulujen oppilaista opiskelee toisen kotimaisen kielen lisäksi vain yhtä vierasta kieltä, joka on useimmiten englanti.