Kuntavaalitavoitteet – kommunalvalsprogram
SUKOLin kuntavaalitavoitteissa korostetaan kuntien roolia monipuolisen kielitaidon turvaajina. Kielimyönteisen kunnan kieltenopetusta esitellään videossa, joka on tehty yhteistyössä Kieliasiantuntijat ry:n kanssa.Kuntavaalitavoitteet 2025
1. Lapsilla ja nuorilla on oikeus opiskella vieraita kieliä asuinpaikasta riippumatta: Suomessa tarvitaan monipuolista kielitaitoa, jota kartutetaan peruskoulusta lähtien. Yhdenvertaisuus turvataan sillä, että kunnat tarjoavat useampaa A1-kieltä ja A2-kielen opetusta. A2-kielen opetus tulee aloittaa 3. luokalta. Oppilailla tulee olla aito mahdollisuus valita A1-, A2- ja B2-kieliä. Kieltenopiskelun jatkumo tulee turvata. Kuntien tulisi vaatia A2-kielen opetuksen toteuttamiseen korvamerkittyä valtionrahoitusta.
2. Kuntien on luotava edellytykset sille, että vieraita kieliä on mahdollista opiskella alakoulusta lähtien kieltenopettajan johdolla. Vuosiluokilla 1–6 luokanopettaja on kelpoinen opettamaan toista kotimaista kieltä ja vieraita kieliä, mutta huolta on herättänyt se, että näillä vuosiluokilla kieltenopetusta on siirretty aineenopettajilta luokanopettajille, joilla ei ole kielen erikoistumisopintoja tai täydennyskoulutusta kielen opettamiseen. Kielitaitoiseksi kasvaminen edellyttää pitkää ja systemaattista kielipolkua pedagogisesti pätevän kieltenopettajan opastamana.
3. Kuntien tulisi vahvistaa strategiassaan kielikoulutusohjelma, joka vastaa tulevaisuuden tarpeisiin. Opetuksen järjestäjien kannattaa tehdä yhteistyötä erilaisten kielipolkujen mahdollistamiseksi, ja kieltenopetus kaikilla asteilla tulee osoittaa koulutettujen kieltenopettajien tehtäväksi. Monipuoliset kieltenopiskelumahdollisuudet vaikuttavat työvoiman saatavuuteen, yritysten kilpailukykyyn ja laajemmin kunnan houkuttelevuuteen. Ratkaisun avaimet kielitaidon monipuolisuuden lisäämiseen ovat nimenomaan aloitusvaiheen monipuolissa valinnoissa.
4. Lukion ja ammatillisen toisen asteen kieliopintojen tarjonta ja laajuus on varmistettava. Opiskelijoille on turvattava yhtäläiset mahdollisuudet suorittaa oppimäärä ja saada laadukasta opetusta. Tämä on tärkeää jatko-opiskeluihin ja työelämään sijoittumisen kannalta. Kuntien veto- ja pitovoimaan vaikuttaa laaja-alainen koulutustarjonta ja kieltenopiskelun jatkumon varmistaminen. Erityisesti ammatillisen koulutuksen suorittaneiden todellinen jatko-opintokelpoisuus on nykyisellään vaarassa kieltenopetuksen supistamisen myötä. Kielitaito edistää työelämään kiinnittymistä.
5. Opettajalla tulee jatkossakin olla pedagoginen vapaus päättää, millaisia opetusmenetelmiä ja -materiaaleja hän käyttää. Lisäksi opettajalle tulee taata aikaa ja muita resursseja oman opetuksensa kehittämiseen. Opettajien osallistumista omaa opettajuuttaan vahvistavaan täydennyskoulutukseen tulee tukea.
6. Oman äidinkielen opetus tulisi taata kunnissa, ja ryhmäkoot tulisi pitää maltillisina. Oman äidinkielen hallinta edistää koulun opetuskielen (suomen tai ruotsin) oppimista ja integraatiota ja parantaa koulu- ja työelämävalmiuksia. Tutkimukset osoittavat, että vahva äidinkielen osaaminen voi vaikuttaa myönteisesti yleisiin oppimistuloksiin, koska oppilas pystyy siirtämään äidinkielensä kautta oppimiaan ajattelun ja oppimisen taitoja muihin oppiaineisiin. Samalla yhteiskunnallinen osallisuus lisääntyy.
7. Suomelta puuttuu kielistrategia. Tarvitaan tutkimustietoa ja toimenpiteitä, joilla turvataan monipuolisen kieltenopiskelun jatkumo. Hyvällä kielitaidolla ja monipuolisella koulutuksella edistetään työllisyyttä ja pidempiä työuria. Työelämä tarvitsee kielitaitoista työvoimaa, ja muun muassa EU ja Nato tarvitsevat kielitaitoisia virkamiehiä. Monipuolinen kielitaito on myös turvallisuuskysymys. Kriittinen infrastruktuuri edellyttää, että meillä on kielitaitoisia ammattilaisia kaikilla aloilla. Laadukas kieltenopetus edellyttää riittävää rahoitusta.
*****
Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry on yli 65 vuotta sitten perustettu kieltenopettajien oma pedagoginen järjestö ja yhteistyöverkosto, joka toimii kieltenopettajien ja kieltenopetuksen aseman sekä kansainvälistymisen edistämiseksi. Jäseniä SUKOLissa on yhteensä noin 3200. Jäsenistössä on opettajia kaikilta eri koulutusasteilta.
Kommunalvalsprogram 2025
1. Barn och unga har rätt att studera främmande språk oavsett bostadsort: Finland behöver mångsidiga språkkunskaper som byggs upp redan från grundskolan. Jämlikhet säkerställs genom att kommunerna erbjuder flera A1-språk och undervisning i A2-språk. A2-språkundervisningen bör börja i årskurs 3. Eleverna ska ha en verklig möjlighet att välja A1-, A2- och B2-språk. Språkstudiernas kontinuitet måste tryggas, och kommunerna bör kräva öronmärkt statsfinansiering för att genomföra A2-språkundervisningen.
2. Kommunerna måste skapa förutsättningar för att studera främmande språk från lågstadiet med stöd av en språklärare. På årskurs 1–6 är klasslärare behöriga att undervisa i det andra inhemska språket och främmande språk, men det har väckt oro att språkundervisningen på dessa årskurser har överförts från ämneslärare till klasslärare, som saknar specialiserade språkstudier eller fortbildning i språkundervisning. Att utveckla språkkunskaper kräver en lång och systematisk språklig vägledning av en pedagogiskt kompetent språklärare.
3. Kommunerna bör förstärka en språkutbildningsstrategi som svarar mot framtidens behov. Utbildningsanordnare bör samarbeta för att möjliggöra olika språkalternativ, och språkundervisning på alla nivåer bör tilldelas utbildade språklärare. Mångsidiga språkstudier påverkar tillgången på arbetskraft, företagens konkurrenskraft och kommunens attraktivitet i stort. Möjligheterna att utveckla mångsidiga språkkunskaper ligger särskilt i de mångsidiga valmöjligheterna i det första skedet.
4. Utbudet och omfattningen av språkstudier på gymnasienivå och andra stadiets yrkesutbildning bör säkerställas. Studenter ska ha lika möjligheter att genomföra läroplanen och få kvalitetsundervisning. Detta är viktigt för vidareutbildning och för att ta sig ut på arbetsmarknaden. Kommunernas attraktionskraft påverkas av ett brett utbildningsutbud och en tryggad fortsättning för språkstudier. Särskilt för de som har avlagt en yrkesutbildning riskerar den verkliga behörigheten för vidareutbildning att försvagas till följd av minskad språkundervisning. Språkkunskaper främjar integreringen i arbetslivet.
5. Lärare bör även fortsättningsvis ha pedagogisk frihet att besluta om vilka undervisningsmetoder och material de använder. Dessutom ska lärarna garanteras tid och andra resurser för att utveckla sin undervisning. Lärarnas deltagande i fortbildning som stärker deras undervisningskompetens bör stödjas.
6. Undervisningen i elevernas eget modersmål bör garanteras i kommunerna och gruppstorlekarna hållas måttliga. Om eleverna behärskar modersmålet, främjas inlärningen av skolans undervisningsspråk (finska eller svenska) och integration, och förbättras färdigheter för skola och arbetsliv. Forskning visar att en stark modersmålsförmåga kan påverka de allmänna inlärningsresultaten positivt, eftersom eleven kan överföra de tänkande- och inlärningsfärdigheter som modersmålet ger till andra ämnen. Samtidigt ökar det samhälleliga deltagandet.
7. Finland saknar en språkstrategi. Det behövs forskning och åtgärder som säkerställer kontinuiteten i mångsidig språkundervisning. Goda språkkunskaper och mångsidig utbildning främjar sysselsättning och längre arbetskarriärer. Arbetslivet behöver språkkunnig arbetskraft, och både EU och Nato behöver språkkunniga tjänstemän. Mångsidig språkkunskap är också en säkerhetsfråga. Kritisk infrastruktur kräver att vi har språkkunniga yrkespersoner inom alla områden. Kvalitativ språkundervisning förutsätter tillräcklig finansiering.
*****
Språklärarförbundet i Finland SUKOL rf är en pedagogisk organisation och ett samarbetsnätverk för språklärare, grundat för över 65 år sedan. SUKOL verkar för att främja språklärares och språkundervisningens roll och internationalisering. Förbundet har cirka 3200 medlemmar, med lärare från alla utbildningsnivåer.