Lausunto ammatillisten perustutkintojen yhteisten tutkinnon osien perusteluonnoksesta (OPH-2043-2017)

Yleisiä havaintoja luonnoksesta

Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry on erittäin huolissaan ammatillisen toisen asteen opiskelijoiden kielitaidon ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Esitämme, että perusteita muokattaisiin, jotta kaikille taataan mahdollisuus saavuttaa työelämässä tarvittava kielitaito.

Viestintä- ja vuorovaikutustaidot

Toinen kotimainen kieli, ruotsi

Toisen kotimaisen kielen, ruotsi, opintojen laajuus, 1 osp, ei mahdollista asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Täten tutkinnon suorittajat eivät saavuta sellaista kielitaitoa, jolla voisi selviytyä työhön liittyvissä vuorovaikutustilanteissa. Myös jatko-opintovalmiudet ovat vaarassa. Tämä korostuu ruotsin kohdalla, kun otetaan huomioon opiskelijoiden lähtötaso ja motivaatio.

Valinnaisissa opinnoissa arviointikriteeristö on osittain matalampi kuin pakollisissa opinnoissa, mikä on epäloogista, sillä se ei kuvaa kielitaidon kehittymistä.

Vieraan kielen opinnot

Vieraan kielen pakollisissa osaamistavoitteissa ei viitata työssä tarvittavaan kielitaitoon. SUKOL kysyykin, keskitytäänkö työelämässä tarvittavaan kielitaitoon vain valinnaisissa opinnoissa. Niiden opiskelijoiden kohdalla, joiden osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen aiemmin hankitun perusteella kattanee pakollisen osuuden, tämä ratkaisu toimii. Samalla opetuksessa voitaneen keskittyä vain niiden opiskelijoiden ohjaamiseen, joilla aiempaa osaamista ei ole, mikä sinänsä on myönteistä. On kuitenkin vaarana, että jos työelämässä tarvittava kielitaito jää ainoastaan valinnaisten opintojen varaan, osa nuorista ei hanki ja saavuta työelämässä tarvittavaa kielitaitoa lainkaan.

SUKOL pitää myös ongelmallisena sitä, että A-kielelle ja B-kielelle ei ole enää erillisiä perusteita kuten tähän asti. Vieraaseen kieleen tarvitaan vielä tavoitteet ns. aloittavalle kielelle (B-kieli), sillä myös ammatillisissa opinnoissa on tärkeää opiskella muutakin kieltä kuin englantia. SUKOLin mielestä ei riitä, että koulutuksen järjestäjä voi niin halutessaan suunnitella valinnaisiin opintoihin, myös siis B-kieleen, omat tavoitteet ja kriteerit.

Jatkossa myös aikuiset perustutkinto-opiskelijat suorittavat kaikille yhteisten tutkinnon osien opintoja. Näillä vanhemmilla opiskelijoilla saattaa olla aiemmista kieliopinnoista huomattavan pitkä aika, jolloin esitettyjen osaamisvaatimusten saavuttaminen ilman laajoja tukitoimia ei ole mahdollista.
Maahanmuuttajataustaisilla opiskelijoilla ei välttämättä ole lainkaan vieraan kielen opintoja takanaan. Se, että näiden opiskelijoiden olemassa oleva (äidinkielen/kotikielen) kielitaito tunnistetaan ja tunnustetaan tutkinnossa vieraan kielen taidoksi, on kannatettava asia. Toisaalta erittäin monet maahanmuuttajataustaiset opiskelijat haluavat aloittaa esim. englannin opinnot parantaakseen työllistymismahdollisuuksiaan.

SUKOL on myös huolissaan siitä, että perusteissa ei viitata eurooppalaiseen viitekehykseen, vaikka perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa kytkennät taitotasoihin ovat vahvistuneet.

Ammatilliset tutkinnon osat

Kielitaitovaatimuksia on nykyisellään sisällytetty myös joihinkin ammatillisiin tutkinnonosiin. SUKOL on huolissaan trendistä, joka näkyy lausuntokierroksella olevissa perusteluonnoksissa: kielitaitovaatimuksista on luovuttu tai niitä on kavennettu. Elinkeinoelämä kuitenkin koko ajan edellyttää valmistuneilta yhä enemmän kieli- ja kulttuuriosaamista kaikissa työtehtävissä. Reformin yhtenä kantavana ajatuksena on ollut tuottaa sellaista osaamista, jolle asiakkaalla eli työelämässä on oikeasti tarvetta. Em. kielitaitovaatimuksista luopuminen tai niiden madaltaminen ei ole linjassa reformin periaatteiden kanssa.

Toinen ammatillisen koulutuksen reformin perusajatus on vahvistaa osaamisen hankkimista erityisesti työelämässä. Tämä koskee myös kielitaitoa. Koska koulutussopimuksia/oppisopimuksia tullaan jatkossakin solmimaan monenlaisten kumppaneiden kanssa, SUKOL on huolissaan opiskelijoiden mahdollisuuksista saada asiantuntevaa ohjausta työpaikoilla ja erityisesti kieliosaamisen arvioinnin läpinäkyvyydestä ja luotettavuudesta.

Helsingissä 4.10.2017

Sanna Karppanen
Puheenjohtaja
Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry

Satu Pessi
Puheenjohtaja
Suomen ruotsinopettajat ry