Lahden kaupunginvaltuustolle

Etelä-Suomen Sanomissa nostettiin 15.3.2023 esille Lahden kaupungin suunnitelmia karsia perusopetuksesta kolme miljoonaa euroa. Leikkaukset tulisivat näkymään erityisen rajusti vieraiden kielten opetuksessa muun muassa seuraavina toimenpiteinä: kaikki määräaikaiset työsuhteet päätetään, eläköityvien opettajien virkoja lakkautetaan, A2-kielten vähimmäisryhmäkokoja kasvatetaan ja tämän lisäksi alakoulujen englannin ja ruotsin opetus siirretään luokanopettajien opetettavaksi.

Lahden kaupunki aloitti kieltenopetuksen varhentamisen Kielen kärjellä -hankerahalla noin viisi vuotta sitten. Hankerahan loppuessa kaupunki supisti varhennetun kielen tarjonnan englantiin, jonka opetus annettiin pääsääntöisesti luokanopettajille. Tätä heikennystä kompensoidakseen Lahden kaupunki markkinoi kaksi vuotta sitten aloitettua A2-kielipolkujen kokeilua laajalti eri medioissa. Mainitsematta kuitenkin jäi, että yhtenä opetusmuotona tuotiin samalla mukaan hybridiopetus, jossa kieltenopettaja opettaa samaan aikaan sekä lähiopetuksessa olevaa ryhmää että etäryhmää toisessa koulussa. Hybridiopetus ei sovellu pienten lasten kanssa tilanteessa, jossa uuden vieraan kielen aloittamisen tulee opetussuunnitelman mukaan pohjautua toiminnallisuuteen. Vieraan kielen oppiminen on aivojen näkökulmasta laadullisesti erilaista lapsena ja aikuisena, joten monipuolisemman kielitaidon kartuttamiseen varhaisesta iästä tulee panostaa. Koulutettu kielenopettaja on myös paras ammattilainen tätä opetusta antamaan. Paikallisesti on saatettu ymmärtää laajemman kielivalikoiman vetovoima, ja tästä myönteisenä esimerkkinä on Vuoden kieliteko 2021 -palkinnon vastaanottanut Tampereen kaupunki, jossa on panostettu laajaan kielivalikoimaan ja kieltenopettajien antamaan kieltenopetukseen.

Kieli- ja kulttuuritietoisesta varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksen laajemmasta A-kielten opetuksesta luodaan jatkumo kielitietoiseen lukio- ja ammatilliseen koulutukseen, ja näin annetaan lahtelaisille lapsille ja nuorille hyvät mahdollisuudet sijoittua myöhempään työelämään. Monipuolinen kieltenopetus ja sen varmistaminen, ettei koulupolku eriarvoistu asuinpaikkakunnan mukaan, on kaupungin tärkeä vetovoimatekijä. Maan hallitus käynnisti Oikeus oppia -kehittämisohjelman (2020–2022), jonka tavoitteena oli kaventaa ja ehkäistä peruskoulua käyvien oppilaiden oppimiseroja, vahvistaa oppimisen ja koulunkäynnin tukea ja kehittää lukutaitoa. Lähikoulun asemaa vahvistetaan, opetuksen ryhmäkokoja pienennetään ja rahoitusta uudistetaan siten, että se tukee koulutuksellisen tasa-arvon toteutumista. Näiden tavoitteiden tulisi näkyä myös kieltenopetuksen saavutettavuudessa ja järjestämisessä.

Mikäli suunnitellut vieraiden kielten opetukseen kohdennetut säästötoimenpiteet toteutetaan, niiden kerrannaisvaikutukset lahtelaisten lasten ja nuorten mahdollisuuksiin jatko-opintojen ja työelämään sijoittumisen kannalta ovat merkittäviä. Elinkeinoelämän keskusliitto on jo pidempään tuonut esiin huoltaan suomalaisten rapistuvasta kielitaidosta, sillä suomalaiset vientiyritykset tarvitsevat kielitaitoista työvoimaa. Yritysten kielitaitotarpeen kasvun taustalla on liiketoiminnan ja toimintaympäristöjen kansainvälistyminen. Laaja-alaisesta kielikoulutuksesta leikkaaminen on myös kilpailuedun leikkaamista.

Outi Vilkuna
Puheenjohtaja
Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry