Lausunto ammatillisten perustutkintojen yhteisistä tutkinnon osista

Viite: OPH-1667-2021 Lausuntopyyntö ammatillisten perustutkintojen yhteisistä tutkinnon osista. Osa-alueet viestintä ja vuorovaikutus toisella kotimaisella kielellä ja Viestintä ja vuorovaikutus vieraalla kielellä

Lausuntonaan Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry esittää seuraavaa

Yleisesti

SUKOL ry toivoo ammatillisten perustutkintojen viestintä- ja vuorovaikutustaitojen vieraan kielen ja toisen kotimaisen kielen osaamisen tavoitetason linkittämistä Eurooppalaiseen viitekehykseen. Tällä tavalla kieliosaamisen koko polku perusopetuksesta kaikille yhteisen toisen asteen loppuun saisi selkeämmän kuvauksen. Kielitaidon kuvaaminen Viitekehyksen asteikolla on etuna niillekin opiskelijoille, jotka hakeutuvat jatko-opintoihin tai töihin ulkomaille. Myös elinkeinoelämä käyttää yhä useammin  Viitekehyksen taitoasteikkoa rekrytointivaiheessa

SUKOL ry on huolissaan pakollisten kieliopintojen (3 osp + 1 osp) laajuuksista. Näin suppeilla opinnoilla opiskelijan kielitaidon kehittyminen jatko-opinnoissa tarvittavalle tasolle ei ole mahdollista. Erityisesti toisen kotimaisen kielen kohdalla yhä useamman opiskelijan lähtötason ja tavoitetason välistä kuilua ei ole mahdollista kattaa yhden osaamispisteen opinnoilla. Tämä on näkynyt lukuvuonna 2020–2021 varsin selvästi. Suoraan syksyllä 2020 perusopetuksesta tulleet opiskelijat muodostivat sen ikäluokan, jonka perusopetuksen 6 vuosiviikkotuntia jaettiin aiemman kolmen luokka-asteen sijasta neljälle vuodelle. Toisen kotimaisen kielen tilanne ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa on kriisissä. Toisen kotimaisen kielen osaamista ei käytännössä ole lainkaan.

Tutkinnon rakenne toki mahdollistaisi lisää kieliopintoja. Kaikki opiskelijat eivät kuitenkaan voi hyödyntää valinnaisten osa-alueiden mahdollisuuksia laajentaa muihin kieliin tai syventää pakollisten kielten osaamistaan. Valinnat tehdään ehkä sellaisessa vaiheessa opintopolkua, jolloin opiskelijan suunnitelmat jatkosta eivät ole vielä selkiytyneet tai koulutuksen järjestäjä ei edes mahdollista kielten lisäopintoja. Perustukinnon suorittaneen jatko-opintokelpoisuus ei tarkoita jatko-opintovalmiuksia.

Muiden kielten kuin englannin opetus vieraana kielenä, sekä pakollisena että valinnaisena, on myös loppumassa tai jo loppunut. Koulutuksen järjestäjät eivät tarjoa muiden kielten opintoja enää samassa mittakaavassa kuin aiemmin, mikä on kuitenkin vastoin työelämän kielitaitotarpeita erityisesti palvelualojen työtehtävissä. SUKOL toivookin, että Opetushallitus omalta osaltaan nostaa muidenkin kuin englannin tarpeita esille.

Uudet tavoitteet

SUKOL katsoo, että ehdotuksen vieraan kielen ja toisen kotimaisen kielen tavoitteet on selkeämmin ilmaistu kuin voimassa olevissa perusteissa.

Arviointikriteeristö

Yhteinen arviointikriteeristö sekä pakollisissa että valinnaisissa osa-alueissa helpottanee arviointityötä. Tosin arviointikriteeristössä painottuvat osaamisen metataidot (yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot, ongelmaratkaisutaidot, oman oppimisen ohjaaminen) substanssiosaamisen kustannuksella.

SUKOL katsoo, että jotkin ilmaukset kriteeristössä aiheuttanevat paljon tulkintaeroja ja -vaikeuksia (”ajoittain”, ”pääosin omatoimisesti”, ”asiallisesti” jne.), mikä ei edistä arvioinnin tasavertaisuutta ja läpinäkyvyyttä. Opettajat tarvitsevat täydennyskoulutusta sekä kenties yhdessä laadittuja ”maamerkkejä” arvioinnin tueksi.

Osaamisperusteisuus koulutuksessa mahdollistaa osaamisen osoittamisen hankintatavasta riippumatta. Kriteeristön käyttökelpoisuus tilanteissa, joissa opiskelija on hankkinut osaamisen non-formaalisti tai vaikkapa varsin itsenäisesti opiskellen tai osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytön yhteydessä, on haastavaa. Monet kriteeristön kohdat edellyttävät pitkäkestoisempaa seurantaa (esim. ”kehittää/muuttaa toimintaansa saamansa palautteen perusteella”), mikä ei välttämättä ole mahdollista varsin rajoitetuissa olosuhteissa.

Kieltenopettajat toivovat myös valtakunnallista runkoa mukautetun arvioinnin tueksi, jotta yksilöllinen arviointi olisi luotettavaa.

Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry pitää ehdottoman tärkeänä, että uudet perusteet kriteeristöineen otetaan käyttöön 1.8.2022 perustutkinto-opintonsa aloittavilla opiskelijoilla.

Edelleen SUKOL edellyttää, että Opetushallitus antaa selkeät toimintaohjeet arvioinnin läpinäkyvyyden ja opiskelijan oikeusturvan varmistamiseksi niissä tapauksissa, joissa opiskelija palaa uutena opiskelijana suorittamaan perustutkinto-opintojaan loppuun 1.8.2022 jälkeen.

Outi Vilkuna, Leena Hämäläinen, Anna-Leena Haapala, Katri Granö ja Anne Siltanen
Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry