Lausunto luonnoksesta lukion opetussuunnitelman perusteiksi

Kieliä koskevat osiot tukevat monipuolisia kieliopintoja, ja ne ohjaavat opiskelijaa kehittämään ja hyödyntämään koko kielivalikoimaansa monipuolisesti sekä toimimaan aktiivisesti eri kieli- ja kulttuuriyhteisöissä. On myös ilahduttavaa, että laaja-alaisessa osaamisessa globaali- ja kulttuuriosaaminen sekä kielitietoisuus ja rakentavan viestinnän taito osana vuorovaikutusosaamista on nostettu tärkeään asemaan.

SUKOL pitää kuitenkin valitettavana, että näitä osaamisalueita, monikielisyyttä tai kielitietoisuutta ei tuoda selkeästi esille opetussuunnitelman yleisissä osissa tai muissa oppiaineissa. Perusteluonnoksessa mainitaan, että ”huomiota kiinnitetään lukion ja koulutuksen järjestäjän kieliohjelman monipuoliseen tarjontaan ja ratkaisuihin sekä kulttuurientuntemuksen syventämiseen”. SUKOL ei kuitenkaan usko, että tämä yleisen osion yksittäinen maininta riittää takaamaan monipuolista tarjontaa ja ennen kaikkea kielikurssien monipuolista toteutumista lukioissa. Vuodesta 2012 lähes kaikkien kielten ylioppilaskokeiden osallistujamäärät ovat vähentyneet. A-saksassa kirjoittajien määrä on lähes puolittunut ja lyhyessä saksassa vähentynyt kolmanneksella. Noin kolmasosalla ovat vähentyneet myös ranskan ja lyhyen espanjan kokelasmäärät. Lyhyttä italiaa kirjoittaa vain noin sata kokelasta vuosittain. Liiton mukaan ei enää riitä, että monipuoliseen kieliohjelmaan vain kiinnitetään huomio, vaan se edellyttää, että suomalaisnuorten kielitaidon monipuolistumista tuetaan voimakkaammin myös opetussuunnitelmassa yleisissä osissa.

Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry pyytää, että Opetushallitus ottaa huomioon seuraavat seikat perusteiden jatkovalmistelussa.

3.2 Oppimiskäsitys

Perusteissa todetaan, että ”oppiminen on seurausta opiskelijan aktiivisesta, tavoitteellisesta ja itseohjautuvasta toiminnasta”. SUKOL muistuttaa, että lukio-opintojensa alussa opiskelijat ovat hyvin heterogeeninen ryhmä eikä heillä kaikilla ole näitä ominaisuuksia valmiina. Lukiolaiset tarvitsevat runsaasti tukea opintojensa suunnitteluun, sillä nämä taidot kehittyvät vähitellen opintojen aikana. Tuen tarve lisääntyy siksikin, että korkeakoulujen suoravalinta ohjaa aikaisempaan erikoistumiseen. Tästä olisi hyvä mainita jo oppimiskäsitystä käsittelevässä luvussa.

3.6 Korkeakoulut, työelämä ja kansainvälisyys

SUKOL pitää opiskelijoiden kansainvälisen osaamisen tukemista ja kehittämistä tärkeänä, mutta liitto haluaa korostaa, että laadukkaan kansainvälisen yhteistyön edellytys on riittävä resursointi. On tärkeää, ettei opetussuunnitelma luo sellaisia rakenteita, jotka enenevässä määrin eriarvoistavat opiskelijoita ja lukio-opetusta tarjoavia oppilaitoksia.

Lisäksi liitto haluaa kiinnittää huomion siihen, että kansainvälisyys on monikielistä ja -kulttuurista. Tämä olisi tärkeä tuoda voimakkaasti esille myös muissa kuin suoraan vieraisiin kieliin liittyvissä luvuissa.

6.2 Laaja-alainen osaaminen

SUKOLin mukaan on olennaista, että oppiaineiden tavoitteiden ja keskeisten sisältöjen hallinnan lisäksi lukio-opintojen aikana kehitetään laaja-alaista osaamista. Laaja-alaisen osaamisen toteutumista eri moduuleissa tai opintojaksoissa ei kuitenkaan tulisi jättää vain paikallisten opetussuunnitelmien varaan, vaan sen tulisi näkyä tarkemmin myös perusteiden keskeisissä sisällöissä ja arvioinnissa, jotta se siirtyy kaikkeen opetukseen. Lähes kaikissa oppiaineissa laaja-alaisuutta on käsitelty varsin ympäripyöreästi, mikä jättää tulkinnalle runsaasti tilaa.

6.4 Toinen kotimainen kieli ja 6.5 Vieraat kielet

Yleisesti SUKOLin mielestä toisten kotimaisten ja vieraiden kielten moduulien kuvaukset ovat selkeämpiä ja konkreettisempia kuin kurssien kuvaukset ennen. Peruskoulun näkökulmasta katsottuna osa lukion moduulien tavoitteista vaikuttaa kuitenkin hyvin kaukaisilta. On tärkeää, että opetussuunnitelma tukee riittävästi opiskelijan siirtymistä peruskoulusta toiselle asteelle ja antaa riittävästi aikaa ja rauhaa kehittyä kohti abstraktimpaa tasoa.

SUKOL pitää kielitaidon monipuolisen kehittymisen kannalta olennaisena sitä, että opintojen aikana harjoitellaan monipuolisesti sekä suullista että kirjallista vuorovaikutusta kuten luonnokseen on kirjattu. Liitto kuitenkin ehdottaa, että muotoilu ”opintojen aikana” muutetaan täsmällisempään muotoon ”kaikkien opintojaksojen aikana”. Liitto edellyttää myös, että suullisen ja kirjallisen vuorovaikutuksen tasa-arvoinen asema näkyy kielten ylioppilaskokeissa ja niiden arvostelussa.

Opetussuunnitelmatyön aikataulu on ollut monin tavoin kohtuuton, mikä valitettavasti näkyy kieliä koskevissa osioissa toistona ja ajoittaisena vaikeaselkoisuutena. Tekstissä on runsaasti käsitteitä, joiden merkitystä ei avata riittävän tarkasti. Ei liene tarkoituksenmukaista, että merkitykset luodaan vain paikallisissa opetussuunnitelmissa. Liitto jäi pohtimaan, mitä tarkoitetaan muun muassa seuraavilla laaja-alaista osaamista kuvaavilla ilmaisuilla:

• ”tekstit ovat institutionaalisia”
• ”kielet tarjoavat myös luovan ja esteettisen näkökulman käsiteltäviin asioihin”
• ”häntä ohjataan ymmärtämään monipuolisen kielitaidon merkitys […] sekä itseisarvona sävykkäämmän elämän […] rakentamisessa”
• ”kysymysten ja ratkaisujen työstäminen yhteisöllisesti ja myös oman mukavuusalueen ulkopuolelta”

SUKOL ehdottaa, että vaikeaselkoiset käsitteet avataan konkreettisilla esimerkeillä. Seuraavat esimerkit osoittavat, että moduulien sisällöt voivat muuten jäädä hieman liian abstraktille tasolle:

• ”tehtävänä on myös pohtia eettistä toimijuutta kaikessa vuorovaikutuksessa” (ENA2/VKA2)
• ”rakentava vuorovaikutus, merkitysneuvottelut ja kielentäminen” (ENA2/VKA2)
• ”moduulin tavoitteena on, että opiskelija tekee tulkintoja monenlaisista teksteistä” (ENA3/VKA3)

Lisäksi liitto ihmettelee, mitä ovat kaikkien pitkien oppimäärien ensimmäisissä yhden opintopisteen moduuleissa mainitut ”kielen ja lukio-opintojen kannalta oleelliset teksti- ja tyylilajit”. Partitiivi ”oleellisia teksti- ja tyylilajeja” olisi jo parempi ja armollisempi muotoilu.

Arviointi

SUKOL pitää kaikissa kielissä arvioinnin kohteena olevia opiskelijan kielellisiä taitoja, vuorovaikutustaitoja ja työskentelytaitoja keskeisinä. Liitto haluaa kuitenkin tuoda esille, että lukiossa 30–40 opiskelijan ryhmässä vuorovaikutus- ja työskentelytaitojen arviointi on raskasta ja jopa mahdotonta. Arviointi ei saa muodostua kieltenopettajalle kohtuuttomaksi taakaksi.

Suullisen kielitaidon arviointi

Suullisen kielitaidon arvioinnista on kirjattu, että opintoihin kuuluvasta suullisen kielitaidon kokeesta annetaan todistus päättötodistuksen liitteenä. SUKOL muistuttaa, että kaksoistutkinnon suorittajista kaikki eivät saa päättötodistusta, joten sanamuoto tulisi korjata.

A- ja B1-oppimäärien osalta on määritelty, missä vaiheessa opintoja suullisen kielitaidon arviointi voidaan aikaisintaan tehdä. Sen sijaan B2- ja B3-oppimäärien osalta viitataan vain Opetushallituksen antamaan erilliseen ohjeistukseen, jota ei kuitenkaan mainita muuallakaan tämän tarkemmin.

Opiskelutaidot ja kieli-identiteetin rakentaminen (1 op) / Minä ruotsin oppijana (1 op)

SUKOL ei pidä A-kielissä ja B1-kielessä olevaa yhden opintopisteen aloitusmoduulia onnistuneena ratkaisuna, koska moduuli kertautuu saman sisältöisenä eri kielissä ja eri oppimäärissä. Miten taataan, että kahden tai kolmen A-kielen opiskelija motivoituu pohtimaan samat asiat läpi toistuvasti?

SUKOL pitää erittäin valitettavana, että tässä yhden opintopisteen moduulissa ei ole riittävästi kielellisiä eli tekstin tulkinta- ja tuottamistaitoihin liittyviä sisältöjä, mikä olisi ensiarvoisen tärkeää heti lukion kieliopintojen alussa. Peruskoulun kieliopintojen ja lukion kieliopintojen väliin jää usein käytännön syistä monta kuukautta. Kun osaaminen on osin hyvin ohutta, moni joutuu aloittamaan kielen opiskelun aivan alusta, ja siksi itse kielelle on annettavaa aikaa.

SUKOL pitää moduuliin tavoitteita tärkeinä, mutta moduuli toimisi paremmin täysin uutena opintokokonaisuutena. Liiton mielestä ei ole perusteltua, että opiskelustrategioihin liittyvää yhden opintopisteen aloitusmoduulia halutaan kokeilla nimenomaan kielissä, kuten opetussuunnitelmaluonnoksen perusteella vaikuttaa.

Lisäksi on huomattava, että toisen kotimaisen ja vieraiden kielten moduulien teksteissä on selkeä moduulin toteuttamista koskeva ero. A1-ruotsissa ”moduulin paikallisessa toteutuksessa otetaan huomioon mahdollisuudet täsmentää tavoitteita ja suunnitella sisältöjä yhteistyössä muiden oppiaineiden tai kielten oppimäärien kanssa”. B1-ruotsissa moduuli puolestaan ”voidaan toteuttaa yhteistyössä äidinkielen ja kirjallisuuden ja muiden kieliaineiden opetuksen kanssa”. Yhteistyöstä ei mainita äidinkielen ja kirjallisuuden ensimmäisen moduulin kohdalla. Muiden A-kielten osalta mainintaa yhteistyöstä ei tässä kohdin ole ollenkaan.

Toinen kotimainen kieli

B1-ruotsi

SUKOL haluaa muistuttaa, että perusopetuksen päättövaiheessa B1-ruotsin hyvän osaamisen taso on alkeiskielitaidon tasolla A1.3. Matka taitotasolle B1.1 on pitkä ja vaatii runsaasti työtä myös motivoituneilta opiskelijoilta. Jos yläkoulun aikana kieltä on opiskeltu tunti viikossa tai pahimmassa tapauksessa 9. luokalla ei ollenkaan, matka on lähes mahdoton – varsinkin kun tosiasiassa ylioppilaskoe edellyttää vähintään B1.2- tasoa.

Liitto ehdottaa, että sosiaalinen media olisi hyödyllistä jo tässä moduulissa 5 eikä vasta moduulissa 7. Liitto myös kysyy, onko realistista merkitä sisällöksi aitoja kielikontakteja, koska ne eivät toteudu maanlaajuisesti tasapuolisesti (moduuli 6). Kestävää kehitystä tulisi pohtia kaikissa moduuleissa.

Finska

Opettajien jaksamisen kannalta on hyvä, että moduulien sisällöt vastaavat suurin piirtein nykyisten kurssien aiheita. Tämä on tärkeää, koska oppiaineen pienten opiskelijamäärien vuoksi oppimateriaalit ovat jatkuva haaste. Oppimateriaalien laatiminen teettää finskan opettajilla valtavasti palkatonta lisätyötä, joten on hyvä, että ainakin osaa materiaaleista voi käyttää edelleen ja muuttaa vain hieman näkökulmaa.

Englanti / Vieraat kielet, A-oppimäärä

SUKOL ei pidä perusteltuna sitä, että englannin ensimmäisissä moduuleissa ei tuoda esille sen lähikieliä. Muiden vieraiden kielten kohdalla kohdekieli nähdään porttina sukulaiskielten oppimiseen ja osaamiseen, mikä on tärkeä lisäys. Liiton mukaan englannin opetussuunnitelman ensimmäisissä moduuleissa tulisi korostaa vielä paremmin myös muiden kielten opiskelun tärkeyttä.

Liitto ehdottaa myös, että kielten opetussuunnitelman perusteissa ääntämisen ja argumentaation taitojen harjoitteleminen tuodaan vielä vahvemmin esiin.

6.5.4 Vieraat kielet, B2-oppimäärä / Vieraat kielet, B3-oppimäärä

SUKOLin mielestä on ilahduttavaa, että B2- ja B3-oppimääriissä viitataan suoraan Eurooppalaisen kielitaitokuvauksen tavoitetasoihin. Tämä konkretisoi kielen oppimista ja siinä edistymistä opiskelijan näkökulmasta. Liitto kiittää luonnosta myös siitä, että se rohkaisee ”opiskelijaa laajentamaan kielellistä repertuaariaan ja kannustaa opiskelijaa jatkuvaan kieltenopiskeluun sekä jatkamaan kieliopintoja myös lukion jälkeen osana elinikäisen oppimisen polkua”. On tärkeää, että opetussuunnitelmatasollakin tuodaan esille se, että uuden kielen myötä avautuu uusia mahdollisuuksia eri kielillä tapahtuvaan jatkokoulutukseen ja että kieliopinnot lisäävät työelämävalmiuksia.

SUKOLin mielestä on erinomaista, että oppimäärän opetus painottuu etenkin alkuvaiheessa suulliseen kielitaitoon. Ääntäminen mainitaan yleisessä kuvausosiossa, mutta liiton mielestä sen merkitystä voisi korostaa etenkin alkeismoduuleissa vielä erikseen. Liitto edellyttää, että suullisen viestinnän keskeisyys näkyy myös oppimäärän ylioppilaskokeessa.

SUKOL haluaa vielä muistuttaa, että kieliaineet ovat oppiaineina lähtökohtaisesti vuorovaikutuksellisia. Siksi kontaktiopetus on ehdottoman olennainen osa opintojen järjestämistä. Kontaktiopetuksen merkitys korostuu erityisesti, kun kyse on harvinaisemmista vieraista kielistä. Valitettavasti iso osa vieraiden kielten B2- ja B3-oppimäärien lukio-opetuksesta toteutuu kurssien osaopetuksena (ns. ⅔-, ½- ja ⅓-kontaktiopetusta sisältävät kurssit), ja erityisesti loppupään kursseja toteutetaan yhä useammin vain verkko-opetuksena.

Lopuksi

SUKOL ry haluaa muistuttaa, että korkeakoulujen pisteytystyökalulla on voimakas vaikutus ylioppilaskirjoituksissa kirjoitettaviin aineisiin ja sitä kautta myös niiden opiskeluun lukioissa. Vieraiden kielten laaja-alaisempi osaaminen on selkeästi tässä aliarvostettua. Korkeakoulujen todistusvalinnan ohjausvaikutus ja opetuksen järjestäjien arvovalinnat ja resursointi näkyvät jo nyt vahvasti niin kielivalintojen mahdollisuuksien karsimisena kuin kielten ylioppilaskokeiden kirjoittajamäärien romahduksena.

Liitto pitää ensiarvoisen tärkeänä, että suomalaisen kielivarannon tila ja tulevaisuus otetaan vakavasti lukion opetussuunnitelman perusteissa. Globaalissa maailmassa kieli on avainasemassa.

Outi Vilkuna
Varapuheenjohtaja
SUKOL

Lausunto on laadittu yhteistyössä kieliyhdistysten kanssa.